– Hirvijahtiin ei tarvitse yleensä ketään patistella. Vaikka seuralla on nykyään paljon muutakin toimintaa, on hirvijahti monelle se ykkösjuttu, Ylä-Muuratjärven Metsästäjien puheenjohtaja Tommi Taipalus ja sihteeri Samuli Raappana toteavat. Hirvimetsälle Ylä-Muuratjärvelläkin lähdettiin viime lauantaina.
Ylä-Muuratjärven Metsästäjissä on 34 jäsentä kannatusjäsenet mukaan lukien.
– Ihan kaikki aktiivijäsenetkään eivät ole hirviporukassa, mutta suurin osa kylläkin. Tänä vuonna meillä on hirvijahdissa viitisentoista ampujaa, jos kaikki ovat mukana. Hirvikoiria meillä on seisemän, Taipalus ja Raappana kertovat.
– Metsästämme pelkästään viikonloppuisin, silloin kaikki pääsevät parhaiten mukaan.
Hirvilupia Ylä-Muuratjärven Metsästäjillä on tänä vuonna neljä. Koko Korpilahden riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvilupia on yhteensä 111, joista 79 maapuolella ja 32 Vespuolella, luvat jakautuvat viidelletoista seurueelle. Hirvikanta on pienentynyt, ja viime vuoteen verrattuna lupamäärissä on reilusti laskua etenkin maapuolella; viime vuonna maapuolella oli 132 hirvilupaa ja Vespuolella 30.
– Joskus vuoden 2010 paikkeilla meillä oli jopa 12 lupaa, ja silloin olikin paljon hirviä. Tosin me emme silloin kaikkia lupiamme käyttäneet, Tommi Taipalus kertoo.
– Lupamäärät ovat ohjeellisia, seuran tehtävänä on katsoa, että hirviä metsästetään sopiva määrä niin, että niitä vielä jääkin, Samuli Raappana toteaa.
– Nyt lupamäärät ovat pysyneet tasaisempana, aiemmin oli enemmän sahausta. Viime vuonna meillä oli kuusi lupaa, joista käytimme viisi. Meidän alueemme on kohtalaisen pieni, vajaat 2500 hehtaaria, joten hirvet siirtyvät helposti naapuriseurojen puolelle ja se pudottaa meidän tehokkuuttamme, miehet sanovat ja kertovat, että jahti lopetetaan yleensä marras – joulukuun vaihteen tienoilla.
– Minusta ainakin on hyvä, että jahti kestää kauemmin kuin pari viikonloppua, jahtiviikonloput ovat niitä mukavimpia viikonloppuja, Samuli Raappana sanoo.
– Metsästysseuroilla on erilaisia käytäntöjä jahtien suhteen, alueestakin riippuen. Hirvet siirtyvät yleensä suurten järvien rannoilta erämaihin talveksi; sellaisilla alueilla, joista hirvet lähtevät alkusyksyn jälkeen pois, saatetaan metsästää jahtikauden aluksi esimerkiksi kaksi viikkoa joka päivä, ja sitten taas alueilla, joille hirvet tulevat myöhemmin, saatetaan aloittaakin metsästys myöhemmin, Tommi Taipalus kertoo.
Hirvenmetsästykseen paneutuminen aloitettiin Ylä-Muuratjärvellä jo jahtia edeltävällä viikolla.
– Kokoonnumme aina yhtenä iltana ennen jahtia käymään läpi säännöt ja turvallisuusasiat, turvallisuus on meille ykkösjuttu, Tommi Taipalus ja Samuli Raappana kertovat. Aseen kanssa metsään meneminen vaatii metsästyskortin suorittamisen, riistanhoitomaksun maksamisen ja hirvimerkin ampumisen, merkki on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Lisäksi seuroilla on omia sääntöjään, esimerkkisi Ylä-Muuratjärven Metsästäjissä täytyy harjoitella ampumista tietty määrä, jos haluaa mukaan jahtiin.
– Kaikki käytännöt on hyvä käydä rauhassa läpi etukäteen, aloitusaamuna on kuitenkin kiire metsälle, miehet toteavat.
Jahdin aikana metsästäjillä on käytössään VHF-puhelimet, joilla pidetään yhteyttä, ja myös älypuhelimen ruudulta näkee paikannusohjelman kautta sekä koirien että metsästäjien sijainnin.
– Se on iso turvallisuustekijä, samoin turvallisuutta ovat lisänneet myös hirvitornit, koska tornista laukaus ammutaan alaspäin, Taipalus ja Raappana toteavat ja kertovat, että uusia hirvitorneja on tehty tänäkin vuonna, nyt niitä on seuralla parisenkymmentä.
Jahti aloitetaan mahdollisten hirvihavaintojen kertomisella.
– Meillä on jonkin verran riistakameroita, joista saattaa tulla havaintoja. Joskus aikoinaan vedettiin lankaa tien varteen hirvien liikkeitten havaitsemiseksi, mutta sitä ei enää käytetä, Taipalus kertoo.
– Jos hirvihavaintoja ei ole, lähdemme käymään alueita läpi koirien kanssa, saatamme etsiä useammallakin koiralla. Toivottavaa olisi, että koira löytäisi hirven ja hirvi jäisi haukkuun. Saattaa olla, että hirvi lähtee menemään koiran edellä, ja silloin se käyttää vakiintunutta reittiä. Passipaikat on yritetty laittaa nimenomaan hirvien vakituisesti käyttämien reittien varrelle. Passipaikkojen sijoittelussa otetaan huomioon myös turvallisuus, eli niitä ei laiteta esimerkiksi mihinkään yleisen ulkoilureitin lähettyville, ja ne sijoitetaan myös toisiinsa nähden turvallisesti, miehet selvittävät ja sanovat, että hirvijahdin aikaankin metsään uskaltaa mennä.
– Metsässä voi kyllä liikkua. Jos näemme jahdin aikana jonkun ulkopuolisen, siitä ilmoitetaan heti kaikille jahtiin osallistuville, Taipalus sanoo.
Ylä-Muuratjärven Metsästäjät on perustettu vuonna 1987, alun perin se oli pelkästään hirvenmetsästysseura.
– Nyt jäsenet metsästävät myös kauriita, peuroja, jäniksiä, pienpetoja ja lintuja. Toiminta on koirapainotteista, seuran jäsenillä on yhteensä 15 koiraa, jotka osallistuvat metsästykseen, Tommi Taipalus kertoo.
– Ilman koiria hirvenmetsästyskin olisi vaikeaa. Ihan ehdoton koira on tilanteessa, jossa hirvi jää haavakoksi. Haavakkotilanteet hoidetaan loppuun yhteistoimin naapuriseurojen kanssa.
Seuran toiminta on Taipaluksen mukaan monipuolistunut, kun seuraan on tullut uusia jäseniä.
– Kylälle on muuttanut uusia ihmisiä, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan ja tuoneet mukanaan omia mielenkiinnon kohteitaan. Meillä on nykyään aika paljon nuoriakin jäseniä, Taipalus kertoo ja toteaa, että on hyvä, kun toiminnassa on mukana monen ikäisiä.
– Jahdeissa meillä on ollut jonkin verran vieraita, esimerkiksi seuran jäsenten lapsia. Minunkin lapseni ovat olleet mukana hetken aikaa passissa ja sitten paistamme porukalla makkaraa, Tommi Taipalus kertoo.
Hirvipeijaiset, joihin kutsuttiin maanvuokraajat, kyläläiset, naapuriseurojen edustajat sekä seuran jäsenet perheineen, pidettiin tänä vuonna jo hyvissä ajoin ennen jahdin alkua.
– Aikaisemmin meillä oli peijaiset marras – joulukuun vaihteessa. Se on aika pimeää aikaa, ja silloin metsästyskin saattaa olla vielä kesken. Viime vuonna ajattelimme kokeilla peijaisia vähän mukavamman kelin aikaan ennen jahtia, ja ajankohta oli selvästi tykätty Taipalus ja Raappana kertovat.
Tiina Lamminaho
