– Monesti ikääntyneet miettivät, onko sillä oikeasti väliä, syönkö hyvin, mutta kyllä sillä on. Kun syö hyvin, saa energiaa ja vireystila ja mielialakin kohoavat. Myös sairauksista toipuu nopeammin, kun on hyvä ravitsemustila, eikä esimerkiksi flunssa pitkity, Keski-Suomen hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen toteaa.
Nykäsen mukaan ikääntyvien kannattaa huolehtia ruokailustaan. Ruokailukertoja pitäisi olla viidestä seitsemään päivässä, eikä yöpaasto saisi olla yhtätoista tuntia pidempi.
– Jos iltapalan ja aamupalan väliin jää kovin pitkä aika, alkaa elimistö käyttää meidän omia proteiinejamme, eli lihasmassa alkaa hävitä, Nykänen kertoo.
Ruokailusta huolehtimiseen kuuluu myös ruoanlaitto- ja leipomistaitojen ylläpitäminen.
– Itse tehty ruoka on parasta. Oppia uusienkin ruokalajien tekemiseen voi hakea vaikkapa Marttojen kokkikursseilta. Uusia tuotteitakin kannattaa kokeilla ja etsiä vaikkapa maitohyllystä itselleen entuudestaan tuntemattomia tuotteita proteiinin lähteiksi, Nykänen sanoo.
– Ruokaseura on ravintoa myös mielelle, eli kannattaa syödä seurassa aina kuin se on mahdollista. Kannattaa vaikka keksiä kissanristiäisiä, tai käydä vuoroin vieraissa syömässä.
Nykänen muistuttaa myös, että kiellettyjä ruokia ei ole.
– On vain ruokia, joita syödään useammin ja ruokia, joita syödään harvemmin ja vähemmän. Ne ruokapyramidin huipulla olevat sattumat ovat niitä herkkuja, joita syödään silloin tällöin, ja ruokapyramidin pohjalla olevia kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään joka päivä. Se, miten paljon syödään mitäkin, määrittää ruokavalion terveellisyyden, Nykänen opastaa.
Ikääntyneiden lautasmalli poikkeaa hieman työikäisten lautasmallista; ikääntyneillä lautanen jaetaan kolmeen osaan, joista yksi osa täytetään kasviksilla, yksi osa hiilihydraatin lähteellä ja yksi osa proteiinipitoisella ruoalla.
– Ikääntyneet tarvitsevat proteiinia hieman enemmän kuin nuoremmat. Proteiinia pitäisi saada päivän aikana 1,2 – 1,4 grammaa omaa painokiloa kohti, eli 70 kiloa painavan pitäisi saada proteiinia 84 – 98 grammaa päivässä. Jokaisella aterialla ja välipalalla pitäisi olla jokin proteiinin lähde, Nykänen kertoo ja luettelee hyviksi proteiinin lähteiksi kalan, kananmunan, broilerin, lihan, herneet, pavut, linssit ja maitovalmisteet.
– Myös täysjyväviljasta saa proteiinia, yksi viipale leipää sisältää kahdesta kolmeen grammaa proteiinia ja puurolautasellinen kolmesta viiteen grammaa. Välillä voi vaikkapa keittää puuron maitoon, tai syödä puuron lisukkeena rahkaa tai raejuustoa, niin saa vielä enemmän proteiinia, Nykänen sanoo.
– Laktoosittomat maitovalmisteet sisältävät proteiinia yhtä paljon kuin laktoosia sisältävät maitovalmisteet, myös soijajuomissa on proteiinia yhtä paljon kuin maidossa. Kaurajuomissa sen sijaan proteiinia on vähemmän.
Ravinnosta saatavan rasvan laatu on Nykäsen mukaan tärkeää paitsi sydämen ja verisuonten terveyden, myös luuston ja lihasmassan säilymisen sekä aivoterveyden ja muistin takia. Hyvää, pehmeää rasvaa saa esimerkiksi kasvisrasvalevitteistä, kasviöljyistä, pähkinöistä ja kalasta.
Riittävä kuidun saanti ehkäisee ummetusta. Ruoan kuitu vaikuttaa suotuisasti myös suoliston mikrobistoon ja auttaa pitämään veren sokeri- ja rasva-arvot normaaleina.
– Hyvä kuidun lähde on täysjyvävilja. Siinä on lisäksi sinkkiä, magnesiumia, B-ryhmän vitamiineja sekä rautaa, Nykänen kertoo.
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja joutuisimme syömään kilokaupalla, jos haluaisimme saada riittävästi kuitua pelkästään niistä, mutta ne täydentävät kuidun saantia hyvin. Myös kypsennetyistä kasviksista saa kuitua, kuidulle ei käy kuinkaan kypsennettäessä.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi Nykäsen mukaan syödä viisi tai kuusi kourallista päivässä.
– Esimerkiksi smoothiet ovat loistavia. Kasviksia voi syödä myös kasvissosekeittona tai pataruoissa, Nykänen vinkkaa.
– C-vitamiini on huonosti säilyvää, eli pakastaminen ja kypsentäminen vähentävät C-vitamiinia. Siksi on tärkeää syödä myös tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ravintolisistä D-vitamiinia kannattaa käyttää, 10 – 20 mikrogramman annos vuorokaudessa on turvallinen. B-ryhmän vitamiinit ravintolisinä ovat yleensä niin vahvoja, ettei niitä pidä käyttää jatkuvasti, vaan ainoastaan kuuriluonteisesti korjaamaan puutostilaa. Jatkuvasti käytettynä niillä voi olla haitallisiakin vaikutuksia. Monivitamiinivalmisteen voi ottaa käyttöön, jos ruokahalu on välillä huono.
Laihduttamaan Nykänen ei ikäihmisiä patistele, päinvastoin.
– Pieni pyöreys ei ole terveysriski. Haitallisinta on, jos paino sahaa edes takaisin, painon pudotessa menetetään aina myös lihaksia. Ikääntynyt ei saa pudottaa painoa niin, ettei siihen liity liikkumista. Ilman liikuntaa lihasmassa häviää, Nykänen sanoo.
Lisää tietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta löytyy netistä, muun muassa ruokaviraston ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden sivuilta.
Tiina Lamminaho
