Rutalahden kulttuurihistorian tallentaminen -hanke otti pienen askeleen kohti toteutumistaan, kun valmisteilla olevaan Kyläarkistoon luovutettuja vanhoja valokuvia tunnistettiin ensimmäistä kertaa kyläläisten voimin. Talkoourakkaan ryhdyttiin heti, kun tuli tieto, että Maaseutukehitys ry on puoltanut kyseistä Leader-hanketta. Lopullisesti rahoitus on Ely-keskuksessa päätettävänä.
Heljä Suoanttila, Kalevi Puttonen ja Lilja Rutanen täydensivät sopivasti toistensa muistoja ja monen monta kuvaa heräsi uudelleen eloon vuosien hiljaiselon jälkeen. Ja mitä tämä kolmikko ei muistanut, sitä toinen ryhmä täydensi. Paula Pyhälä-Liljeström kirjasi tarkkaan tiedot muistiin Kuva-arkistoa varten.
– Tällä ensimmäisellä tunnistuskerralla luomme omia työskentelytapoja, että sitten, kun syksyllä tosissaan käymme kuvien kimppuun, kaikki sujuu kuin rasvattu, arkistoryhmän puheenjohtaja Paula Pyhälä-Liljeström esitteli urakkaa. – On tosi harmillista, että meillä monilla on albumit täynnä vanhoja valokuvia, jotka kätkevät jos vaikka mitä tarinoita taakseen, mutta niissä ei ole tietoa ihmisistä, ei paikoista, ajasta tai kuvaajasta. Kuitenkin vasta tarkat tiedot tekevät valokuvista dokumentin omasta ajastaan. Se olisi hyvä tänäkin päivänä muistaa, kun kuvataan paljon.
Merkintöjen tärkeys avautui, kun aluksi tutkittiin yhdessä ulkoasultaan vaatimatonta, vähän reunoiltaan jo pyöristynyttä nuoren naisen kasvokuvaa. Nopeasti vilkaistuna kuva olisi helposti joutunut syrjään, mutta taakse kirjoitettu nimi ja teksti nostivat sen koko kuvakokoelman helmeksi. Kuvan takana lukee: Tämä kuva on kulkenut Matti-isän taskussa koko sodan ajan 1939-1944. Jokainen voi mielessään miettiä, mitä tuo pieni kuva on kokenut ja miten se on sotilaspuvun rintataskussa antanut voimaa ja tarkoituksen tekemisille… Ja mitä se nyt merkitsee tätä päivää eläville suvun jäsenille.
– Voi kun olisimme ymmärtäneet jo muutama vuosikymmen sitten ryhtyä tähän työhön. Useimmat kylän tapahtumia ja ihmisiä hyvin muistaneista ovat jo aikoja sitten kuolleet, Heljä Suoanttila mietti.
– Mutta mielenkiintoista tämä työ on nytkin, ja kun yksi muistaa jotain, itsellekin tulee ihmisiä ja asioita mieleen, joita ei edes tiennyt muistavansa!
Ensimmäisellä tunnistuskerralla työn alle otettiin yhden talon vintiltä löytyneitä kuva-aarteita. Jatkossa niistä valitaan yleisesti kiinnostavat ja kylän historiaan liittyvät kuvat, jotka tallennetaan skannattuina ja mahdollisimman tarkasti nimettyinä Kyläarkiston kuva-arkistoon.
Tunnistusurakka on nyt saanut lähtölaukauksen ja toivotaan, että kuvia löytyy koko Wanhan Rutalahden alueelta (Rutalahti, Päiväkunta, Yläsydänmaa, Vihijärvi, Paloinen ja Nisula) sekä Kivisuolta vielä paljon lisää. Nimettyinä ja asiallisesti arkistoituina ne herättävät oman aikansa eloon. Osaa kuvista tullaan hyödyntämään jo “Kulttuurikävelyllä”, jonka on tarkoitus valmistua osana kulttuurihistoriahanketta.
– Vaikka hankkeemme on vasta alkumetreillään, jo nyt se on koonnut eri ikäisiä ja eri elämäntilannetta eläviä kyläläisiä yhteen. Jokaisella on näin mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen juttuun. Jatkossa hankkeesta on paitsi hyötyä myös iloa niille, jotka pitävät perinnettä tärkeänä, Paula Pyhälä-Liljeström kokosi tavoitteita.
Avoimet Kylät -tapahtumassa kesäkuun alussa kuvia ja muutakin materiaalia kerätään taas Letkaliiterillä. Jos alkuperäiskappaleista ei halua luopua, Wanhan Rutalahden Kyläarkistoon otetaan mieluusti myös kopioita. Tieto on meille tärkein.
Artikkelikuvan takana lukee: “Kuvaa tilaisuutta, jossa pohdittiin kansakoulun perustamista Rutalahteen” Kyseessä siis oli pienoisnäytelmä jonka oli kirjoittanut ja ohjannut opettaja Veli-Matti Heponen. Hän oli opettajana 1954-55 ja 1957-62. Uusi koulu valmistui syksyllä 1959, liittyisikö siihen? Kuvasta on tunnistettu vas: Viljo Naskali, joka esitti olemuksesta ja piipusta päätellen sahanomistaja ja koulun perustaja A.H. Backströmiä, Toivo Mäkinen, Vilho Kemppainen, Toivo Etelälahti ja Hilkka Auvila. Muistaako joku, ketä nämä muut ovat esittäneet? Missä näytelmää on esitetty? Onko jollakin tallessa käsikirjoitus tai muuta materiaalia?
Onko kuvan nainen joku kylästä, vai kenties talosta taloon liikkunut “kulkija“. Esimerkiksi Mänty-Miina -nimisen naisen tiedetään valmistuttaneen itsestään tämän tapaisen kuvan ja myyneen sitä saadakseen vähän tienestiä.
Ketä mahtavat olla nämä henkilöt? Vaatetuksesta ja virsuista työjalkineina voi päätellä, että kuva on 1900-luvun alusta. Ja pikkupoika on paljain jaloin. Mutta mitä työkaluja miehillä on olkapäillään, eli mihin työhön he ovat lähdössä? Onkohan talon emäntä rakennuksen nurkalla? Kuvan reunassa lukee “Auvila”.
Leila Backman
