Keski-Suomen urheilugaalassa palkittiin Uuraisten kuntatekona tänä vuonna Uuraisten Raikun lentopallotoiminta, jota onkin nyt kaiken ikäisille, myös junnuille. Junioreissa kaksi joukkuetta osallistuu Tiikeri-sarjaan. Raikun juniorilentopallo käynnistyi vuosikymmenien tauon jälkeen tammikuussa 2022. Lentopallokouluun osallistui tammi-toukokuun aikana kolmetoista 7-12-vuotiasta poikaa ja tyttöä Höytiän koulun liikuntasalissa. Lentopallokoulusta tykättiin kovasti ja sille toivottiin jatkoa, ja junnujen lentopallo jatkuikin syksyllä 2023 kahdella vuorolla viikossa. Juniorilentopallo on tarkoitettu 2010-2014 syntyneille tytöille ja pojille. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin Höytiän koulun ja perjantaisin Uuraisten koulukeskuksen salissa. – Hienolta tuntuu, että huomataan ja palkitaan, kertoo Oskari Kivelä, joka itse on pelannut ja toiminut lentopallon parissa jo 80-luvulta alkaen. – Lentopallo on vähän vaikea laji päästä alkuun, sillä tekniikkaa pitää ensin hiukan hioa, mutta innokkaimmat jää sitten kunnolla koukkuun. Lentopallo on älypeli, tässä pärjää myös rauhallisempi tyyppi, jolla on pallosilmää ja jolta löytyy tarvittaessa räväkkyyttä, hän jatkaa. Junnujen lisäksi Raikulla on kaksi veteraanijoukkuetta, sekä naisten joukkue. Kesällä pelataan beach-kentillä. – Uuraisten sali on tosi hyvä myös lentopalloon, erityisesti lattia on erinomainen ja sitä ovat vierailijatkin kiitelleet. Kahdesta metristä jäi kiinni, että emme saaneet SM-turnausta tänne, Oskari Kivelä päättää.
Lähes kaikkien uuraislaisten tuntema Kaivutyö Salmelan yrittäjä Antti Robert Ilmari Salmela täyttää marraskuussa 50 vuotta. Siksipä hänet oli helppo yllättää vielä tässä vaiheessa vuotta. Ja melkoisen yllätyksen ystävät, etunenässä Jani Parikainen ja Timo Siik, takapirunaan Antin sisko Leena-Kaisa Flyktman, järjestivätkin. He nimittäin virittivät Volvon ja ilmoittivat Antin salanimellä Roopert Ilmarinen Toivakka-ralliin. Katturiksi istahti ”Nakki” Parikainen.
– Yllätys säilyi aamukymmeneen, vaikka olin ihan varma, että jotain kautta paljastuu, mutta ei, iloitsi Leena-Kaisa. Antti Salmelan edellisestä kilpaa ajetusta rallista oli ehtinyt kulua 21 vuotta, mutta se ei vauhdissa näkynyt. Loppua kohti kiristynyt tahti takasi veteraaniluokan 15 kolmannen sijan.
Kokemus oli sankarille mieluinen. – En kyllä muita synttärilahjoja tarvitsekaan, hän huokaisi maalissa. -HL
Uuraisten kirjastoon on vuodenvaihteessa tullut uusia kasvoja. Assi Kokkoniemi on aloittanut kirjastovirkailijana lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolella ja työskentelee ainakin syksyyn saakka. Päivi Saari puolestaan aloitti Uuraisten kirjastossa koulutussopimuksella suorittamaan tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa, aiemmalta koulutukseltaan hän on kirjallisuuden maisteri. Koulutuksen järjestää Keuda, eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Kuten ammattinimike kertoo, nykypäivän kirjasto on aika paljon muuta kuin kirjavarasto. Ilmainen suomalainen kirjasto on hyvän ja tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan tukipilari. – Tiedonhaku, mediakasvatus ja digineuvonta ovat isossa osassa kirjastotyötä. Näyttäisi siltä, että Uuraisilla myös kulttuurilla on iso osuus, Saari kertoo. Yksi Uuraisten kirjaston suosituista palveluista on myös kuntosalikorttien lataaminen. – Asiakkaana olen viihtynyt kirjastoissa aina. Nyt muutaman viikon kokemuksen jälkeen voin jo sanoa, että kirjasto tuntuu omalta myös työpaikkana. Erityisesti työn vaihtelevuus viehättää. Kirjastotyössä saa käyttää luovuutta, Päivi sanoo. Helmikuulle hän ideoi ensimmäisen oman projektin ystävänpäivän teemalla. Kirjastolta löytyy helmikuun loppuun saakka ”pyykkinaru”, johon jokainen kirjastokävijä voi ripustaa ajatuksiaan ystävyydestä. Myös ystävyysaiheisia kirjoja on esillä odottelemassa lainaajiaan.
Uuraisten kirjasto tekee paljon yhteistyötä myös koulujen kanssa. Sijainti koulukeskuksen vieressä tarkoittaa, että kirjastoon on helppo poiketa viettämään aikaa ja nappaamaan lukemiset mukaan. Kyläkouluille kirjasto toimittaa kirjakasseja. Myös kirjavinkkaukset ovat tärkeä osa kirjaston toimintaa, niitä Uuraisten kirjastossa tekee nyt kirjastovirkailija Assi Kokkoniemi. – Nyt kun olen ollut tässä kirjastolla, en ole enää huolestunut nykylasten lukemisesta. Se on mielestäni aktiivisempaa kuin oletetaan. Jos kirja kiinnostaa, niin kyllä lapsi siihen jaksaa keskittyä. Mielikuvituksen, sanavaraston kehittymisen, empatian ja henkisen kasvun kannalta lukeminen on tosi tärkeää. Lukiessa karttuu myös yleissivistys, Päivi Saari miettii. Maailma on täynnä visuaalisia ärsykkeitä, mutta kirjoissa on se hyvä puoli, että maailma sivujen välissä on jokaisen itse kuviteltava näkyväksi. – Lukiessa päässään kuulee oman äänensä, omine painotuksineen, mutta on joitakin kirjoja kuten Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, joka aukesi minulle vasta kuunnelmana, Päivi Saari kertoo. Päivi Saaren suosikkilukemista ovat dekkarit. Myös runous viehättää. Nuorempana tuli luettua paljon myös scifiä. – Kirjallisuuden laji ei mielestäni määrittele onko jokin teos niin sanottua korkeakirjallisuutta. Esimerkiksi dekkareissa on usein humaaneja teemoja, osuvaa yhteiskuntakritiikkiä ja taitavaa miljöökuvausta. Hyvässä lastenkirjassa taas on useita tasoja. Taitavasti kirjoitettua ja kuvitettua kirjaa lukee mielellään omille lapsille – siitä saa elämyksiä itsellekin.
Uuraisten nuorisotyössä on aloittanut kaksi uutta kasvoa. Milla Aho ja Jani Kalenius Vuoden alusta aloitti etsivä nuorisotyöntekijä Milla Aho. Hän toimii Multian ja Uuraisten yhteisenä etsivänä ja tekee myös yhteistyötä Petäjäveden etsivän Tuulimaria Saarisen kanssa, jolle Uurainen on myös tuttu paikka muutaman vuoden takaa. Koko palettia hallinnoi Petäjäveden kunta, joka myy palvelua Uuraisille ja Multialle. – Ihan hyvältä vaikuttaa tämä järjestely. Tässä on laajasti mahdollisuuksia työn kehittämiseen yhteistyössä työparin kanssa. Työparityöskentely sopii esimerkiksi kotikäynneille, ryhmätoimintaan tai erilaisiin etsivän nuorisotyön järjestämiin reissuihin, Milla Aho kertoo. Lapualta kotoisin oleva Milla asuu tällä hetkellä Petäjävedellä. Etsivän nuorisotyön perustehtävä on tukea ja olla läsnä 15-28-vuotiaille nuorille ja etsiä heidän kanssaan heille sopivia ratkaisuja mm. erilaisiin elämäntilanteisiin liittyen, koulutuksen ja työn osalta tai mielekkään tekemisen löytämiseen. Työ on pääosin kahdenkeskisiä keskusteluja nuoren kanssa. – On tosi hyvä trendi, että nuoret tulevat yhä enemmän omasta aloitteestaan etsivän juttusille. Silloin päästään keskusteluissa heti asian ytimeen. Yhteyttä etsivään voivat myös nuoren vanhemmat, ystävät tai kuka tahansa, joka on huolissaan nuoren tulevaisuudesta, etsivän tapaaminen on aina nuorelle vapaaehtoista, Milla kertoo. Tällä hetkellä nuoria mietityttää erityisesti työnhaku, sopivia työpaikkoja ei ole liikaa tarjolla. Myös opiskelupaikan valinnasta keskustellaan usein. – Olen tapaamisessa aina ensisijaisesti turvallinen aikuinen, jolle nuori voi kertoa huolensa ja epävarmuutensa rehellisesti. Yksinäisyyden ollessa kasvussa on tärkeää, että nuoren ympärillä on aikuisia, joilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, Aho päättää.
Helmikuun alusta aloitti puolestaan nuorisotyöntekijän työssä harjoittelijana saarijärveläistaustainen Jani Kalenius jonka pääasiallinen toimipaikka on Nuokkari, mutta saattaapa hänet tavata keväämmällä myös Hirvasella ja Oikarissa. – Iltaisin pyritään tavoitteellisesti keksimään hassunhauskaa tekemistä, siinäpä se, hän tiivistää työnkuvansa tilatyöntekijänä. Myös Nuokkari on paikka, jossa yksinäinen olo lievittyy. Jani Kalenius haluaa, että Nuokkarin kynnys olisi mahdollisimman matalalla. – Itse olin vakinuori Saarijärven nuorisotalolla ja silloin jo katsoin, että olisipa siistiä hommaa. Hain kuitenkin kolmeen eri urheiluopistoon. En päässyt, vaan päädyin kasvatus- ja ohjausalalle, enkä ole katunut. Tämä tuntuu tosi omalta alalta ja liikunnalliset ja toiminnalliset menetelmät ovat vahvuuteni, kertoo opiskelujen loppusuoralla oleva Jani. Uuraisilla on ollut monista eri syistä johtuen hieman vaihtuvuutta ja turbulenssia nuorten parissa työskentelevissä, joten kummallakaan uudella työntekijällä ei ole tarvetta ryhtyä suuriin uudistuksiin, vaan nyt tärkeintä on tutustua nuoriin, vakiinnuttaa toimintaa ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Sekä Milla Aho, että Jani Kalenius haluavat tulla Uuraisten nuorille niin tutuiksi, että heitä uskaltaa tulla kylälläkin hihasta nykäisemään.
Uuraisten vuoden yrittäjä on Haklog Ky. Toimisto sijaitsee Uuraisilla ja paja Tikkakoskella. Haklog on aika lailla ainutlaatuinen yritys Suomessa, täysin samalla konseptilla toimivaa ei ole toista. Yrityksellä on kaksi pääasiallista toimintasuuntaa. Haklog tarjoaa kuivajää- sekä suihkupuhallusta haastaviin ja vaativiin asiakaskohteisiin ja asiantuntijapalveluita biopolttoaineiden laadunmääritykseen ja laadunhallintaan sekä toimitusketjun kehittämiseen. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat näytteenotto- ja käsittelyvälineet kiinteille polttoaineille, NDT-tarkastus sekä putoamissuojainten ja nostoapuvälineiden tarkastukset. Palvelukokonaisuus on kehittynyt matkan varrella havaittujen tarpeiden kautta. Monessa kohtaa voidaan puhua edelläkävijästä. Yrittäjä Jukka Lahden työhistoria menee metsään, hän on työskennellyt puunhankinnan eri vaiheissa, jossa yhdessä vaiheessa tuli mukaan metsäpolttoaineiden hankinta, joka tempaisi mukaansa. – Oma yritys aloitti toimintansa kiinteän polttoaineen näytteenoton kehittämisen eri käyttöpaikoilla. Tähän kehitystyöhön kuuluivat tarvittavat ohjeistukset, koulutukset ja näytteenottovälineet. Sillä miten näyte toimitettavasta hake-erästä otetaan, on väliä, jotta se kertoo kaiken olennaisen, kuten kosteusprosentin ja lämpöarvon. Tarjolla ei ollut oikein hyviä välineitä, joten ne piti kehittää itse. Seuraavaksi mukaan tuli kuivajääpuhdistus, mikä oli monelle ihan uusi juttu erityisesti lämmitys- ja voimalaitoskattiloiden puhdistuksessa. Sillä, että otettu näyte kertoo luotettavasti esimerkiksi ison hake-erän kosteusprosentin, on merkittävä taloudellinen merkitys. Hakkeella on merkittävä asema kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Suomessa. Jukka Lahden mukaan sillä on monia etuja. – Uudet voimalat polttavat sen erittäin puhtaasti. Niissä on tehokkaat suodattimet, jotka puhdistavat savukaasut varsin hyvin. Lisäksi monilla laitoksissa on nykyään myös savukaasupesurit, jotka poistavat viimeisetkin epäpuhtaudet savukaasuista ja parantavat myös laitoksen hyötysuhdetta, Lahti kertoo. – Lisäksi hake on pääsääntöisesti kotimaista ja sen tuottaminen on meidän omissa käsissämme, hän lisää.
Mekaaninen metsäteollisuus yksi iso toimiala, jolla hyödynnetään nykyään kuivajääpuhallusta Voimaloiden suuret kattilat vaativat puhdistusta toimintavarmuuden ja hyötysuhteen vuoksi. Aikaisemmin ne on puhdistettu lähes pelkästään mekaanisesti, esimerkiksi harjoilla tai hiekkapuhaltamalla tai sitten jätetty puhdistamatta. Tuntemattomaan kuivajääpuhallusmenetelmään suhtauduttiin aluksi varauksella. Kuivajää on kiinteässä muodossa olevaa hiilidioksidia, jonka lämpötila on -79 astetta. Puhdistuksessa käytettävä kuivajää on pientä pellettiä. Jokainen, joka on ollut hereillä kemiantunnilla muistaa, että hiilidioksidilla on normaalipaineessa vain kaksi olomuotoa, kiinteä ja kaasu. Tämä tarkoittaa, että kuivajää sublimoituu puhalluksen jälkeen kaasuksi, minkä seurauksena kuivajääpuhalluksessa ei synny ylimääräistä poistettavaa jätettä. Käytettävä kuivajää tulee valmiina pelletteinä Woikoskelta Kokkolasta. Kuivajääpuhalluksessa käytettävät kuivajääpelletit eivät kuluta eivätkä karhenna puhdistettavia metallipintoja. Kuivajääpuhalluksen teho perustuu kuivajääpellettien mekaaniseen iskuvoimaan, puhdistuskohteeseen muodostuviin lämpötilaeroihin sekä kiinteän hiilidioksidin kaasuuntumiseen likakerroksen ja puhdistettavan pinnan välissä. Koska kiinteässä muodossa oleva hiilidioksidi sublimoituu suoraan kaasuksi, se ei kastele puhdistettavaa kohdetta. Useat puhdistuskohteet ei sovi klaustro- tai monesta muustakaan fobiasta kärsivälle, sillä käytännössä esimerkiksi lämmityskattilan sisään ryömitään pienestä aukosta ja kun kuivajääpuhallus aloitetaan suljetussa tilassa, häviää näkyvyys hetkeksi lähes täysin. Lisäksi hapensaanti on varmistettava erikseen, sillä hiilidioksidi syrjäyttää hapen työkohteesta. Hapensaanti varmistetaan raitisilmakypärällä johon kompressorista tulee jatkuvasti raitista suodatettua hengityskelpoista ilmaa.
–Tässä työssä pääsee varsin mielenkiintoisiin paikkoihin. Raitisilmakypärä on ehdoton lisävaruste. Työturvallisuus on kuitenkin todella korkealla tasolla, riskit minimoidaan, Jukka Lahti kertoo. Osa työstä tehdään myös köysityöskentelynä. Usein käy niin, että kun kattila on kerran putsattu kuivajäällä, niin puhdistus tilataan seuraavankin kerran Haklogilta. – Se tietysti mieltä lämmittää. Puhdistukset tehdään pääosin kesäseisokin aikaan ja puhdistetusta kattilasta on luonnollisesti helpompi havaita myös alkavat vauriot. Niiden korjaaminen kesällä on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin talvipakkasilla, Lahti lisää. Haklog aloitti yhden miehen yrityksenä, mutta nyt mukana on myös seuraava sukupolvi. Vielä ei ole tarvetta tehdä päätöksiä, onko Konsta Lahti myös yrityksen jatkaja. Investointeja Haklog on tehnyt harkiten ja hitaasti kiiruhtaen. – Hallittu kasvu on tervetullutta, mutta varsinaista laajentumispainetta ei ole. Uuraisten Vuoden yrittäjä -palkintoa Jukka Lahti arvostaa. – Onhan se positiivinen asia, kun tehty työ huomataan, varsinkin kun tämä meidän ala on tällainen aika kapea-alainen, eikä tule jokaisen ihmisen arjessa vastaan. Haklogin palvelujen merkitys on viime vuosina maailmantilanteen vuoksi korostunut, sillä he ovat yksi lenkki ketjussa, jolla parannetaan koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.
Riitta Linnan Pesula ja Siivouspalvelu He-Ri ei joistakin huhuista huolimatta ole lopettamassa toimintaansa, ei sinne päinkään. Vaikka 70-vuotiskahvit juotiin jo toissa vuonna, ei ikänsä töitä paiskinut, jo isomummuksi ehtinyt Riitta tunne tarvetta jäädä vapaalle. Viime vuonna oli yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi, jota juhlittiin työn merkeissä. Uuraisten entisellä paloasemalla sijaitsevassa pesulassa pesukoneet pyörivät ja mankeli hurisee. Riitan elämänkumppani Reino Karppinen lukee toimistossa lehteä ja vanha tuttu asiakas tuo pestävää. Samalla vaihdetaan kuulumiset. – Työ on minulle ihan terapiaa, hulluksihan minä tulisin, jos pitäisi jouten olla, Riitta sanoo. Lisävirtaa antavat mukavat ja tyytyväiset asiakkaat. Ennen koronaa hänellä oli vielä pesulan lisäksi useita siivouspaikkoja ja 2-3 työntekijää, mutta nykyään hän työskentelee yrityksessä pääosin yksin. Tarvittaessa apuna on seuraava sukupolvi. – Kyselyjä tulee yhä paljon, luotettavalle siivouspalvelulle on aina tarvetta.
Pesulan tilat ovat vuosien varrella rakentuneet käytännöllisiksi ja toimiviksi. Isoja pesukoneita on neljä ja lämpömankelilla leveyttä pari metriä. Kuivausrummun lisäksi on tilava kuivaushuone liikkuvine naruineen entisessä paloautojen hallissa. Pesula vastaanottaa lähes kaikenlaista pyykkiä. Jos esimerkiksi jonkun maton peseminen ei Uuraisten laitteilla onnistu, on Riitta Linnalla tuttuja pesumestareita Jyväskylässä, joiden kanssa hän tekee yhteistyötä. Pesula- ja siivousyrittäjyys on ollut Riitta Linnan elämän parasta aikaa. Hän ryhtyi alalle viisikymppisenä, konkurssin kovan koulun kokeneena kuljetusyrittäjänä. – En kuulu kirkkoon, mutta minulla on aina ollut vahva usko johdatukseen. Näin unen, jossa minua neuvottiin ostamaan paloasema ja perustamaan pesula. Moni nauroi, mutta tunne oli niin vahva, että uskalsin tähän ryhtyä, eikä ole tarvinnut katua, Riitta Linna päättää.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
