Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
