03.12.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Pienessä kunnassa onnistuu vielä tärkeän asian saattaminen asiasta vastuussa olevan viranhaltijan tietoon suhteellisen sutjakkaasti.
Viime viikolla vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Mariitta Kuitunen toi kirjallisen aloitteen Uuraisten tekniselle johtajalle Tiina Löytömäelle. Aloitteessa toivottiin selkeäsanaisesti penkkejä lisää torille ja kaikille niille alueille, joissa liikkuu ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia.
– Vaikka Uurainen on nuorekas kunta, tässä kirkonkylällä ikäihmisten määrä lisääntyy. Olisi tosi tärkeää, että jo kotiovesta lähtiessä tietää, että tarvittaessa pääsee jalkoja lepuuttamaan. Asia on ollut pitkään esillä ja tilanne esimerkiksi torilla on aika ajoin ollut parempi, mutta esimerkiksi viime kesänä huono, Mariitta Kuitunen sanoo.
Torilla on kiinteitä graniittipenkkejä, mutta ne ovat osin melko matalia, joista ylösnousu voi olla vaikeaa.
Kotiovesta ulos lähteminen on sekä fyysisen, että henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia ja edistää sitä, että siellä kotona pärjää mahdollisimman pitkään.
Aloitetta kipaisi vastaanottamaan myös kunnan tekninen isännöitsijä Markus Malmikallio ja olemasaolevien ja todennäköisesti tulevien penkkien paikkojen kartoitus alkoi heti.
– Meillä on tällä hetkellä parikymmentä penkkiä ympäri kylää. Ne jakaantuvat yhtä laajalle alueelle kuin on kevytväyliä. Peruspenkit maksavat 350 euroa kappale, eli kunnan talous ei muutaman lisäpenkin hankkimiseen kaadu. Toisaalta voisi myös kysyä vaikka joltain paikalliselta yritykseltä tarjousta, jos hankittaisiin kerralla useampi uuraislaisena tuotantona, Malmikallio suunnittelee.
Myös eri yrittäjien sponsoroimat nimikkopenkit, vaikka lahjoittajan laatalla varustettuna, olisi hyvä tapa lisätä keskustan toimivuutta ja viihtyisyyttä.
– Ilkivalta ei ole ollut Uuraisten penkkien riesana kuin hyvin vähäisessä määrin, ainakin nuoret ovat Uuraisilla fiksuja, Markus Malmikallio sanoo.
Vanhus- ja vammaisneuvosto on lakisääteinen elin, jollainen on oltava jokaisessa kunnassa ja jonka tehtävänä on seurata ja edistää ikäihmisten ja vammaisten elinoloja kunnassa, osallistua palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen sekä vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon.
– Meillä on hyvä ja aktiivinen vanhus- ja vammaisneuvosto, joka tarttuu nimenomaan käytännön asioihin. Siihen kuuluu edustus molemmista eläkeläisjärjestöistä, seurakunnalta ja kunnalta. Ensi kesäkuussa valitaan vaalien jälkeen uusi neuvosto, kertoo neuvoston puheenjohtajana toimiva vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill.
Hanna Lahtinen
03.12.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja juuri luottamustoimessa aloittanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattila esittelivät Uuraisten kunnan talousarviota ja ennakoivat tilinpäätöstä viime viikolla helpottuneen positiivisissa tunnelmissa.
Kuntatalouden ennakoimattomuus on nykypäivää ja jossain vaiheessa vuotta näytti todella synkältä, nyt jo huomattavasti paremmalta.
Uuraisten kunnan valtuusto hyväksyi kesäkuussa talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2025-2028. Taustalla oli yli miljoonan euron alijäämäinen tillinpäätös vuodelta 2023, ja vuosi 2024 on rakennettu myös alijäämäiseksi -165 000 euroa.
– Uurainen on onneksi vielä tilanteessa, jossa talouden tasapainottamista voidaan tehdä ennakoivasti ja oma-aloitteellisesti. kunnanjohtaja Juha Valkama sanoo.
Talousarvion laadintaa ohjasi kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma, josta ainoa merkittävä poikkeama on Kyynämöisten koulun määrärahojen sisällyttäminen talousarvioesitykseen. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, ettei Kyynämöisten koulun toiminta lakkaa 31.7.2025.
Yhteensä noin 400 000 euron säästötoimenpiteillä kyetään kompensoimaan kulujen arvioitua kasvua vuonna 2025.
Kunnanhallitus päätti myös esittää valtuustolle, että Uuraisten kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa 2025-2028 seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustotasolla, viimeistään seuraavan vuoden talousarvion ja sitä seuraavien taloussuunnitelmavuosien laadintaohjeen hyväksymisen yhteydessä.
Talousarvioesityksen 2025 mukainen toimintakate on yhteensä -12 860 000 euroa. Toimintakate muodostuu toimintatuottojen (5 930 000 euroa) ja toimintakulujen (-18 791 000 euroa) erotuksesta, joka tulee kattaa pääasiassa verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakatteen kasvua selittää suurimmaksi osaksi kunnan rahoitusosuus (296 000 euroa) Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle, mihin kunta saa vastaavan rahoituksen yleiskatteellisen valtionosuuden kautta.
Verotuloarvio vuodelle 2025 on 7 425 000 euroa. Valtionosuuksien arvioidaan vuonna 2025 olevan vajaat seitsemän miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja –kulut ovat -233 000 euroa. Kiinteistöveroprosenteissa ei tapahdu muutoksia, mutta tuloveroprosenttia korotettiin 9,0 prosentista 9,2 prosenttiin. Käytännössä veronkorotus tuo suurin piirtein sen summan, mikä olisi ollut Kyynämöisten koulun laskennallinen säästö vuodessa.
Kyynämöisten koulun lakkautustarve on nyt ainakin toistaiseksi väistynyt, eikä talousarvioon ole kirjattu mitään vuosimäärää, jonka jälkeen tilannetta mahdollisesti arvioitaisiin uudelleen. Prosessi on ollut aika ajoin kivulias, mutta myös rakentava. Kyynämöisten koulun oppilaiden vanhemmat ja kyläläiset aktivoituivat puolustamaan kouluaan.
–Minusta se kertoo kuntalaisten kiinnostuksesta, uskosta avoimuuteen ja demokratiaan sekä omiin vaikuttamismahdollisuuksiin, mikä on todella hyvä asia, Samuli Mattila toteaa ja lisää, että kaikki mielipiteet ja perustelut niin puolesta kuin vastaan on kuultu ja niiden, sekä talouslukujen perusteella on muodostettu kokonaiskuva tilanteesta.
Vuosikatteeksi muodostuu 1 321 000 euroa. 1 159 000 euron poistojen jälkeen tilikauden tulos on talousarvion mukaisesti 177 000 euroa ylijäämäinen.
Uuraisten kunnan nettoinvestointimenot ovat ensi vuonna hyvin maltilliset, vain reilut 600 000 euroa. Investointeja kohdennetaan muun muassa yleisiin teihin ja kadunrakennukseen, vesi- ja viemärilaitokseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen useisiin investointeihin. Lainan lyhennykset ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen, eli vuosikatteen, lisäksi rahoitustarvetta on tarkoitus kattaa velalla, jota on varauduttu nostamaan enintään kolme miljoonaa euroa. Kunta pystyy kuitenkin vähentämään velkaansa enemmän kuin ottaa uutta.
Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontuu ensi maanantaina.
27.11.2024 | Tilaajille, Uurainen
Hyvinvointialueet ovat järjestäneet lähes kaikkien suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2023 alusta lähtien. Käynnistysvaikeuksia ja kasvukipuja on ollut, mutta myös onnistumisia ja aitoa tahtoa tehdä asiat hyvin.
Pari viikkoa sitten Uuraisilla osallistuttiin etäyhteydellä Hyvinvointialueen kuntaneuvotteluihin yhdessä Petäjäveden, Multian, Keuruun ja Jämsän kansa. Yhdessä pohdittiin, miten milläkin osa- alueella on mennyt ja mitkä asiat ovat missäkin kunnassa onnistumisia tai haasteita. Yllätys ei ollut, että Uuraisilla toimiva terveysasema on edelleenkin se, mihin ollaan erityisen tyytyväisiä. Plussapuolella hyvinvoinnin kannalta ovat myös monipuoliset liikuntamahdollisuudet, aktiivinen järjestötoiminta, joustava organisaatio ja hyvä perusopetuksen taso. Haasteita ovat järjestöpuolella aktiivien ikääntyminen, sekä kautta linjan resurssien, eli käytännössä rahan puute ja sen seuraukset.
Esittelyssä oli myös kehitteillä oleva hyvinvointitarjotin, jonka tavoitteena on koota erityisesti kolmannen sektorin toimijat samasta paikasta tavoitettaviksi ja jonka työkaluna toimii Lähellä.fi-palvelu.
Yhteisen osuuden jälkeen jakauduttiin ryhmiin pohtimaan ajankohtaisia asioita. Ikääntyvien ryhmän keskusteluissa nousi esiin huoli huolesta.
Useimmille meistä tulee elämässä vastaan tilanteita, jolloin olemme huolissamme läheisestämme. Jokin asia perheenjäsenen, kaverin tai tuttavan käytöksessä herättää huolta ja vaivaa mieltä. Asiaa ei kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa yksin pohtimaan. Keskustelu asianomaisen kanssa on totta kai luontevin vaihtoehto, mutta aina se ei tuota tulosta ja huolen kohteen omaa yhteydenottoa esimerkiksi hyvinvointialueen palveluihin.
Huoli-ilmoitus on yksi reitti päästä asiakas- ja palveluohjauksen piiriin, jossa asiakasta ohjataan yksilöllisesti ja hänen palvelutarpeensa selvitetään RAI-toimintakykymittaristoa hyödyntäen. Tarvittava tuki- ja palvelukokonaisuus suunnitellaan yhdessä asiakkaan, läheisten tai muun verkoston kanssa.
Lastensuojelu- tai mielenterveyshuoli-ilmoitukset ovat tutumpia, mutta jos esimerkiksi naapurissa asuvan vanhuksen tilanne mietityttää, niin huoli-ilmoitus hänestä kertoo välittämisestä.
– Moni ikääntyvä ihminen kokee epävarmuutta omasta pärjäämisestään, varsinkin jos ei ole lapsia tai muita läheisiä lähellä. Niin moni asia on muuttunut, että yhteyden ottaminen tuntuu vaikealta ja se saattaa lykkääntyä ja kynnys kasvaa, Aino Arponen Eläkkeensaajista kertoo.
– Kaikkein helpointa huoli-ilmoitus on tehdä soittamalla hyvinvointialeen huoli-ilmoitusnumeroon. Huoli voi liittyä melkein mihin vaan. Huoli voi olla itsestä, läheisestä, naapurista, ei tarvitse yhtään miettiä, voinko minä soittaa, turhia huolipuheluja ei ole. Myös me ammattilaiset soitamme huolipuheluja, kun tiedämme, että nyt on sellainen asia, mitä en voi itse hoitaa, sanoo hyvinvointialueen pohjoisen alueen varhaisen tuen palveluvastaava Satu Rautio-Hämäläinen.
– Matalalla kynnyksellä kannattaa soittaa, siellä vastaavat ammattilaiset, jotka ottavat huolen vakavasti. helluntaiseurakunnan pastori Jyrki Hakonen lisää.
– Minusta ainakin olisi erittäin hyvä, jos minusta tehtäisiin huoli-ilmoitus, jos siihen tulee tarvetta. Se on välittämistä, lisää Mirja Kaartinen SPR:stä.
Uuraisilla puhelinnumero on 014 266 3081.
– Tämä numero kannattaa pistää ihan jääkaapin oveen, koskaan ei tiedä, milloin sille on tarvetta, Aino Arponen päättää.
Ensi viikon lehdessä kooste Toivakan kuntakuulemisesta.
Hanna Lahtinen
Lisätietoa:
Huoli läheisestä | Keski-Suomen hyvinvointialue
27.11.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Eläkeliiton yhdistys haki pitkäaikaiselle, juuri luopuneelle puheenjohtajalleen Simo Koskiselle kotiseutuneuvoksen arvonimeä ja sellaisen hänelle Tasavallan presidentti 22.11.2024 myönsi.
Hakemuksessa perusteluiksi kerrottiin muun muassa seuraavaa:
Simo Koskinen, 81, on merkittävä vaikuttaja Uuraisten kunnassa ja Keski-Suomessa. Hänen panoksensa on ollut keskeinen monilla elämänalueilla, ja hän on toiminut yli sadassa luottamustoimessa sekä vapaaehtoisessa tehtävässä. Koskinen on ollut aktiivinen Kotaperän ja Kyynämöisten kylien asioissa 1960-luvulta lähtien, ja hänen mielipiteitään arvostetaan laajalti.
Hän on toiminut sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja vaikuttanut Uuraisten sosiaalitoimen kehittämiseen, joka on ollut esimerkki koko maakunnassa.
Koskinen valittiin Eläkeliiton Uuraisten osaston puheenjohtajaksi 2011, ja hän on saanut yhdistyksen toiminnan kukoistamaan. Hän on myös toiminut Eläkeliiton Keski-Suomen piirihallituksessa ja liittovaltuustossa.
Koskinen on myös taitava käsistään, omistaa puualan yrityksen ja jatkoi perhetilan viljelyä. Perheeseen on kuulunut kolmen oman lapsen lisäksi seitsemän sijoituslasta. Nuorison kanssa hän on edelleen tekemisissä Uuraisten 4H-yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana.
Koskinen on ollut aktiivinen Keskustapuolueessa, toiminut paikallisosaston puheenjohtajana ja kuntayhdistyksen hallituksen jäsenenä, pitäen koko kunnan etua tärkeimpänä. Hän on myös toiminut vakuutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä.
Raittiusyhdistyksessä ja muissa paikallisissa yhdistyksissä Koskinen on järjestänyt monia tapahtumia. Hän on ollut mukana Uuraisten vanhan pappilan remontissa ja toiminut SPR:n Uuraisten osaston tilintarkastajana. Uuraisten Martat ovat ylpeitä Koskisesta, joka on ollut ensimmäinen miespuolinen jäsen vuodesta 2005.
Simo Koskisen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat kullanarvoisia monille uuraislaisille. Hänen merkityksensä Uuraisten lähihistoriassa on kiistaton, ja hän on omistautunut yhteisen hyvän eteen.
Sadan luottamustoimen mies
ikään turha mies ei ole Simo Olavi Koskinen, eläkkeellä oleva maanviljelijä Uuraisten Kotaperältä. Tämä komea, mursunviiksinen, kahdeksankymppinen on sananmukaisesti kokenut kaikki tehtävät. Hänen luottamustoimiensa määrä lähentelee sataa, ja vielä nytkin häntä tarvitsevat kunta, seurakunta, raittiusseura, tiekunnat, Eläkeliitto ja moni muu.
Ensimmäinen luottamustoimi paukahti Simolle vuonna 1966. Juuri Kotamäen tilan isännäksi tullut, naimisiin mennyt ja isäksikin ehtinyt, valittiin vesilautakunnan puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän oli toki toiminut kotikylänsä raittiusseura Valon Pilkkeen sihteerinä ja rahastonhoitajana, mutta vesilautakunta työllisti jo enemmän.
Vesilautakunnan jälkeen Simon hoitoon uskottiin vuosien varrella lähes kaikki kunnalliset lautakunnat. Pisimpään, vuosikymmeniä, hän toimi peruspalvelu- ja silloisen sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Hän opasti nuoren sosiaalijohtajan, Jouko Nykäsen, oikeille urille työssään, ja heidän aikanaan kehitettiin vanhustenhoitoa esimerkillisesti koko Keski-Suomessa. Vanhainkoti Ruskola laajennettiin, ja näin luotiin pohja kunnan kiitetylle vanhustyölle. Uurainen kotiutti ensimmäisenä pois Suojarinteeltä uuraislaiset asiakkaat. Myös ympäristölautakunnassa saatiin paljon uutta aikaan Simon puheenjohtajakaudella.
– Se antoi aina uutta puhtia työlle, kun koki saaneensa hyvää aikaan ja asiat loksahtivat eteenpäin, toteaa Simo.
Nyt Simo toimii vielä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa sekä ensimmäisenä varavaltuutettuna. Hän murehtii hieman, ettei entiseen kulttuurilautakuntaan koskaan päässyt. Sielläkin hän uskoi pärjäävänsä, vaikkei pidäkään itseään kulttuuri-ihmisenä vaan käytännön miehenä. Eläkeliitossa Simo on ollut monissa tehtävissä, kuten Uuraisten yhdistyksessä puheenjohtajana yli kaikkien suositusten sekä matka-, kerho- ja vaikuttajavastaavana. Siitä ura urkeni lehtitoimikuntaan, piirihallitukseen ja sieltä liittovaltuustoon.
Maanviljelijän ja karjatilallisen ammatti toi lisätehtäviä. Tuli Maitokunnan valtuuskunta, Metsänhoitoyhdistys, Maataloustuottajien johtokunta, Metsäliiton piiritoimikunta, Osuuspankin hallintoneuvosto, Manttaalikunta, Talonpoikaissäätiö ja Keskustan kuntayhdistys. Jonakin päivänä saattoi olla kolmekin eri yhdistyksen kokousta. Aina ei kaikkiin ihan alkuun ehtinyt. Kunnassa opittiin, että Koskisen Simo tulee vähän myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Hyvin harvoin hän on kokouksen unohtanut.
Simo on lapsesta saakka tottunut käymään sunnuntaisin kirkossa. Siellä hän yhä sunnuntaisin istuu vaimonsa Tarjan kanssa. Niinpä kirkon luottamustoimistakaan hän ei ole kieltäytynyt. Hän johti kirkon remonttia ja valmisti itse kirkon lamput ja kalusteet. Uudella seurakuntakodilla näkyy myös hänen käsityötaitonsa. Vanhan pappilan kunnostuksessa Marjoniemessä hän teki satoja talkootunteja. Suntiona toimiminen on hänestä erityisen mukavaa.
Viime seurakuntavaaleissa Simo sai kolmanneksi eniten ääniä ja valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän on kuulunut kirkkoneuvostoon sen varapuheenjohtajana 30 vuotta, koko rovastikunnan ja Uuraisten lähetysjohtokuntaan vuosikymmeniä puheenjohtajana, Perheasiain neuvottelukuntaan, Suojarinteen kuntayhtymän hallitukseen ja Vammaisneuvottelukuntaan. Marjoniemen pappilan tiekunta valitsi hänet puheenjohtajakseen. Kirkkokuorossa hän on laulanut vuosikymmeniä, samoin toiminut kuoron puheenjohtajanakin. Kirkonkylään on Kotamäen tilalta noin 20 kilometrin matka.
– Monta lähtöä on luottamustoimien vuoksi tehty, sanoo Tarja Koskinen vähän ylpeänä ja vähän haikeana monista yksinäisistä illoista.
Paljon kokouksia oli myös Uuraisten Urheilijoilla, jonka puheenjohtajuus kaatui kerran Simollekin. Hänen aikanaan rakennettiin paljon käytetty Hiihtomaja Tehlo-järven rantaan. Samoin hänet valittiin johtoon Lähivakuutuksessa, sen Uuraisten yhdistyksessä ja Vakuutusliiton hallituksessa. Simo on tehnyt listan luottamustoimistaan. Se on pitkä, 87 yhdistystä, seuraa ja järjestöä. Ihan kaikkia hän ei ole muistanut ja arvelee, että satakunta niitä on, vaikka koskaan hän ei ole luottamustoimeen erikoisesti pyrkinyt.
– Olen tyytynyt siihen, mitä enemmän haluavilta on jäänyt, hän sanoo vaatimattomana.
Melkein kaikki luottamustoimet ovat olleet toisten ihmisten, kuntalaisten ja seurakunnan hyväksi toimimista.
Simon harrastuksiin kuuluu yrityksen nimellä varustettujen kuulakärkikynien keräily. Niitä hänellä on jo yli 10 000. Ihan omaksi ilokseen hän on alkanut käydä kirjallisuuspiirissä, kuntosalilla ja kävelyjalkapallossa. Urheiluvaatteet voi vaihtaa pukuhuoneessa kokousasuun ja sitten kiirehtiä Vanhustentaloyhdistyksen tai Kotaperän pienviljelijäyhdistyksen hallitukseen tai mölkkypeliä johtamaan.
– Työ yhteisten asioiden eteen ei lopu maailmasta, sanoo Simo. Hänhän sen tietää.
Teksti ja kuva:
Tellervo Lehtoranta,
Sadan luottamustoimen mies -artikkeli on julkaistu Eläkeliiton Enemmän elämään -lehdessä vuonna 2023.
26.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kyynämöisten kyläkoulun lakkauttaminen aivan lähitulevaisuudessa näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä.
Uuraisten kunnanhallitus päätti yksimielisesti maanantai-iltana esittää valtuustolle, ettei Kyynämöisten koulun toiminta lakkaa 31.7.2025. Esitys poikkeaa valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman lähikouluperiaatteen toteuttamisesta, josta valtuusto päätti kesäkuussa.
Syksyn mittaan on järjestetty kuulemistilaisuuksia kuntalaisille ja Kyynämöisten koulun oppilaiden kuuleminen toteutettiin lokakuun alussa. Viimeisin keskustelutilaisuus järjestettiin Kyynämöisten koululla torstaina 31.10.2024.
Perusopetuksen Kehittämistyöryhmä kävi perusteellisen keskustelun jatkoesityksestä kuulemisten perusteella. Työryhmässä oli eri näkemyksiä Kyynämöisten koulun jatkamisesta. Osa työryhmästä oli valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman kannalla, osa sillä kannalla, että päätöstä koulun lakkauttamisesta ei tehtäisi ja osan näkemys oli antaa koululle jatkoaikaa 1-2 vuotta, jona aikana nähtäisiin, onko oppilasmäärissä tapahtumassa muutosta.
Peruspalvelujohtajan ehdotus sivistyslautakunnalle 6.11. oli, että Kyynämöisten koulun toiminta lakkaa 31.7.2026, mikäli kunnan talouden tasapainottaminen vuoden 2026 talousarvion hyväksymisen yhteydessä sitä edelleen edellyttää ja että uusi kouluverkko muodostetaan kolmesta lähikoulualueesta. Simo Koskinen (kesk) teki kokouksessa ehdotuksen, että Uuraisten kunta säilyttää nykyisen kouluverkon. Jukka Paulamäki (kd.), Joni Leppänen (ps), Matleena Kivelä (sd) ja Susanna Kettunen (kesk) kannattivat Simo Koskisen ehdotusta. Hävinneen pohjaehdotuksen, eli lakkautuksen kannalla olivat Jari Muhonen (kesk) ja Viktoria Räty (ps). Jari Muhonen esitti eriävän mielipiteen päätöksestä.
20.11.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Päivä Paloasemalla -tapahtumaa vietetään lauantaina 23.11.
Päivästä Paloasemalla on muodostunut suuri valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, jossa viihdytään ja opitaan elämyksellisesti paloturvallisuustaitoja. Niin aikuiset kuin lapsetkin voivat esimerkiksi harjoitella alkusammutusta ja opetella palovaroittimen testaamista. Nähtävillä on palokunnan kalustoa, ja tapahtumassa pääsee tutustumaan palokuntalaisiin. Päivää vietetään tuttuun tapaan myös Korpilahden paloasemalla.
Tapahtuman erikoisuutena tänä vuonna on yhteistyössä tuottajayhteisö Recserin kanssa toteutettu paristojen kierrättämistä koskeva rasti, jossa tapahtuman osallistujat pääsevät oppimaan turvallista paristojen ja akkujen kierrättämistä. Kävijöillä on mahdollisuus myös tuoda omia vanhoja ja käytettyjä pienparistoja ja -akkuja kierrätykseen.
