Toivakan naapurissa Jyväskylän kaupunki kasvattaa asukasmääräänsä. Kaupungin lähialueilla on huolehdittava siitä, että on tarjolla kiinnostavia, erilaisia vaihtoehtoja keskusta-asumiselle, jotta myös maaseutua kaipaaville löytyy mieluinen asuinpaikka. Kaupungin läheinen maaseutu on tutkitusti haluttua asuinseutua, jonka ehdoton vetonaula lapsiperheille on kyläkoulu.
Monen maallemuuttajan unelma on oma koti maaseudun rauhassa, mutta lähellä palveluita – eli juurikin kaupungin läheisellä maaseudulla. Jos halutaan lapsiperheiden muuttavan alueelle, on itsestään selvää, että lähikouluista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni.
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus vahvistaa alueen väestökehityksen notkahtamisen koulun lakkauttamisen myötä, joten koulun merkitys alueelle on merkittävä. Se vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikkavalintoihin ja tärkeää onkin ymmärtää kouluverkkoa koskevien päätöksien merkitys: kyse ei ole vain kylien lähipalveluista vaan koko kuntaa koskevasta alueiden elinvoimasta.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi hiljattain tuoreen arviointikertomuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi säästöjen sijaan olla jopa päinvastainen. Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vähäisiä tai ei ollenkaan kouluverkkomuutoksia, kun taas suuria tai erittäin suuria muutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielestä ongelmana on se, että lakkauttamispäätöksiä tehdään ainoastaan talouden näkökulmasta ja unohdetaan pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset.
Tulevien vuosien väestökehitys haastaa maaseutukuntia ja kaupunkeja raakasti, lisäksi päätöksiä joudutaan tekemään tiukkenevan talouden puristuksessa. Tässäkin tilanteessa katseet pitäisi pystyä pitämään kaukana tulevaisuudessa ja muistaa, että kouluverkkopäätös on myös arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on elinvoimapäätös. Parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon.
Toivakkalaisen maaseudun puolustaminen ja elinvoiman vahvistaminen tarvitsee nyt uudenlaisia toimintatapoja. Asettumalla samalle puolen pöytää ja noudattamalla kunnioittavaa, kuuntelevaa ja ymmärtämään pyrkivää keskustelutapaa, voidaan välttää kyläkoulukeskustelun eskaloituminen rikki repivine seurauksineen. Yhtä köyttä vetävässä kyläläisten ja kuntalaisten, viranhaltijoiden, koululaisten vanhempien ja kuntapäättäjien muodostamassa yhteisössä halutaan kääntää kaikki kivet. Yhdessä on mahdollisuus löytää ennakkoluulottomia ja luovia ratkaisuja, joilla hyödynnetään sijaintia Jyväskylän kainalossa: keksitään keinot oppilas- ja väestöennusteiden kampittamiseen ja Kankaisten koulun tulevaisuuden turvaamiseen. Tästä hyötyy koko kunta.
Kyläkoulu on lehmä, jolla maitoa – asukkaita ja oppilaita – saadaan. Lypsävästä lehmästä on syytä pitää hyvä huoli.
Reena Laukkanen-Abbey
kyläasiamies, Keski-Suomen Kylät ry
Johanna Niilivuo
maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry
Kati Markkanen
maaseudun puolustaja, Toivakka
