Covid-19-tauti ei enää ole yleisvaarallinen tartuntatauti, eikä rajoitustoimia ole enää käytössä. Moni on taudin tänä syksynä jo sairastanut ja kokonaistartuntojen määrä on lähellä aikaisempia huipputasoja. Perusterveelle korona ei ole välttämättä normiflunssaa pahempi, mutta riskiryhmäläisille mahdollisesti vaarallinen ja siksi rokotus on suositeltava.
Keski-Suomen hyvinvointialueen rokotusrumba ei pyörähtänyt kovin sujuvasti käyntiin. Esimerkiksi tiedotus on kompuroinut ja seonnut tahdista. Sairaanhoitopiirin aikaan ohje lähes kaikkeen oli, että ehdottomasti aina kaikissa asioissa ensin yhteys omaan terveysasemaan, nyt ohje on keikahtanut päälaelleen, sillä esimerkiksi koronarokotuksia pyritään keskittämään sairaala Novaan.
Influenssa- ja koronarokotuksia annetaan maksuttomiin influenssa- ja koronarokotuksiin oikeutetuille riskiryhmäläisille, kuten yli 65-vuotiaille, ensisijaisesti ajanvarauksettomilla rokotuspäivillä marraskuusta alkaen niissä kunnissa, joissa ajanvarauksettomia rokotuspäiviä järjestetään. Uuraisilla tai Toivakassa näitä päiviä ei ole. Rokotuksia saa osassa kuntia myös ajanvarauksen kautta, mutta varsinkin alkuvaiheessa moni riskiryhmäläinen sai esimerkiksi Uuraisilla kuulla, että jos häneltä löytyy ajokortti, niin rokotusta ei kotikunnasta saa, vaan se pitää hakea Jyväskylästä tai Saarijärveltä. Saarijärvellä oli viime torstaina ensimmäinen ajanvaraukseton rokotuspäivä ja tilanne ruuhkautui täysin. Moni paikalle ajanut joutui kääntymään ilman rokotusta pois. Ymmärrettävästi myöskään Novan parkkitalossa seikkailu ei senioriautoilijoita innosta. Maalaisjärjellä ajateltuna myös tartuntariski on suurempi, jos rokotusta jonottaa paljon ihmisiä samassa tilassa.
-En ymmärrä. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi oman terveysaseman henkilökunta ei saa rokottaa, tai miksei vaikka sieltä Novasta voi yksi ihminen ajaa rokottamaan Uuraisten mummot ja papat, sen sijaan, että täältä yritetään ajella ties kuinka monella autolla sinne, puhisi Uuraisten vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja ja hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäsen Mariitta Kuitunen reilu viikko sitten. Hän toi myös kantansa vahvasti esille hyvinvointialueen päättävissä elimissä.
Sittemmin maalaisjärki voitti ja nyt riskiryhmäläiset saavat Uuraisilla koronarokotteen ajanvarauksella – niin kauan kuin aikoja riittää.
Uuraisten peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu ja aluehallituksen varajäsen Jouko Nykänen ymmärtää Mariittan ja muiden ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvien huolen.
– Alkuperäisajatus oli, että vain liikuntarajoitteiset saisivat rokotuksen Uuraisilla, mutta onneksi siihen saatiin muutos. On mielestäni kohtuutonta, että jos täällä pystytään rokottamaan, niin miksei terveysaseman henkilökunnalle anneta lupaa rokottaa, vaan ikäihmisiä ajatetaan muualle. Perusajatus pitäisi olla, että kuunnellaan paikallisia työntekijöitä, tässäkin asiassa terveysaseman henkilökunta joutui sijaiskärsijäksi, Nykänen ihmettelee.
– Valitettavasti aikoja on ollut liian vähän antaa, koska lisäresurssia rokotuksiin ei ole juurikaan saatu. Lisäresurssista on lähetetty pyyntö esimiestahoille ja tähän pyyntöön odotetaan nyt vastausta.
Rokotuksiin on nyt saatu joku tolkku, mutta itse perusongelma on yhä olemassa. Nykänen pelkäsi jo kun hyvinvointialueita luotiin, että rakenne siiloutuu ja suorittavan portaan yhteistyö sektorirajojen yli vaikeutuu. Juuri näin on valitettavasti käynyt.
– Hallinto on tosi moniportainen ja kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa. Mielestäni pitäisi nyt ottaa askel taaksepäin ja miettiä kuinka henkilöstöä voitaisiin kuulla paremmin. Organisaation pitäisi olla mahdollistava, eikä rajoittava tekijä, Jouko Nykänen sanoo.
Kevättalvella päätöksentekoon tulee palveluverkkouudistus, mitä tarkoittaa ainakin joidenkin kiinteistöjen karsimista jo kunnon vuoksi. Tämä taas aiheuttaa pelkoa oman kylän terveysaseman puolesta.
– On tosiasia, että hyvinvointialueen alijäämä on valtava, mutta nyt pitäisi pitää maltti, eikä tehdä sellaisia säästötoimia, jotka oikeasti eivät tuo säästöjä. Uuraisten kiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa, ainakin keskeisten toimintojen tilat. Mikäli palveluverkkoa aletaan karsimaan myös muilla perusteilla, niin sitten pitää olla huolissaan. Toistaiseksi lähipalvelut on tarkoitus säilyttää, Nykänen kertoo.
– Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla on pistetty yksikköjä kiinni lähes ilman selvityksiä, sellaista en usko kuitenkaan täällä käyvän.Nyt pitää meidän päättäjien olla silmät, korvat ja mieli avoimina ja aina kun epämiellyttäviä esityksiä tulee, niin pitää olla esittää vaihtoehtoja.
Eräs erittäin kalliiksi osoittautunut asia on keikkalääkäreiden lisääntynyt käyttö.
– Yksi ratkaisu voisi olla esimerkiksi ns. ammatinharjoittajamalli, joka olisi vähän pidemmälle viety omalääkärimalli. Siinä lääkäri ei olisi palkkasuhteessa vaan hänellä olisi suurempi mahdollisuus säädellä esimerkiksi omaa työaikaansa. Toki lääkäri tarvitsee myös tiimin ympärilleen. Tätä selvitellään yhtenä vaihtoehtona, Nykänen kertoo.
Aluevaltuuston kokouksessa tällä viikolla onkin esillä valtuutettujen Matias Lahden ja Mauno Vanhalan valtuustoaloite, jossa ehdotetaan ammatinharjoittajamallin käyttöönottoa Keski-Suomessa.
– Huonokin malli voi tuottaa kohtuullisia tuloksia, jos työntekijöitä riittää. Toisaalta mikään malli ei voi toimia ilman työntekijöitä. Siksi nyt olisi ensiarvoisen tärkeää edistää sellaisten toimintatapojen käyttöönottoa, jotka toisivat perusterveydenhuoltoon tehtävään sitoutuneita ammattilaisia. Uskon, että ammatinharjoittajamallille olisi ammattilaisten puolelta kysyntää, ja siksikin sitä kannattaisi kokeilla, lääkäri Matias Lahti perustelee.
Suuria ongelmat ovat raja- tai yhdyspinnoilla, nimenomaan vanhustyössä. Vastuuta yritetään työntää kunnille tai järjestöille ajatuksella, että kyse on pelkästään ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Jouko Nykänen on itse lyönyt nyrkkiä pöytään tuiki tärkeän Ukkokerhon puolesta, mutta nyt on vaarassa muukin päivätoiminta.
– Vaarana on ollut jopa, että kuntouttava päivätoiminta siirretään Laukaaseen. Toivottavasti tähän ei mennä, sillä kuinka paljon ikäihminen kuntoutuu siinä, että hän istuu pari tuntia päivässä taksissa. Kuljetuksetkin maksavat käytännössä yhden työntekijän palkan. Vanhus- ja vammaisneuvostommekin on ottanut tähän voimakkaasti kantaa ja toivon todella, että järkiratkaisu saadaan aikaan.
Jossain hyvinvointialueella on Nykäsenkin mielestä onnistuttu. – Digitaaliset palvelut ovat selvästi vahvistuneet, se on hyvä heidän kannalta, joille niiden käyttö on luontevaa. Myös perhekeskustoiminta näyttäisi ainakin täällä meillä Uuraisilla toimivan hyvin, Jouko Nykänen päättää.
Hanna Lahtinen
