27.03.2024 | Uurainen
Uuraisten kellotapuli on kaunis ja myös hiukan jännittävä paikka. Ajan kulku ikään kuin hidastuu kun huippua kohti jyrkkeneviä portaita kiipeää ylös kirkonkelloja kohti.
Viime viikolla järjestettiin Tapulikurkistelu-tapahtuma, joka nimensä mukaisesti antoi luvan kurkistella mielenkiintoisen rakennuksen yksityiskohtiin. Vaikka tapulissa on paljon jyrkkiä portaita ja korkeita kynnyksiä, itse tapahtuma oli matalankynnyksen tapahtuma parhaimmillaan ja väkeä vierailikin mukavasti.
Nykyinen seurakuntamestari Jussi Seppänen ei enää joka sunnuntai naruja vetele, vaan soittamisen hoitaa automatiikka.
– Toki jos tulee vaikka sähkökatko, niin silloin soitetaan perinteiseen tapaan manuaalisesti, hän kertoo.
Anna-Liisa Muhos ihailee Uuraisten kirkonkelloa.
Tapuli on rakennuksena kirkkoa parikymmentä vuotta vanhempi ja sinne on nykyistä kirkkoa edeltäneestä kirkosta siirretty alttarikaide ja -taulu.
– Olen vihkinyt täällä kolme paria, tilana tämä on isoa kirkkoa intiimimpi, mutta kuitenkin arvokas, kirkkohera Antti Toivio kertoi.
Tapuli on myös eräänlainen aikansa some. 30-luvun (facebook)-seinälle puuseppä Otto Pellonpää on kirjoittanut, että on ”niin kylmä kesäkuussa, että on kolmet housut ja vilapaita. Hämmentävästi hän on kuitenkin merkinnyt päiväykseksi 3/5 1935. PaikallisUutisten tutkivan journalismin ilmatieteen osasto selvitti, että jos Otto Pellonpään kommentti kuitenkin koski kesäkuun kolmatta päivää vuonna 1935, niin todellakin oli viileää, lämpötila pysytteli nollan tuntumassa. Koko kesäkuu ei kuitenkaan ollut kylmä, vaan Ottokin pääsi viettämään vuosisadan kuuminta juhannusta ja riisumaan ainakin päällimmäiset housut. Vuoden 1935 juhannuksena Suomessa mitattiin 26 asteen lämpötiloja.
Tapahtuma oli osa Uuraisten seurakunnan hiilineutraalisuushanketta ja liittyy kirkon ympäristödiplomihankkeeseen. Seuraavaksi ryhdytään miettimään ympäristön kaunistamista kasveilla. Kirkkotarhan puutarharyhmän perustamiskokous pidetään huhtikuun ensimmäisenä perjantaina.
Tavoitteena on toteuttaa viihtyisyyttä lisääviä projekteja kirkkopihan, hautausmaan ja seurakuntakodin ympäristössä. Ryhmä tarjoaa siis laatuaikaa yhteisöllisestä viherpeukaloinnista nauttiville.
Hanna Lahtinen
22.03.2024 | Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Yhdistystoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä monen alan osaajille. Yksi tavallisimmista tehtävistä on puhvetin, kanttiinin, grillin tai jonkun muun tilapäisen ravitsemusliikkeen ylläpito.
Kun ollaan helposti pilaantuvien ruoka-aineiden kansa tekemisissä, tarvitaan hygieniapassi, jollaisia Suomessa on myönnetty 22 vuotta.
Nykyään hygieniapassi on osa yleissivistystä ja helpottaa työnhakua elintarvikealan lisäksi myös esimerkiksi hoito-, siivous-, ja kuljetusalalla. Hygieniapassitestin suorittamalla oppii turvallisia työskentelytapoja myös kotikeittiössä.
Toivakan 4H järjestää vuosittain hygieniapassikoulutuksia. Mukana on nuoria 4H-yrittäjiä, mutta myös vanhempia osallistujia, paikallisia ja kesäasukkaita. Toivakan kurssi testeineen on hyvin edullinen esimerkiksi Jyväskylän hintoihin verrattuna.
– Niin kauan kuin Riitta-Liisa Göös täältä Toivakasta pitää kurssit ja saamme Sivikseltä tukea, voimme pitää hintatason matalalla, voittoa yhdistys ei halua kerätä, vaan meille on tärkeää, että voimme tarjota tällaisen mahdollisuuden, toiminnanjohtaja Kirsi Ilmonen kertoo.
Nuoripari Julia Häkkinen ja Jimi Manni osallistuivat Toivakan hygieniapassikoulutukseen ja -testiin. Varsinkin Jimin mielestä testi oli helppo ja hän selvitti sen ilman yhtään virhettä. Hygieniapassi on heille tarpeen kesätyöpaikoissa Pandan tehtaanmyymälässä ja hoitokodissa.
Toinen tärkeä vapaaehtoistyön muoto on järjestyksenvalvonta.
Ylä-Kintauden kylätalolla pidettiin järjestyksenvalvojan jatkokurssi toissa lauantaina. Tämäkin kurssi oli varsin edullinen ja sen järjesti Keuruun kansalaisopisto. Osallistujia saapui lähes parikymmentä Petäjäveden lisäksi Laukaasta, Uuraisilta, Korpilahdelta, Multialta ja Jyväskylästä. Opettajana toimi alan konkari, pitkän uran poliisissa tehnyt Kari Rautava.
Koska kyse oli jatkokoulutuksesta, kurssilaisilla oli paljon kokemusta erilaisista tehtävistä järjestyksenvalvojina ja siitä seurasi, että kokemuksia vaihdettiin ja keskustelu kävi vilkkaana. Useimmat olivat valvoneet järjestystä erilaisissa yleisötilaisuuksissa, mutta paikalla oli myös ravintoloissa ja tanssipaikoilla ainakin puoliammattimaisesti toimivia. Koska oltiin Keski-Suomessa, myös rallien järjestyksenvalvonta oli useimmille tuttua.
– Itse mielelläni erottaisin ns. ammattijärkkärin ja esimerkiksi yhdistyksissä talkoilla toimivien järjestyksenvalvojien koulutuksen, niin paljon tehtävät poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi kuitenkin kaikki käyvät saman koulutuksen, Rautava totesi.
Järjestyksenvalvojan pätevyys pitää uusia viiden vuoden välein ja olisi hyvä, että kortti ei ehdi vanhentua ennen kertauskurssia. Mikäli kortti ehtii vanheta, tarvitaan uusimiseen todistus alkuperäisestä peruskoulutuksesta. Aikaisemmin riitti, kun kortin uusi enintään kuusi kuukautta vanhenemisen jälkeen, mutta laki muuttui joitakin vuosia sitten. Erityisen tarkka pitää olla, jos järjestyksenvalvojan koulutuksen on suorittanut ennen 1.3.2007, silloin korttia ei saa päästää vanhenemaan, ellei halua käydä koko 40 oppitunnin koulutusta uudelleen.
Nälkä ei opiskelijoita kahdeksan oppitunnin kertauskoulutuksessa vaivannut, sillä tarjolla oli Yl-Kintauden kyläyhdistyksen Leena Kivelän valmistamaa herkullista lähiruokaa. Keitossa maistui Umpisolmu-nimisen naudan liha ja maitokin oli aamulla lypsetty.
Hanna Lahtinen
19.03.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka, Uurainen
THL:n Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisilta kysyttiin, syövätkö he koululounasta päivittäin. Huolestuttavana tuloksena selvisi, että sellaisia paikkakuntia, joissa yli puolet tai lähes puolet oppilaista ei syö päivittäin kouluruokaa, on useita kymmeniä.
Toivakka ja Uurainen eivät kuulu näihin paikkakuntiin, vaan molemmat menestyivät täsmälleen yhtä hyvin ja sijoittuivat neljänneksi parhaalle sijalle. Vain 10,6 prosentille Toivakan ja Uuraisten kaseista ja yseistä kouluruoka ei maistu päivittäin. Toisessa ääripäässä, Karstulassa peräti 71,2 prosenttia oppilaista jättää ilmaisen kouluruuan väliin.
Toivakan kunnan ruoka- ja siivouspäällikkö Miia Pynnönen uskoo, että myönteisen kouluruokailukokemuksen antamiseen ei pelkästään riitä, että ruoka on hyvää, myös sillä on väliä, miten ruoka tarjoillaan. Kun koululaista kohdellaan kuin ravintolan asiakasta ja hänen mielipidettään kysellään ja kuunnellaan, molemminpuolinen arvostus kasvaa.
– Toivakassa on suhteellisen pienet koulut ja päivähoitopaikat, kuin myös keskuskeittiökin. Tunnemme asiakkaamme ja he meidän keittiötyöntekijät. Oppilaat juttelevat kanssamme luontevasti ja voimme samalla keskustella ruoan maistuvuudesta, Miia Pynnönen kertoo.
– Pystymme isoihin toimijoihin verrattuna tekemään ruoat hyödyntäen erilaisia menetelmiä, sekä panostamaan maustamiseen. Euromäärä, jonka saamme aterioihin käyttää, on myös meille puoltava asia, eli kun taloutta ei siltä osin ole liian tiukaksi kiristetty, antaa se meille hieman vapaammat kädet suunnitella ja toteuttaa ruokalistoja. Myös sillä on suuri merkitys maistuvuudessa, että teemme joka päivä tuoreen lounasruoan ja toimitamme sen toimipisteisiin lämpöisenä, hän jatkaa.
– Lempiruokia ovat makaronilaatikko, uunimakkara, kebabkiusaus, ohrapuuro, tortillapäivät eri täytteillä, pinaattiletut, jauhelihalasagnette, kanaviillokki jne. Kasvisruoat tahtoo olla niitä, jotka eivät vielä kovin hyvin maistu oppilaille, mutta varmasti tulevaisuudessa sen menekki kasvaa. Osa henkilöstöstä käy parhaillaan Kasvispro-koulutusta, josta saamme kullanarvoisia vinkkejä tekemiseemme, Pynnönen kertoo.
Mikä sitten on suurin haaste hyvän kouluruuan valmistuksessa?
– Ehdottomasti aika. Kouluruoan ja myös meiltä toimipisteisiin lähtevän ruoan on oltava tiukasti suunnitellussa aikataulussa, se ja henkilöstön määrä sanelee pitkälti, millaista ruokaa ehdimme tehdä.
Myös Uuraisilla kouluruuan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota ja Uurainen on menestynyt vastaavissa tutkimuksissa ennenkin. Joulun alla juhlittiin kakkukahvien merkeissä kymppisijaa kaikkien Suomen koulujen joukossa kouluruuan maistuvuuskisassa. Tiimin esimies Maarit Manninen nimitti tuolloin henkilökuntaansa unelmatiimiksi, joka todella panostaa maukkaaseen kouluruokaan.
Hanna Lahtinen
19.03.2024 | Tilaajille, Uurainen
– Ei kyllä kaduta pätkääkään, sanoo Oskari Moisio esitellessään hullunrohkeaa hanketta, joka lähti liikkeelle pikkuisen isommasta heräteostoksesta, 35-paikkaisesta SAAB 340B-potkuriturbiinikoneesta, joka päätettiin kunnostaa majoitustilaksi Uuraisilla.
Lentokonehotelli on vain yksi Moision sisarusten projekteista. Päätyö on kiinteistösijoittamiseen ja kiinteistöjen jalostamiseen erikoistunut M3 Asunnot, jossa Oskari Moisio toimii toimitusjohtajana, Mandi Moisio projektikoordinaattorina ja Elias Moisio työmaiden työnjohtajana. Lentokonehotellissa osakkaina mukana ovat myös Markus Kivelä ja Toni Saikkonen. Rakennusurakoitsijana on toiminut myös Rakennuspalvelu Vihtamäki.
– Pienet takapakit kuuluvat näin erikoiseen hankkeeseen, mutta ne selvitetään ja jatketaan eteenpäin, onneksi ei ole olut mikään valtava kiire tämän projektin kanssa, Oskari ja Mandi kertovat. Myöskään näkemyseroja ei porukalla ole suuremmin ollut.
Rakennusprojekti on edennyt suunnitellusti. Lennonjohtotorniksi ristitty lisärakennus on viittä vaille valmis ja itse lentokone tarvitsee vielä sisäpinnoituksen.
– Lennonjohtotorniin tulee muutama tilavampi makuuhuone, oleskelu- ja ruokailutilat, keittiö ja toinen sauna. Itse lentokoneeseen tulee sviitti ohjaamoon ja yhteensä neljälle nukkumapaikat, kertoo Elias Moisio.
Vaikka lentokone on se projektin jännittävin osa, varsinkin lennonjohtotornin yläkerran huoneista avautuva laaja peltomaisema on myös ainutlaatuinen. Maisema avautuu niin, että hyvällä säällä jopa Saarijärven takamailla sijaitsevat tuulivoimalat näkyvät horisontissa.
Projektin etenemistä on voinut seurata myös Instagramin puolella. – Meillä oli nimikilpailu, johon tuli paljon hyviä ehdotuksia. Kohteemme nimi päätetty ja se paljastetaan tänä keväänä, sen jälkeen alkaa lopullinen ilmeen ja brändin rakentaminen. Siitä ei ole enää pitkä matka varauskalenterin avaamiseen, Mandi Moisio kertoo ja lisää, että kiinnostusta on ollut jo etukäteen paljon. Esimerkiksi ensi kesän Jyväskylän MM-ralleissa on jo tarjolla hiukan uniikimpi yöpymispaikkavaihtoehto rallikansalle.
Kun lentokonehotelli avautuu, tarjoaa se muillekin seudun yrittäjille mahdollisuuksia tarjota lisäpalveluja ja verkostoitua. Moisioilla on myös muuta mökkimajoitusta tarjolla ja sitä kautta jo käytännön tietoa, mitä matkailija haluaa.
– Selvästi kysyntää on elämyspalveluille, esimerkiksi nuotioretkille tai vaelluksille. Myös Visit Jyväskylä Regionista saa aidosti apua matkailun edistämiseen Keski-Suomessa, Mandi Moisio sanoo.
– Markkinoida pitää laajasti, Eurooppaan saakka, Oskari lisää.
Hanna Lahtinen
15.03.2024 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta ei toisen asteen oppilaitoksia löydy, mutta naapurikunta Petäjävedeltä varsin houkutteleva vaihtoehto parhaillaan yhteishaun valintojen kanssa painiskeleville.
Petäjäveden lukiossa vietettiin tutustumispäivää jo ennen joulua. Marraskuinen messupäivä kokosi yhteen kaikki Petäjäveden yläkoulun sekä osan Uuraisten koulukeskuksen yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Vajaan kahden tunnin aikana nuoret pääsivät tutustumaan lukiomaailmaan kuudessa toiminnallisessa pajassa, joissa joukko lukion lehtoreita ja tutoroppilaita esittelivät heille koulun toimintaa.
– Idea tähän toiminnalliseen tutustumispäivään syntyi, kun pohdimme, kuinka tarjota ensi kevään yhteishaussa hakeville nuorille jonkinlaista kosketuspintaa Petäjäveden lukioon, lukion lehtori Johanna Tilus pohjusti.
– Lukiotamme on tietysti markkinoitu joka vuosi, erityisesti petäjävetisille nuorille, mutta ei aiemmin näin isosti, eikä näin aikaisessa vaiheessa. Tarkoituksenamme oli osoittaa, kuinka kotikunnan lukioon on hyvä jäädä yläkoulun jälkeen, tai kuinka tänne kannattaa tulla myös muualta käsin.
Lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä ilmaisutaitoa opettava Tilus voisi laatia pitkän listan opinahjon hyvistä puolista. Aiemmin Jyväskylässä työskennelleen Tiluksen mukaan pienen lukion valtti on ennen kaikkea se, kuinka opiskelijat tulevat opettajille tutuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi.
Lukion esittelyssä parrasvaloihin pääsivät painopistealueet, joita lukiolla riittää. Auditorio Miilussa, liikuntasalissa, lukiolaisten taukotilassa ”Pajassa” sekä kolmessa luokkatilassa noin kymmenhenkisiä pienryhmiä valaistiin kutakin vuorollaan lukion satsauksista esimerkiksi kansainvälisyyteen, kulttuuriin ja yrittäjyyteen.
Lukiossa jokaisen opiskelijan on mahdollista osallistua Erasmus+ -vaihto-opiskeluohjelmaan, päästä osaksi joka toinen vuosi toteutettavaa näytelmäprojektia, sekä lukea yrittäjyysopintoja. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin monipuolisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia sekä lukion uusimmat innovaatiot, diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi.
Tietoiskujen, tietokilpailujen ja vaihto-oppilasesittelyiden lisäksi tutustumispäivässä suurta roolia näyttelivät lukion opiskelijat, jotka kokemusasiantuntijoina osasivat kertoa vierailijoille, millaista arki koulussa oikein on. Ensimmäisen vuoden opiskelijan, Elli Mannisen, mukaan jo yli puolivälin ehtinyt syyslukukausi on sujunut hänen mukaansa hyvin.
– Ajattelen, että lukioelämä on vastannut odotuksiani, joita minulla oli etukäteen. Täällä on ollut hyvä yhteishenki ja mahdollisuuksia moneen, Manninen listasi.
– Alun perin ajatuksenani ei ollut edes hakeutua lukioon, mutta niin vain päädyinkin tänne. Oli ikään kuin matala kynnys tulla, samassa rakennuksessa vietetyn yläkouluajan jälkeen. Tavallaan mikään ei muuttunut, vaikka kaikki muuttuikin.
Fiona Pasanen oli yksi tutustumispäivään osallistuneista nuorista. Pasanen kuvaili päivää kivaksi, monipuoliseksi ja informoivaksi.
– On hienoa, että meitä varten järjestettiin tällainen tilaisuus. Pajat esittelivät lukion toimintaa hyvin, ja osoittivat sen, että täällä on paljon sellaista, mitä muissa kouluissa ei välttämättä ole, Pasanen arvioi.
– Ennen tätä päivää olin ajatellut hakevani opiskelemaan Petäjävettä kauemmas, mutta kaikki täällä kuultu pistää minut ehkä miettimään asiaa uudelleen. Lukion jälkeen minua kiinnostaisi opiskella eläinlääketiedettä.
Petäjäveden lukiossa opiskelee tällä hetkellä yli 70 opiskelijaa, joista ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähes puolet, huikeat 33 kappaletta. Lukion rehtorin, Ville Metsäpellon, mukaan tilanne on historiallinen.
– Sisäänottokapasiteettimme on 30, mutta tänä syksynä ylitimme sen ja teimme hiukan töitä, jotta pystyimme tarjoamaan opiskelupaikan kaikille halukkaille, Metsäpelto kertoi. – Tulijoita löytyy runsaasti myös vaihto-opiskelijoiden puolelta, tälläkin hetkellä meillä on opiskelijoita muun muassa Italiasta, Vietnamista ja Myanmarista.
Diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi ovat Metsäpellon mukaan tuoneet tekemisen tuntua lukioon viime aikoina.
– DI-opinnoissa on kyse lukion yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston kanssa. Opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintojensa ohessa yliopiston opintokokonaisuuksia, joiden hyvät suoritukset takaavat opiskelijalle paikan yliopiston DI-koulutusohjelmassa lukion jälkeen. Hanke on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa, Metsäpelto painotti.
– Liikennekasvatuskurssi puolestaan mahdollistaa ajokortin hankkimisen osana lukio-opintoja. Kurssi sisältää kaikki tarvittavat teoria- ja ajotunnit, eikä nuorelle itselleen jää maksettavaksi kuin ajokorttilupa sekä teoria- ja ajokokeet. Kurssin opetus tapahtuu Keuruun Autokoulun toimesta, ja sen rahoitukseen saadaan aimo annos tukea Petäjäveden Osuuspankilta, mistä olemme erittäin kiitollisia.
Jaakko Heikkinen
14.03.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Eläkeliiton Uuraisten yhdistys täyttää 50 vuotta ja viettää syntymäpäiväjuhlailtamia iloisissa merkeissä seurakuntakodilla lauantaina 23.3.
Vanhoihin perinteisiin tukeutuen juhlassa perjantaikerholaiset esittävät näytelmän Paluu tulevaisuuteen. Näytelmässä eletään aikaa, jolloin eläkeläiset liikkuvat omilla superkulkuneuvoillaan ja syövät onomatopoieettissovellusmikrokapseleita. Esityksessä nähdään kulkuneuvon käynnistys ja paluu entiseen kahvitteluun ja rupatteluun. Farssiksi luonnehditun näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Tellervo Lehtoranta.
Maailman ensiesityksenä nähdään ja kuullaan myös kolmen papin, Heikki Tukiaisen, Antti Toivion ja Hannu Koskisen laulutrioa. Se on sanoitukseltaan ja sävellykseltään pappien omaa käsialaa. Vierailijoina musiikin esittäjinä kuullaan Konginkankaan Renkejä hauskimmillaan. Korkeakulttuurista runollista antia juhlaan tuovat Uuraisten omat lausuntataiteilijat Sirkka Salminen ja Anita Vääränen.
Historiaakin juhlassa kerrotaan, niin Simo Koskisen tervehdyssanoissa kuin Seija Hartikan historiikissa. Asiaa kuullaan myös Eläkeliiton piirin puheenjohtajalta Jukka Hiltuselta, joka virkansa puolesta luovuttaa ansiomerkit pitkään toimineille.
Iltamaperinteen mukaan juhla päättyy karkeloon ja kakkukahveihin. Aivan iltamien aluksi tarjoillaan ruokaa. Näin voidaan ohjelmasta nauttia vatsat pullollaan. –TL
