Toivakan Martat ja Toivakka Lions järjestivät yhteisen tekoälyinfon kauppaneuvos Matti Perälän kodissa. Iltaan saapui 40–50 tekoälystä kiinnostunutta.
Tekoälystä oli kertomassa toimittaja Timo Siukonen, joka toimi Helsingin Sanomien toimittajana 39 vuotta. Eläkkeelle jäätyään hän on paneutunut tietokirjojen kirjoittamiseen. Vuonna 2019 valmistui kirja Mitä tulisi tietää tekoälystä. Sen tekijöinä ovat toimittaja-tietokirjailija Siukosen lisäksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki.
– En tiedä, mitä te tiedätte jo tekoälystä, mutta yritän nyt puhua mahdollisimman yksinkertaisesti. En itsekään ymmärrä kaikkea tekoälystä, mutta kaiken aikaa hankin lisää tietoa siitä, mitä se on, totesi Siukonen.
Tekoäly on jo ympärillämme arjessa.
– Martatkin joutuvat tekemisiin tekoälyn kanssa. Lappeenrannan yliopiston ruoanvalmistustekniikan maisteriohjelma sisältää tekoälyn ja teknologian soveltamista ruoanlaittoon, totesi Siukonen.
Entä mikä on yhteys leijonilla ja tekoälyllä?
– Suomen Lions-liitto kouluttaa jäseniään tekoälyn käyttäjiksi, on perustanut tukiryhmän Chat GPT:n käyttöä varten ja on hyödyntänyt tekoälyä strategiatyössä. LC-Toivakan jäsen, emeritusprofessori Pertti Ahonen osallistui virassa ollessaan tekoälyn kehittämiseen valtio-opin tutkimuksessa.
Timo Siukonen nosti luennossaan esiin kolme asiaa. Ensimmäiseksi tekoälyn historian. Toiseksi tekoälyn toiminnan ja kolmanneksi arvion, mikä on tekoälyn tulevaisuus.
Siukonen sukelsi syvälle historiaan ja käytti Kreikan mytologian pronssista valettua Talos-jättiläistä vertauskuvana.
– Se suojeli Kreetan saarella Foinikian prinsessaa Europeta 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Talos oli mekaaninen sotakone, joka rakennettiin ihmisen tekniseksi apuvälineeksi. Sellainen on myös tekoälyllä varustettu tietokone. Antiikin Kreikan suuret ajattelijat, kuten Pythagoras ja monet muut loivat perustan nykyajan filosofialle, logiikalle, matematiikalle, tähtitieteelle, merenkululle ja koneenrakennusopille. Samoja teorioita hyödynnetään yhä myös tekoälyssä.
Ranskalainen keksijä Joseph Marie Jacquard oli tietämättään tietokoneohjelmoinnin ja digitaalisten tietokoneiden kantaisä. Hän keksi vuonna 1804 reikäkorttilaitteen, jota hyödynnettiin kuviokudosten aikaansaamiseksi automaattisissa kangaspuissa. Jacquardin koneen tekninen oivallus avasi oven automaattiselle tietojenkäsittelylle, josta tuli keskeinen osa tietokoneiden ja tekoälyn tieteellistä historiaa.
Tietokoneiden toiminta perustuu tieteelliseen laskentaan. Charles Babbage sai vuonna 1801 valmiiksi Difference Engineksi nimeämänsä mekaanisen laskimen. Charles Xavier Thomas de Colmar valmisti ensimmäisen kaupallisen tuotteen, Arithmometer-laskimen.
Sittemmin John Atanasoff esitteli vuonna 1939 ABC-tietokoneen prototyypin, joka tukeutui binäärilukujärjestelmään yhdistäen digitaalisen ja elektronisen laskutavan. Tämä kehitystyö jäi kesken toisen maailmansodan vuoksi. Maailmansodan aikana suurvaltojen välillä alkoi kilpavarustelu tietokoneiden ja atomipommin kehittämisessä. Yhdysvalloilla oli Eniac, Britannialla Colossus ja Saksalla Z3, joka valmistui vuonna 1941 ja oli ensimmäinen täysautomaattinen ohjelmoitava tietojenkäsittelykone, eli tietokone.
Tekoälyn isäksi voidaan nimetä yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteen professori John McCarthy Stanfordin yliopistosta, sillä hän esitteli vuonna 1956 Dartmouth Collegen kesäseminaarissa New Hampshiressa ensimmäisenä termin keinotekoinen älykkyys = tekoäly.
– Tekoälyn kehitys ei sujunut toiveiden mukaisesti. Tutkijoiden tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia toteutettavaksi käytännössä. Ohjelmat tuottivat liian paljon virheellistä tietoa. Kuuluisa esimerkki tekstin kääntämisen vaikeudesta tekoälyllä vuonna 1954 on englannista venäjäksi ja takaisin venäjästä englanniksi Raamatun lause ”henki on altis, mutta liha on heikko” vääntyi tekstissä muotoon ”viina on hyvä, mutta liha mätä”. Synonyymit tekivät tepposet.
Siukonen puhui laajasti myös siitä, kuinka tekoäly luodaan osaksi tietokonetta.
– Ennen kuin tekoälyä voidaan alkaa opettaa, sille täytyy luoda tietokoneohjelma, kerätä tietoa ja tallentaa algoritmeja, jotka ovat kuin keittokirjan reseptejä; kun teet ohjeen mukaan, lopputuloksesta tulee toivotun mukainen. Tärkeää on, että pohja-aineistossa on käytössä yhtenäinen mittayksikkö, mikä takaa sen, että tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia keskenään.
Siukonen vertasi tekoälyä ihmisen kehittymiseen.
– Opiskelun kautta lapsi oppii teorioita ja ammattikoulutuksen kautta hänestä voi tulla vaikka lentäjä. Suurvallat lähettävät avaruuteen astronautteja, kosmonautteja ja taikonautteja. Viimeksi tekoälyohjattu raketti laskeutui onnistuneesti lähtötelineeseensä ilman lentäjää.
Tekoälyllä varustettu tietokone hyödyntää algoritmeja. Käsitellessään muistiin tallennettua dataa, tekstiä, kuvia, ääntä ja numeerista tietoa, se alkaa oppia lisää. Valitaan sopiva algoritmi, joka osaa analysoida dataa ja tehdä ennusteita.
– Tekoälyn kehitysvaiheissa tarvitaan ihmistä. Data-analyytikot, insinöörit ja tutkijat ovat vastuussa prosessista. Ajan myötä tekoäly alkaa toimia tavoitteiden mukaisesti, ja se voidaan ottaa käyttöön oikeiden ongelmien ratkaisemiseksi ja ennusteiden tekemiseksi. Tekoäly voi oppia myös automaattisesti tunnistamaan poikkeamia ja virheitä datassa. Algoritmien mukaisesti se analysoi datan rakenteita ja löytää epäloogiset arvot, jotka sitten poistetaan tai korjataan sääntöjen mukaisesti. Datan puhdistaminen on kuin digitaalinen siivousoperaatio, joka varmistaa aineiston puhtauden.
Tekoälyyn liittyviä laitteita on pieniä ja suuria, paikallisia ja maapallon kattavia, sen mukaan kuin verkostoja on rakennettu ja osallistumisoikeus hankittu.
– Jotta tekoäly voi tuottaa ihmistä hyödyntäviä toimintoja, siihen on ladattava valtava määrä tietoa. Sitä kutsutaan Big dataksi eli massatiedoksi, jonka arvoa mitataan tiedon määrällä, tiedon valikoimalla, tiedonkäsittelyn nopeudella ja lopputuloksen arvolla.
Tekoälylaitteet osaavat ajaa itsenäisesti autoja, toimia ”sihteerinä” eli henkilökohtaisina avustajina tiedon hankinnassa tai kalenterin hallinnassa. Monissa muissakin teknisissä laitteissa on mukana tekoäly.
– Tekoälyä hyödyntävät lääketiede ja terveydenhuolto, koulut, puolustusvoimat, pankit, vakuutuslaitokset, kielen kääntäjät, taksit ja ruokalähetykset. Puheen ja kuvien tunnistamisessa ja videoiden valmistamisessa tekoälystä on suurta hyötyä. Kasvojen tunnistamisesta hyötyvät viranomaiset rikollisia jahdatessaan. Armeijan drooneissa on runsaasti erilaisia mittalaitteita ja kameroita, joiden tietojen yhteensovittamisessa tekoälystä on verrattomasti apua, Siukonen luetteli.
Vuorovaikutteinen keskustelu tekoälyn kanssa on myös tätä päivää. Tekoälyn sisältävän tietopankin kanssa voi keskustella lähes millä kielellä tahansa, myös suomeksi. Chat GPT:n omistaa Elon Muskin perustama OpenAI-yritys ja Copilotin Microsoft. Nämä keskustelevat chatbot-robotit kommunikoivat käyttäjän kanssa luonnollisilla kielillä valituista aiheista. Markkinoilla on ilmaisia ja maksullisia tekoälyohjelmia. Tarjouksilla pyritään koukuttamaan ihmisiä maksullisiksi asiakkaiksi.
Chatbot-robotit pystyvät vastaamaan kysymyksiin, luomaan tarinoita, tiivistämään kirjojen ja artikkeleiden tekstejä, avustamaan ohjelmointitehtävissä ja antamaan älykkäitä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.
– Koska tekoäly on ihmisen apuväline, se ei voi tietää kaikkea kaikesta. Vastuu tiedon hyödyntämisestä jää ihmiselle, sillä nämä chatbotit voivat antaa virheellisiä vastauksia ikään kuin savolaisen puhuessa: vastuu siirtyy kuulijalle.
Veikko Ripatti
