24.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jesse Iso-Ahola perusti viime vuoden kesäkuussa yrityksen Rakennus & Raivaus Iso-Ahola. Saarijärveläissyntyinen nuori yrittäjä asuu Oikarinperällä Uuraisilla.
– Oman yrityksen perustaminen on ollut mielessä jo pitkään, mutta olosuhteet sysäsivät tekemään sen vähän aikaisemmin kuin olin suunnitellut. Edelliset 2,5 vuotta olin palkansaajana tekemässä gryndayskämppiä Jyväskylän seudulla, mutta sitten tapahtui rakennusalalla se täysi pysähdys. Korot pomppasi, urakat loppui ja työt sen myötä. Aluksi otin lomautuksen loman kannalta, mutta sitten alkoi näyttää sellaiselta, että tilanne ei ihan äkkiä palaudu entiselleen ja oma yritys olisi hyvä vaihtoehto, hän kertoo.
Vieläkään rakennusala ei vedä entiseen malliin, vaikka aallonpohja on ehkä jo saavutettu.
– Jo koronan aikaan lyötiin monia isoja kohteita jäihin ja Ukrainan sota pahensi tilannetta. Jossain vaiheessa rakentaminen kuitenkin vilkastuu jälleen ja pieniä kohteita on yksinyrittäjälle riittänyt tässäkin tilanteessa ihan mukavasti, Jesse Iso-Ahola kertoo mökin terassilla, jota hän parhaillaan rakentaa Nyrölään.
– Terasseja tehdään yllättävän paljon, nyt kahtena kesänä olen tehnyt niitä aika monta, eikä lomailuun ole jäänyt aikaa. Syksykin on jo kalenterissa aika täynnä, mutta talvelle vielä jotain remonttikohteita mahtuisi.
– Aluksi käyn katsomassa paikan ja sen jälkeen annan kiinteän hinnan tai hintahaitarin, riippuen mitä asiakas haluaa. Mieluummin hankin kaikki materiaalit itse, siinä on vähemmän turhia muuttujia ja se tulee yleensä myös asiakkaalle edullisemmaksi, hän kertoo.
Kaikenlainen puuntyöstö on se mitä Jesse Iso-Ahola kaikkein mieluiten tekee. Rakennus & Raivaus Iso-Aholan nimessä on myös sana raivaus, mutta tällä hän keskittyy rakentamiseen.
– Timpurin hommia olen tehnyt vuodesta 2010 ja se on ehdottomasti yrityksen päätoimiala, metsänraivausta teen, jos näitä hommia ei jostain syystä riitä. Toistaiseksi on puskaradio ja asiakkaiden suositukset ovat riittäneet markkinoinniksi. Eniten kohteita on ollut Uuraisten lisäksi synnyinkunnassa Saarijärvellä.
Yrittäjyys on ollut sitä mitä Iso-Ahola odottikin, isoja yllätyksiä ei ole matkan varrelle sattunut. Hän myöntää olevansa yrittäjäluonne ja nauttivansa yrittäjän vapaudesta päättää itse tekemisistään.
– Muksuna jo kun käytiin kavereiden kanssa kalalla, niin samalla poimittiin sienet ja marjat myyntiin, Jesse Iso-Ahola muistaa.
Hanna Lahtinen
17.09.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen vieraili viime perjantaina Uuraisilla tutustumassa alueen yrityksiin ja yrittäjiin. Kierroksella matkaoppaina toimivat Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Samuli Mattila, kunnanjohtaja Juha Valkama ja elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen.
Päivä alkoi yrittäjien aamukahveilla, josta suunnattiin seuraamaan koivun kaatoa ja kantojyrsintää Rakennus- ja metsäpalvelu Paanaset Oy:n Jyrki ja Otto Paanasen toimesta. Kantojyrsin on yrityksella aivan uusi ja sen hankintaan saatiin Leader-tukea. Yrityksen rakennuspuoli on tällä hetkellä hiukan vähäisempää, sillä siitä vastaava Otto Paananen on insinöörikoulutuksessa.
Seuraavaksi tutustuttiin torstaina avattavaan Tekstiilikauppa Metka Ompeluun. Peräti 50 vuotta vanha yritys muuttaa Petäjävedeltä Uuraisille ja tuo kylälle kauan kaivatus ”tavallisten ihmisten vaatekaupan”, sekä runsaan valikoiman lankoja, kankaita ja korjausompelupalvelun.
Iltapäivän aloituskohde oli tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Kaivutyö Salmela Oy, jossa toisen polven yrittäjät Antti Salmela ja Leena-Kaisa Flyktman kertoivat alan kuulumisia. Pitkän linjan yrittäjät osaavat suhtautua rauhallisesti myös hiljaisempiin aikoihin ja tietävät, että suhdanteet vaihtelevat. Lomautuksia vältetään viimeiseen saakka.
Leitz Kes Metalli Oy valmistaa, myy ja huoltaa puuteollisuuden teriä ja teräkokonaisuuksia. Toimitusjohtaja Risto Tupamäki esitteli vieraille konehallia ja kertoi, että ala on äärimmäisen kilpailtu ja ilman saksalaista emoyhtiötä he eivät pysyisi kilpailussa mukana.
Lopuksi vierailtiin Kuljetus Tannermäki S & T Oy:lla, joka ajaa yötä päivää leipää koko pitkään Suomen maahan. Sami ja Tero Tannermäki kertoivat kuljetusyrittäjän arjesta, mikä kiinnosti liikenneasema-alan pioneeri Jari-Pekka Koposta suuresti.
Hanna Lahtinen
17.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Siisti koti on ihana asia. Oikeaa arjen luksusta.
Usein se on myös kaukainen haave. Elämässä on niin paljon tekemistä ja menemistä, että pyykkivuori kasvaa korkeuksiin ja kenkämeri valtaa eteisen. Ja kun tulee ikää ja kaikenlaista kremppaa, ei arkipuuhatkaan suju kuten ennen, vaikka olisi aikaakin.
Onneksi on sellaisia ihmisiä kuin Milla Hakkarainen, joka vakuuttaa, että siivoaminen on hänen intohimonsa. – Minulla on kotona kielto, että iltakahdeksan jälkeen ei saa siivota. Ystävienkään luona en aina malta olla tarttumatta riepuun ja erityisesti nautin imuroinnista, hän nauraa, mutta ymmärtää myös ihmisiä, joille siivoaminen ei ole luontevaa ja helppoa.
Nyt hänellä on onneksi oma yritys, jonne hän voi kanavoida suurta siivousintoaan ja helpottaa samalla kanssaihmisten elämää.
Millan koti- ja siivousapu tarjoaa luotettavaa ja laadukasta kotisiivousta tai vaikkapa muuttosiivousta ihan kaiken ikäisille ja ikäihmisille myös muutakin arkiapua, kuten suihkuapua tai kaupassa käyntiä, asiointipalvelua tai apua pihatöissä.
– Oman yrityksen perustaminen on ollut mielessä jo jonkun aikaa ja elokuun alussa siitä viimein tuli totta, Kangashäkissä asuva Milla Hakkarainen kertoo. Hän on opiskellut taloushallintoa ja edelliset työpaikat ovat olleet pankissa, tilitoimistossa ja kaupan alalla.
Asiakaspalvelua on toki myös siivousala. Puskaradion kautta hän on löytänyt jo joitakin asiakkaita, mutta vielä on kalenterissa tilaakin. Siivouksen sisällön voi räätälöidä juuri asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.
– Asiakkaiden kanssa on tosi mukava jutustella ja tulee valtavan hyvä mieli, kun voi tuoda arkeen helpotusta, hän kertoo.
Milla Hakkarainen ei ole perheen ainut yrittäjä, vaan myös hänen miehellään Ilkalla on metallituotteita valmistava yritys. Myös Millan äidillä on ollut siivousalan yritys ja häneltä uusi yrittäjä myös on saanut hyviä vinkkejä.
– Kyllä se madalsi oman yrityksen perustamista, kun yrittäjyys on perheessä jo tuttua ja olen Ilkkaa hänen yrityksessään autellut. Aloittamiseen sain onneksi apua myös Keski-Suomen Yritysidealta, hän kiittelee.
Siivoustyön ostamisen voi vielä vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä ja voi jatkossakin, mutta hallitus kaavailee kiristyksiä ensi vuoden alusta. Yksityisten koti- ja siivouspalvelujen tarve kuitenkin tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.
Hanna Lahtinen
15.09.2024 | Kiinnitetty, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Toivakka, Uurainen
Monen mielestä nyt halutaan muuttaa maalle, vaikka väestöennusteet povaavat laskua.
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto uskoo kuntansa vetovoimaan ja on niin sanotusti laittanut tuulemaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Uuraisten Juha Valkama puolestaan katselee tyytyväisenä heinäkuun lukuja; jos loppuvuosi menee samaa rataa, kunta pysyy muuttovoittajien puolella tänä vuonna.
Maalle muuttamisen innokkuudesta ja tulevien vuosien ja vuosikymmenten väestöennustuksissa on ristiriitaisuuksia. Viime vuonna Suomen Kylät Ry, MTK ja Maaseudun Tulevaisuus teetättivät kyselytutkimuksen, jonka mukaan liki miljoona suomalaista haaveilee muuttamisesta maalle. Heistä vajaa viidennes oli vakavissaan aikeidensa kanssa. Useimmiten muuttohaaveiden esteenä on työ.
Johanna Niilivuo. Kuva Suomen Kylät Ry
Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija, Korpilahden Sarvenperällä asuva Johanna Niilivuo kertoo, että koronavuosien huipuista on tultu alas. Silloin muuttovoittoisten kuntien määrä kolminkertaistui. Ennen koronaa muuttovoittokuntia tilastoitiin nelisenkymmentä, koronavuosina määrä nousi lähes130:een ja on sieltä tullut alas 70-80 kuntaan. Eli vielä ei olla palattu koronavuosia edeltävälle tasolle. Kuntajohtajien väestökasvuhaaveissa on siis perää.
Viides maaseutubarometri julkistettiin tänä vuonna. Sen tuloksista todettiin muun muassa se, että kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Myös maallemuuttohalukkuus on pysynyt korkealla tasolla.
– Tässä ajassa maaseutuasumiselle on paljon vastavoimia. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti palveluiden leikkaamisista, kuten esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulujen lakkauttamisista. Koulu on todella merkittävä tekijä muuttopäätöksissä.
Niilivuo sanoo, ettei toimivia kyläkouluja pitäisi lakkauttaa, sillä niillä on suuri merkitys kylien ja kuntien elinvoimalle. Koulujen lakkauttamisten vaikutuksia selvittänyt erikoistutkija Olli Lehtonen on todennut, että koulujen lakkauttaminen kiihdyttää selvästi asukaskatoa.
– Puhtaasi talouslukuja esittelemällä koulut saadaan usein näyttämään säästökohteilta, vaikka todellisuudessa kerrannaisvaikutukset esimerkiksi alueen vetovoimaan ja lasten hyvinvointiin voivat kääntää vaikutuksen täysin päinvastaiseksi, Niilivuo sanoo.
Vetovoimatekijöinä maallemuutossa ovat arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys kuin myös rauha ja hiljaisuus. Suosituimpia maallemuuton kohteita ovat maaseutumaiset alueet, joista on suhteellisen lyhyt matka kaupunkiin. Siis juuri sellaisia, joita Uuraisilla ja Toivakalla on tarjota.
Niilivuo toteaa, että kunnissa ja kylillä on paljon sellaista, jota ei edes hoksata markkinoida. Sitä jotakin, jota mahdolliset muuttajat halajavat.
– Otetaan esimerkiksi vaikkapa harrastusmahdollisuudet. Useinhan sanotaan, ettei maalla voi tehdä mitään. Asia on usein päinvastoin; harrastusryhmiin ja muuhun toimintaan mahtuu aina mukaan. Meillä maaseudulla asuvilla on paljon sellaista, mikä meille itsellemme on itsestäänselvyys.
Maallemuuton esteenä voi toimia myös asuntojen tarjonta.
– Maaseudulla on todella vähän vuokra-asuntoja ja nimenomaan kuntakeskusten ulkopuolella. Euroopan laajuisessa, nuorille suunnatussa tutkimuksessa vähiten houkutteleva asuinpaikka on kuntakeskus. Suomalaisista kotitalouksista liki puolet on kuitenkin yhden hengen talouksia ja paljon on myös yhden aikuisen perheitä. Tämäkin olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli kasvua halutaan.
Kasvun mahdollisuuksia siis on, vaikka vastikään julkistetut väestöennusteet povaavatkin sekä Uuraisille että Toivakkaan laskusuuntaa.
Maarit Nurminen
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Kuusi urheaa uuraislaista eläkeläistä nousi syyskuun lämpimänä iltana kuumailmapallon rottinkikoriin ja purjehti lähes kilometrin korkeudessa Saarenmaan koulun urheilukentältä lentokentän kiitoradan viereen. Kaikkien mielestä matka oli ainutlaatuinen ja kokemuksena aivan mahtava elämys.
Tarja ja Simo Koskinen, Teuvo ja Eliisa Tanner, Riitta Mäkinen ja Tellervo Lehtoranta saivat lennolta kunniakirjan.
–Yllämainitut ovat moitteettomasti ja ilmapurjehduspalloa vahingoittamatta ilman merikipua sekä ohjaajaa vakavammin hermostuttamatta suorittaneet kaikki ensi kerran ilmapurjehtijalle asetetut vaatimukset olemalla lennossa mukana, etenkin mitä tulee ylilennetyn maa-alueen asukasten turvallisuuteen, jonka todisteeksi he saavat tämän kunniakirjan, kuumailmapalloyrittäjä Markku Sipinen kirjoitti kaikille. Todisteen antamisen yhteydessä lentokentän reunalla nautittiin lasilliset alkoholitonta kuohuvaa onnistuneen lennon kunniaksi.
Purjehtijoista vain Simo Koskiselle ilmalento oli tuttua ennestään. Muut nousivat tai ryömivät ensi kerran Espanjassa valmistettuun koriin ja nousivat kaasun pöhistessä taivaalle. Alla aukeni metsäinen keskisuomalainen maisema: kiemurtelevat tiet, talot ja mökit, hakkuuaukeat, järvet ja lammet. Kaikkien yllä kori purjehti vakaasti eteenpäin ilman ollessa kuin silkkiä.
– Tuuli on pallolle myrkkyä, siksi lähdimme lentoon illalla sen tyynnyttyä, kertoi Markku Sipinen, joka matkusti ohjaajana korin keskiosassa kaasupullojen kanssa.
Vaikka korkealla lennettiin, alla nähtiin tulitikkuaskin kokoisina tuttuja paikkoja. Koskiset tunnistivat tyttärensä talon. Alhaalta myös huiskuteltiin lentäjille. Ihmettelyn aiheina todettiin, miten pieni osa maisemasta oli ihmisen aikaansaannosta ja miten suuri osa oli vihreää metsää.
Kukaan ei tuntenut korissa korkean paikan kammoa, eikä pelokkaita ääniä kuulunut yhtään. Maahan laskeutuessa kori vähän tärähteli ja oli kaatumaisillaan, mutta sekin oli ihan normaalia. Lapsenlapsillekin matkasta riittää kertomista.
Tellervo Lehtoranta
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Veli-Matti Saviranta yrityksineen ei ollut ensimmäistä, eikä varmaan viimeistäkään kertaa luovuttamassa huomioliivejä Hirvasen päiväkodin lapsille. Liikenneturvallisuus on asia, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja taksiautoilijalle huomioliivien sponsoroiminen on käytännöllinen tapa tehdä hyvää ja osallistua liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Heijastinliivi on tärkeä varuste pienille kävelijöille, mutta myös isoille autoilijoille.
– Olen tehnyt esityksen eduskuntaan, että kaikkiin Suomen ensirekisteröityihin autoihin pitäisi kuulua vakiovarusteena heijastinliivi. On todella turvaton tunne, jos auto hyytyy esimerkiksi moottoritielle, eikä ole mitään heijastavaa vaatetusta, yrittäjä Veli-Matti Saviranta sanoo.
– Jo kaksi hinausauton kuljettajaa on menehtynyt työssään, vaikka heillä varmaankin heijastavat työvaatteet onkin, ajojärjestelijä, eli ”logistiikkapäällikö” Anu Ritvanen lisää.
Valitettavan moni myös puhuu tai selaa kännykkää ajon aikana, mikä saattaa viedä huomion pois liikenteestä juuri ratkaisevalla hetkellä.
Heijastinliivi on monessa paikassa hyvä, mutta lenkille ammattiautoilijat suosittelevat mieluummin perinteistä narun päässä heiluvaa heijastinta – tai vaikka molempia.
– Heijastinliivin saattaa sekoittaa liikennemerkkeihin, mutta heiluva heijastin on vieläkin selvempi merkki liikkujasta.
Veli-Matti Saviranta juhli 60 vuoden täyttymistä heinäkuussa. Pitkän uran aikana kutsuvierasjoukko on ehtinyt kasvaa niin isoksi, että juhlia piti kahdessa erässä.
– Päivällä olivat asiakkaat ja yhteistyökumppanit ja illalla sukulaiset ja ystävät. Oli elävää musiikkia, tanssia ja mukavat juhlat, sankari muistelee.
Muitakin merkkipaaluja riitti juhlittavaksi. Taksiratin taiteilua on kestänyt jo hiukan yli 40 vuotta ja Savirannan taksi on kuljettanut ihmisiä jo yli 70 vuotta, sillä autoilun aloitti jo isä-Matti vuonna 1952.
Taksialalla on ollut monenlaista muutosta viime vuosina. – Korona vaikutti meille enemmän kuin taksiuudistus, mutta molemmista on toivuttu, Veli-Matti Saviranta sanoo.
Tällä hetkellä autoja on kymmenkunta busseista henkilöautoihin ja toiminta on laajenemaan päin, viime vuonna yritykseen tuli viisi uutta työntekijää.
Kotipaikka on Uurainen, mutta ajot ja asiakkaat painottuvat vahvasti Äänekosken suuntaan. Koulukuljetusten ja vakiotaksiajojen lisäksi yritys tarjoaa tilausajopalveluita pienille ryhmille.
Myös Äänekosken yrityssektori työllistää mukavasti. Ihmisten lisäksi Saviranta kuljettaa aterioita Uuraisten keskuskeittiöltä päiväkoteihin ja kouluihin.
Hanna Lahtinen
