Uuraisten Eläkeliiton yhdistys haki pitkäaikaiselle, juuri luopuneelle puheenjohtajalleen Simo Koskiselle kotiseutuneuvoksen arvonimeä ja sellaisen hänelle Tasavallan presidentti 22.11.2024 myönsi.
Hakemuksessa perusteluiksi kerrottiin muun muassa seuraavaa:
Simo Koskinen, 81, on merkittävä vaikuttaja Uuraisten kunnassa ja Keski-Suomessa. Hänen panoksensa on ollut keskeinen monilla elämänalueilla, ja hän on toiminut yli sadassa luottamustoimessa sekä vapaaehtoisessa tehtävässä. Koskinen on ollut aktiivinen Kotaperän ja Kyynämöisten kylien asioissa 1960-luvulta lähtien, ja hänen mielipiteitään arvostetaan laajalti.
Hän on toiminut sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja vaikuttanut Uuraisten sosiaalitoimen kehittämiseen, joka on ollut esimerkki koko maakunnassa.
Koskinen valittiin Eläkeliiton Uuraisten osaston puheenjohtajaksi 2011, ja hän on saanut yhdistyksen toiminnan kukoistamaan. Hän on myös toiminut Eläkeliiton Keski-Suomen piirihallituksessa ja liittovaltuustossa.
Koskinen on myös taitava käsistään, omistaa puualan yrityksen ja jatkoi perhetilan viljelyä. Perheeseen on kuulunut kolmen oman lapsen lisäksi seitsemän sijoituslasta. Nuorison kanssa hän on edelleen tekemisissä Uuraisten 4H-yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana.
Koskinen on ollut aktiivinen Keskustapuolueessa, toiminut paikallisosaston puheenjohtajana ja kuntayhdistyksen hallituksen jäsenenä, pitäen koko kunnan etua tärkeimpänä. Hän on myös toiminut vakuutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä.
Raittiusyhdistyksessä ja muissa paikallisissa yhdistyksissä Koskinen on järjestänyt monia tapahtumia. Hän on ollut mukana Uuraisten vanhan pappilan remontissa ja toiminut SPR:n Uuraisten osaston tilintarkastajana. Uuraisten Martat ovat ylpeitä Koskisesta, joka on ollut ensimmäinen miespuolinen jäsen vuodesta 2005.
Simo Koskisen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat kullanarvoisia monille uuraislaisille. Hänen merkityksensä Uuraisten lähihistoriassa on kiistaton, ja hän on omistautunut yhteisen hyvän eteen.
Sadan luottamustoimen mies
ikään turha mies ei ole Simo Olavi Koskinen, eläkkeellä oleva maanviljelijä Uuraisten Kotaperältä. Tämä komea, mursunviiksinen, kahdeksankymppinen on sananmukaisesti kokenut kaikki tehtävät. Hänen luottamustoimiensa määrä lähentelee sataa, ja vielä nytkin häntä tarvitsevat kunta, seurakunta, raittiusseura, tiekunnat, Eläkeliitto ja moni muu.
Ensimmäinen luottamustoimi paukahti Simolle vuonna 1966. Juuri Kotamäen tilan isännäksi tullut, naimisiin mennyt ja isäksikin ehtinyt, valittiin vesilautakunnan puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän oli toki toiminut kotikylänsä raittiusseura Valon Pilkkeen sihteerinä ja rahastonhoitajana, mutta vesilautakunta työllisti jo enemmän.
Vesilautakunnan jälkeen Simon hoitoon uskottiin vuosien varrella lähes kaikki kunnalliset lautakunnat. Pisimpään, vuosikymmeniä, hän toimi peruspalvelu- ja silloisen sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Hän opasti nuoren sosiaalijohtajan, Jouko Nykäsen, oikeille urille työssään, ja heidän aikanaan kehitettiin vanhustenhoitoa esimerkillisesti koko Keski-Suomessa. Vanhainkoti Ruskola laajennettiin, ja näin luotiin pohja kunnan kiitetylle vanhustyölle. Uurainen kotiutti ensimmäisenä pois Suojarinteeltä uuraislaiset asiakkaat. Myös ympäristölautakunnassa saatiin paljon uutta aikaan Simon puheenjohtajakaudella.
– Se antoi aina uutta puhtia työlle, kun koki saaneensa hyvää aikaan ja asiat loksahtivat eteenpäin, toteaa Simo.
Nyt Simo toimii vielä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa sekä ensimmäisenä varavaltuutettuna. Hän murehtii hieman, ettei entiseen kulttuurilautakuntaan koskaan päässyt. Sielläkin hän uskoi pärjäävänsä, vaikkei pidäkään itseään kulttuuri-ihmisenä vaan käytännön miehenä. Eläkeliitossa Simo on ollut monissa tehtävissä, kuten Uuraisten yhdistyksessä puheenjohtajana yli kaikkien suositusten sekä matka-, kerho- ja vaikuttajavastaavana. Siitä ura urkeni lehtitoimikuntaan, piirihallitukseen ja sieltä liittovaltuustoon.
Maanviljelijän ja karjatilallisen ammatti toi lisätehtäviä. Tuli Maitokunnan valtuuskunta, Metsänhoitoyhdistys, Maataloustuottajien johtokunta, Metsäliiton piiritoimikunta, Osuuspankin hallintoneuvosto, Manttaalikunta, Talonpoikaissäätiö ja Keskustan kuntayhdistys. Jonakin päivänä saattoi olla kolmekin eri yhdistyksen kokousta. Aina ei kaikkiin ihan alkuun ehtinyt. Kunnassa opittiin, että Koskisen Simo tulee vähän myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Hyvin harvoin hän on kokouksen unohtanut.
Simo on lapsesta saakka tottunut käymään sunnuntaisin kirkossa. Siellä hän yhä sunnuntaisin istuu vaimonsa Tarjan kanssa. Niinpä kirkon luottamustoimistakaan hän ei ole kieltäytynyt. Hän johti kirkon remonttia ja valmisti itse kirkon lamput ja kalusteet. Uudella seurakuntakodilla näkyy myös hänen käsityötaitonsa. Vanhan pappilan kunnostuksessa Marjoniemessä hän teki satoja talkootunteja. Suntiona toimiminen on hänestä erityisen mukavaa.
Viime seurakuntavaaleissa Simo sai kolmanneksi eniten ääniä ja valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän on kuulunut kirkkoneuvostoon sen varapuheenjohtajana 30 vuotta, koko rovastikunnan ja Uuraisten lähetysjohtokuntaan vuosikymmeniä puheenjohtajana, Perheasiain neuvottelukuntaan, Suojarinteen kuntayhtymän hallitukseen ja Vammaisneuvottelukuntaan. Marjoniemen pappilan tiekunta valitsi hänet puheenjohtajakseen. Kirkkokuorossa hän on laulanut vuosikymmeniä, samoin toiminut kuoron puheenjohtajanakin. Kirkonkylään on Kotamäen tilalta noin 20 kilometrin matka.
– Monta lähtöä on luottamustoimien vuoksi tehty, sanoo Tarja Koskinen vähän ylpeänä ja vähän haikeana monista yksinäisistä illoista.
Paljon kokouksia oli myös Uuraisten Urheilijoilla, jonka puheenjohtajuus kaatui kerran Simollekin. Hänen aikanaan rakennettiin paljon käytetty Hiihtomaja Tehlo-järven rantaan. Samoin hänet valittiin johtoon Lähivakuutuksessa, sen Uuraisten yhdistyksessä ja Vakuutusliiton hallituksessa. Simo on tehnyt listan luottamustoimistaan. Se on pitkä, 87 yhdistystä, seuraa ja järjestöä. Ihan kaikkia hän ei ole muistanut ja arvelee, että satakunta niitä on, vaikka koskaan hän ei ole luottamustoimeen erikoisesti pyrkinyt.
– Olen tyytynyt siihen, mitä enemmän haluavilta on jäänyt, hän sanoo vaatimattomana.
Melkein kaikki luottamustoimet ovat olleet toisten ihmisten, kuntalaisten ja seurakunnan hyväksi toimimista.
Simon harrastuksiin kuuluu yrityksen nimellä varustettujen kuulakärkikynien keräily. Niitä hänellä on jo yli 10 000. Ihan omaksi ilokseen hän on alkanut käydä kirjallisuuspiirissä, kuntosalilla ja kävelyjalkapallossa. Urheiluvaatteet voi vaihtaa pukuhuoneessa kokousasuun ja sitten kiirehtiä Vanhustentaloyhdistyksen tai Kotaperän pienviljelijäyhdistyksen hallitukseen tai mölkkypeliä johtamaan.
– Työ yhteisten asioiden eteen ei lopu maailmasta, sanoo Simo. Hänhän sen tietää.
Teksti ja kuva:
Tellervo Lehtoranta,
Sadan luottamustoimen mies -artikkeli on julkaistu Eläkeliiton Enemmän elämään -lehdessä vuonna 2023.
