01.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten nykyisestä valtuustosta 11 on uudelleen ehdolla ja peräti 10 päätti, että tämä sai tällä kertaa olla tässä. Luopujia on paljon, mutta niin on myös luopumiseen johtaneita syitä.
Yksi erittäin pitkäaikainen valtuutettu, kristillisdemokraattien Arto Veijonen tunnetaan tunnollisena valtuutettuna, kovin montaa kokousta hän ei tiettävästi vuodesta 1993 alkaen ole jättänyt väliin.
– Kahdeksan kautta valtuustossa on mielestäni riittävän pitkä ura. Lisäksi tulevina aikoina pitäisi käyttää nykyistä enemmän aikaa asioihin paneutumiseen jos haluaisi olla perillä siitä mitä päätetään.
Kollegojaan hän haluaa kiittää.
– Kuluneet valtuustokaudet ovat olleet sopuisaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Olemme pyrkineet ajamaan koko kuntaa kehittäviä asioita. Ikävä tulee toisia valtuutettuja, mutta en häviä olemasta ja tulen varmaan pitämään yhteyttä uuden valtuuston jäseniin.
Henkilökohtaisesti olen ylpeä siitä että johtamani tarkastuslautakunta on saanut vuosien mittaan aseman yhtenä merkittävänä kuntamme vaikuttamiselimenä. En ole kokenut mitään asiaa erityisen haastavaksi. Toki on ollut vaikeitakin päätettäviä asioita mutta yhteistyöllä toisten valtuutettujen kanssa asiat on saatu eteenpäin, Veijonen pohdoskelee.
Uusille valtuutetuille hän haluaa sanoa:
– Tarttukaa rohkeasti asioihin ja käyttäkää aikaa ennen kokouksia perehtyen eteen tuleviin juttuihin. Ja yhteistyö toisten luottamushenkilöiden kanssa on tärkeää.
Veli Hytönen on ollut Vasemmistoliiton ainut valtuutettu viime vuodet ja kun hän nyt lopettaa, ei puolueella ole edes ehdokkaita vaaleissa.
– Olen ollut valtuustoehdokkaana kolmissa perättäisissä kuntavaaleissa ja kahdeksan vuotta kunnanhallituksessa. Viime vuonna mittariin pyörähti kolmeneljäsosaa vuosisadasta. Aikoinaan lähdin Uuraisten kuntapolitiikkaan osallistuakseni syntymäkotikuntani kehittämiseen omista arvoistani lähtien. Palasin Uuraisille yli 40 vuoden jälkeen ja olen ollut mukana yhteisön riennoissa vesiosuuskunnassa, kyläyhdistyksessä, urheiluseurassa, kalastuskunnassa mm. Nyt ajattelin jäädä katsomaan sivusta ainakin joksikin aikaa, hän kertoo.
Veli Hytöseltä on totuttu kuulemaan puheenvuoroja, joista kuulee, että asioihin on perehdytty.
– Opiskelu- ja työhistorian kautta olen tottunut perehtymään kirjallisiin asiakirjoihin, laskelmiin yms. ja tuottamaan asiakirjoja ja puheenvuorojen pitoonkin on ollut rutiinia. Ajatus on saattanut katkeilla, mutta puhe ei. Aina en ole osannut saada itseäni ymmärretyksi omasta mielestäni riittävästi esimerkiksi joissakin talousasioissa ja haja-asutusalueen infrastruktuurin merkityksessä. Vesihuollon kehittäminen on epäonnistunut monessa suhteessa eikä esitettyihin vaihtoehtoihin ole haluttu tutustua. Kova vääntö urheilukentän tiimoilta innosti kamppailemaan ja useiden ryhmien yhteistyöllä se saatiin maaliin, Hytönen kertaa.
– Mukavinta on ollut debatointi asioista, omien kantojen esittely ja puolustaminen, vaikka joskus on jäänytkin tappiolle, viimeksi kehittämis- ja talousjohtajan viran perustamisasiassa. Kaikesta huolimatta Uuraisten valtuustossa ja hallituksessa on ollut hyvä ja toisia kunnioittava meininki, eikä alatyyliseen kamppailuun ole sorruttu. Ylpeä voi olla kunnan keskustan ilmeen kirkastumisesta, vaikka tehtävää jää vielä tulevillekin valtuutetuille. En ole tyytyväinen kuntakokonaisuuden kehittämisinnolle. Itse ajauduin panostamaan kunnan tytäryhteisöjen hallinnointiin. Olen ollut valokuituverkon, vuokratalojen ja virastotaloyhtiön hallituksissa ja saattanut Oikarinmäen kiinteistöyhtiön – yksityisen päiväkodin – yhtiöiden hautausmaalle, hän kertoo.
Monessa mukana olleen konkarin kynnet syyhyävät yhä päästä ”hoitamaan asioita” mutta nyt hän toteaa, että aina tulee eteen aika, jolloin pitää ja kannattaa luopua. Neuvoja voi silti aina seuraajille antaa:
– Tuleva valtuutettu, esitä rohkeasti oma kantasi lautakunnissa ja valtuustossa. Mieluummin kehittämismyönteisesti. Olen tavannut päättäjiä, jotka kotikulmilla ja kannattajien piirissä ovat kovasti hoitamassa asioita, mutta istuvat valtuustossa tai lautakunnassa tuppisuina. Ei niin. Surullista on, että oman kunnan kehittäminen ja kuntapolitiikka ei kiinnosta asukkaita.
Demari Sari Rimmi oli viime vaalien ääniharava, jolla on kokemusta myös eduskuntavaaliehdokkuudesta.
– Kahdeksan vaiheikkaan valtuustovuoden jälkeen siirryn politiikan ”vilttiketjuun” voimiintumaan ja uusiutumaan. Ei ole poissuljettua, ettenkö vielä myöhemmin palaisi kuntakentille ehdokkaaksi. Haluan tehdä politiikkaa positiivisella energialla ja iloisella ilmeellä. Viime vaiheissa koin, että omat energisyyden akut ja sinnikkyys kuntapolitiikan kiemuroissa alkoivat olla vähissä. Silloin on viisaampaa siirtyä sivummalle ja antaa toisille tilaa. On aina hyvä, että politiikka uusiutuu.
Sari Rimmi ei ole politiikassa mukana puolivaloilla, vaan hän antaa kaikkensa, mikä joskus voi olla myös kuluttavaa.
-Haastavaa politiikassa on jaksaa yhä uudelleen, kokouskerrasta toiseen toistaa ja perustella niitä asioita, joita pitää tärkeänä, ja joiden tietää myös kuntalaisten pitävän tärkeänä. Muiden poliittisten toimijoiden ja viranhaltijoiden vakuuttaminen tärkeistä asioista on sitkeää työtä. Se voi kestää kuukausia, ja lopputulos ei silti ole taattu. Turnauskestävyyttä siis tarvitaan. Myös asiakokonaisuudet ovat usein suuria, ja asiakirjoihin ja esittelyyn perehtyminen ottaa aikansa, hän miettii.
Yhteisten asioiden parissa toimiminen antaa kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä ja ylpeydenaiheita.
– Olen ylpeä siitä, että Uurainen on edelleenkin väestörakenteeltaan nuorekas, elinvoimainen, luonnonläheinen, itsenäinen kunta. Olen ylpeä hienoista kouluistamme ja varsinkin viihtyisistä ja omaleimaisista kyläkouluistame. Siitä, että saimme hienolla yhteistyöllä kuntaan uuden S-marketin. Valtuustokauden aloittaessani 2017 sain olla mukana vihkimässä käyttöön uutta Hirvasen koulua. Kunnan 150 vuotta juhlittiin kuntalaisten kanssa 2018. Kuusi vuotta valtuuston puheenjohtajana oli näköalapaikka, mitä kokemusta arvostan kovasti. Kunnan kokousrutiineja kivempaa on kuitenkin ollut erilaiset kohtaamiset kuntalaisten kanssa. Valikampanjoinnin positiivista ihmisvilinää ja hulinaa jää ehkä eniten ikävä. Koitan kuitenkin parhaani mukaan olla nytkin kampanjoivien tovereiden tukena, Rimmi sanoo ja lähettää terveisiä nykyisille ehdokkaille:
– Tuleville valtuutetuille toivotan avointa mieltä, luottamusta tulevaisuuteen ja asioiden hyvään kehitykseen. Reilun kourallisen sisua ja sitkeyttä, rohkeutta ilmaista oma mielipide, mutta toisaalta kykyä kuunnella toisia ja harkita asiaa rauhassa eri puolilta. Huumori auttaa aina, ja joidenkin asioiden kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Hanna Lahtinen
25.03.2025 | Uurainen
Koripallo on laji, joka viehättää monia sen monipuolisuuden ja kilpailuhenkisyyden vuoksi. Jokihaarassa asuva Lampisen perhe on oikea koripalloperhe. Koripallo on koko perheen tärkeä harrastus, ja heidän vapaa-aikansa kuluu pitkälti lajin parissa.
Isosisko 17-vuotias Helmi muutti Koulolaan ja pelaa nyt Kouvottarien naisten liigajoukkueessa ja pikkuveli Veikka taas HoNsU:n juniorijoukkueissa. Keskimmäinen Lila taas pelaa HoNsU:n alle 16 ja 17 vuotiaiden joukkuessa, jota isä-Mikko valmentaa ja jolla juuri alkoivat pudotuspelit.
HoNsU:n alle 16 ja 17 vuotiaiden ikäryhmät menestyivät todella hyvin runkosarjassa.
– Alle 17-vuotiaissa voitimme SM-runkosarjan. Alle 16-vuotiaissa sarja on vielä kesken, mutta tulemme sijoittumaan ensimmäisiksi tai toisiksi, Mikko Lampinen kertoo.
Lilaa koripallossa viehättää erityisesti kilpailu ja lajin monipuolisuus.
– Koripalloilijan pitää olla todella urheilullinen ja pelissä on paljon joukkuetaktiikkaa, hän sanoo. Lila aloitti koripallon 6-vuotiaana, kun hänen isosiskonsa Helmi kysyi, haluaisiko hän lähteä mukaan koripallokouluun. Nyt koripallo on yhtä tärkeä asia kuin koulu.
Mikko puolestaan korostaa koripallon yhteisöllisyyttä ja kilpailua. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus pelaajana ja hän on valmentanut tyttöjä jo yhdeksän vuotta.
Lila ja Mikko ovat yhtä mieltä siitä, että joukkueen menestys SM-mitaleista pelattaessa on kovan työn ja yhteistyön tulosta.
– Olemme tehneet pienestä asti töitä joukkueena ja pelaamme aina joukkueena, Lila sanoo. Mikko lisää, että joukkueen menestys on seurausta määrätietoisesta työstä ja yhteistyöstä muiden joukkueiden kanssa.
– Me ennen minua -ajattelu on ollut avain menestykseen.
Vaikka Uuraisilta käsin koripallon harrastaminen on ollut haastavaa, Lampiset ovat löytäneet tapoja tehdä siitä mahdollista.
– Aamuisin käymme tekemässä aamutreenit ennen koulupäivän alkua ja sitten ajamme Jyväskylään harjoituksiin, Lila kertoo. Mikko kiittää Uuraisten kuntaa ja rehtori Sami Pasasta, jotka ovat mahdollistaneet aamuharjoittelun ennen koulupäivän alkua.
Ensimmäiset alle 17-vuotiaiden pudotuspelit pelattiin viime viikonloppuna, ja ensi viikonloppuna pelataan pronssimitaleista. Alle 16-vuotiaiden pudotuspelit alkavat sitä seuraavina viikonloppuina. Lila pelaa myös naisten 1-divisioonaa JBA:n naisten kanssa ja sielläkin sukka on heilunut 13 pisteen ottelukeskiarvolla.
Pelien aikataulut löytyvät koripalloliiton sivuilta, ja HoNsU:n Instagram- ja Facebook-tilit tarjoavat ajantasaista tietoa peleistä.
Hanna Lahtinen
23.03.2025 | Uurainen
Jo ovelle kaikuvat sellaiset sävelet, että pulssi laskee ja tulee lohdullinen olo. Uuraisten helluntaiseurakunnassa harjoitellaan tulevaa Elämästäsi kiittäen -konserttia varten. Konsertti järjestetään sunnuntaina 30.3. klo 14 helluntaiseurakunnassa, lopuksi juodaan vielä kahvit.
Idean äiti on vajaat vuosi sitten leskeksi jäänyt Mirjami Lehmuskoski.
– Eräänä yönä kuuntelin musiikkia radio Deistä ja ajatus syntyi silloin. Meitä on tämän seurakunnan piirissäkin monta, jotka ovat kokeneet läheisen menetyksen vähän aikaa sitten ja jokaistahan meistä jossain vaiheessa suru koskettaa, hän kertoo.
Mirkun tyttäret Laura Kankaanniemi, Katri Lehmuskoski ja Iinamaria Tauranen olivat heti mukana ja nyt ollaan siis jo harjoitteluvaiheessa. Esiintyjiä kokoonpanossa on kymmenkunta ja niin on myös konsertin lauluja.
Suru on yksi teema, mutta ehkä vielä sitäkin vahvempi kiitollisuus, mikä käy ilmi jo konsertin nimestä. Lisäksi läsnä on vahvasti toivo ja lohdutus. Musiikin lisäksi moni on löytänyt lohdutusta myös luonnosta.
–Vaikka musiikkia on aiheesta paljon, oli kappaleiden valinta kuitenkin melko helppo. Tärkeintä oli kokonaisuus, Laura Kankaanniemi sanoo.
Esitys on tärkeä, mutta tärkeä on myös harjoitusprosessi. Musiikin lomassa tulee tehtyä surutyötä saman kokeneiden kanssa.
– Suru on alussa pikimustaa, mutta pikkuhiljaa alkaa löytyä sävyjä, Mirjami Lehmuskoski miettii.
– Minulle surusta tulee tällä hetkellä mieleen violetti väri, Merja Kuokkanen jatkaa. Hän valitsi konsertissa esitettävät psalmit.
– Olen kokenut, että kun suru on voimakkaimmillaan, niin kaikki värit ovat hyvin voimakkaita, kuten myös äänet ja valot, Niina Lahtinen päättää.
Harjoitteluprosessiinkin on mahtunut monia tunteita.
– Täällä on itketty, mutta myös naurettu ja muisteltu poisnukkuneita ilolla. Luulen, että Jussi-isäkin nauttisi kuulemastaan, Laura Kankaanniemi sanoo ja toivottaa kuorolaisten puolesta kaikki tervetulleeksi konserttiin.
Hanna Lahtinen
18.03.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Helena Veijonen on työskennellyt lähes koko ikänsä lasten parissa ja pitänyt siitä. Jopa niin, että ei oikein viihtynyt varhaiskasvatusjohtajan pestissä vaan halusi palata ”kentälle”. Eläkkeelle hän jäi päiväkoti Helmen johtajan tehtävästä muutama vuosi sitten.
– Vaikka mielestäni valmistauduin eläkkeelle jäämiseen ja kotona on paljon tekemistä ja mielekkäitä harrastuksia, on ystäviä ja lastenlapset ilona, tuli silti hiukan hämmentävä olo. Mietin, että tarvitaanko minua enää mihinkään. Tutustuin MLL:n Lukumummi-toimintaan ja ajattelin, että tuo voisi olla minun juttu. Ja niin se on ollutkin, hän kertoo.
Lukumummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia senioreita, jotka lukevat kouluilla lasten kanssa. Kahdenkeskisillä lukutuokioilla luetaan kirjaa ja keskustellaan luetusta monipuolisesti. Lukumummit ja -vaarit tukevat lasten peruslukutaidon ja sanavaraston kasvua sekä innostavat lukemisen pariin myös vapaa-ajalla.
– Me olemme mieheni kanssa lukeneet aina tosi paljon lapsille ja tietysti luin päiväkodissa päivittäin. Minä en opeta lukemaan, vaan me luemme yhdessä lapsen kanssa. Yhteinen lukuhetki ja keskittyminen kirjaan on tärkeää ja on hienoa, että pystyn tarjoamaan sellaisia hetkiä lapsille täällä Höytiän koulussa.
Nykymaailma haastaa ihmisten keskittymiskykyä, niin aikuisten kuin lastenkin. Lukemiseen keskittyminen on yksi parhaista tavoista rauhoittaa mieli ja parhaiten se onnistuu lapsella kannustavan aikuisen seurassa.
– On tärkeää löytää kirja, josta lapsi on kiinnostunut ja kun luemme yhdessä, niin pyrin kannustamaan ja keskustelemaan ja antamaan lukemisesta myönteisiä kokemuksia, Helena-mummi kertoo.
Höytiän koulu on pienten koululaisten koulu. Luokat ovat ykkösestä neloseen ja luokkakoot oikein sopivia, eivät liian pieniä, mutta eivät myöskään liian suuria. Koulun seinässä lukee Hyvän mielen Höytiän koulu ja se on siinä ihan perustellusti. Koulurakennukset ovat kauniita ja hyvin ylläpidettyjä vanhoja hirsirakennuksia ja uudehko liikuntahalli on kovassa käytössä.
– Höytiän koulu on kodikas koulu lapsille. Hyvä mieli tulee siitä, että kaikki lapset tunnetaan tässä koulussa, jokaista pystytään tukemaan hänen tarvitsemallaan tavalla ja myös perheet ovat paljon mukana yhteisessä kasvatustehtävässämme. Konkreettisesti jaamme hyvää mieltä toisillemme joka päivä tervehtimällä, olemalla ystävällisiä ja empaattisia, rehtori Jouni Hämäläinen kertoo.
– Ja koska Höytiän koulu on kodikas koulu, niin lukumummi sopii erinomaisesti tähän kouluun, mukavaa, että olemme saaneet Helenan tiimiimme, hän jatkaa.
Lukumummin kanssa lukemaan pääsystä vähän kilpaillaankin, mutta tänään vuoron on saanut Oliwer Räty.
– Lukumummin kanssa on kiva lukea, kun se kuuntelee tarkkaan ja sitten jutellaan kirjasta. Tykkään sellaisista kirjoista, missä tapahtuu kaikenlaista jännittävää, esimerkiksi Kahjo koulu on hyvä kirja, Oliwer kertoo.
Höytiän koulu ei ole hänen mielestään kahjo vaan kiva. Välkällä jaliksen peluu ja majojen rakentaminen on parasta.
– Meillä on maja Tellervonkujalla, joka on sellainen pieni polku kentän luona metsässä, siellä on hauska leikkiä, Oliwer sanoo ja luvan saatuaan kipaisee salamannopeasti välkälle.
Hanna Lahtinen
11.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Alue- ja kuntavaaleihin on tasan kuukausi. Huomenna torstaina 13.3. ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden ehdokasnumerot julkaistaan.
Sekä Toivakassa, että Uuraisilla valitaan yhä 21 valtuutettua, vaikka myös valtuustokoon pienentämisestä on hieman keskustelua käyty.
Suomessa on lähes 50 kuntaa, joissa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Ehdokaspula kiusaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat maaseudulla. Näin on myös Toivakassa, jossa suhdeluku on 1,9 ja Uuraisilla, jossa jokaista valtuustopaikkaa kohden on vain 1,8 hakijaa.
Mikäli ehdokkaita olisi vähemmän kuin valtuustopaikkoja, vaaleja ei voitaisi toimittaa ja kunnassa jouduttaisiin järjestämään uusintavaalit. Jos jaossa olevien paikkojen ja ehdokkaiden määrä taas menisi tasan, kyseeseen tulisivat niin sanotut sopuvaalit.
Mielenkiintoisia piirteitä tämän vuoden ehdokasasettelussa Uuraisilla on, että vasemmistoliitto ei ole asettanut yhtään ehdokasta, sen sijaan mukana on eläinoikeuspuolue yhdellä ehdokkaalla.
Molemmissa kunnissa suurimman ehdokasjoukon on saanut kasaan keskusta. Molemmissa kunnissa on myös yksi vaaliliitto, Toivakassa perusuomalaisten ja kokoomuksen ja Uuraisilla kimpassa ovat keskusta ja kokoomus. Kertauksen vuoksi kerrottakoon, että vaaliliitto tarkoittaa kahden tai useamman puolueen vaaleissa solmimaa liittoa, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana. Tämä lisää niiden todennäköisyyttä saada edustajanpaikkoja.
Vaihtuvuutta molempien kuntien valtuustoihin on väistämättä luvassa, sillä melko monta nykyistä valtuutettua on päättänyt jättää tälle kertaa asettumatta ehdolle. Toivakassa valitaan vähintään viisi ja Uuraisilla 10 uutta valtuutettua.
Myös useimmat vaalikoneet ovat auenneet, mutta toistaiseksi niiden kattavuus ei ole kovin suurta.
Toivakan ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Keteli Inka, vammaisalan erityisohjaaja, lähihoitaja
Sirenius Seppo, paperikoneasentaja
Valkonen Marjut, eläkeläinen, sairaanhoitaja
Kovanen Pentti, maanrakennuskoneenkuljettaja
Parviainen Kari, eläkeläinen
Vanhatalo Jouko, eläkeläinen
Suomen Keskusta
Haikkala Petri, maatalousyrittäjä, trukin kuljettaja
Hakala Jenni, henkilöstöasiantuntija
Hakkarainen Heidi, maaseutuyrittäjä, agrologi
Heikura Rauni, linja-auton kuljettaja
Ikonen Erkki, maanviljelijä
Jäntti Sinikka, suntio
Karanta Janne, luokanopettaja
Kilpeläinen Marko, vanhempi asiantuntija
Markkanen Katriina, myyjä
Pitko Päivi, yksikönjohtaja
Salo Mikko, yrittäjä
Salokas Terhi, lähihoitaja
Tervo Osmo, autoteknikko, eläkeläinen
Tervonen Jorma, palveluesihenkilö
Torppa Juho, opiskelija
Turunen Samuli, musiikkiyrittäjä
Viiala Päivi, eläkeläinen
Väänänen Marika, lähihoitaja, yrittäjä
Kansallinen Kokoomus
KOK+PS
Kauppinen Markku, majuri evp
Manninen Satu-Marja, yrittäjä
Mäkinen Kari, yrittäjä
Pitkänen Aaro, yrittäjä, opiskelija
Suomen Kristillisdemokraatit
Ripatti Johanna, fysioterapeutti
Vihinen Veli, logistiikan lehtori
Vasemmistoliitto
Helin Maarit, lähihoitaja, ohjaaja
Häätylä Matleena, terveydenhoitaja, asiakasohjaaja
Prittinen Tiina, koulusihteeri, omaishoitaja
Virtanen Vesa, lähihoitaja, eläinsuojeluneuvoja
Perussuomalaiset
KOK+PS
Juusela Juha, komentaja evp, HHJ
Kinnunen Niina, lähihoitaja
Komppa Timo, lähihoitaja, lautamies
Mäkelä Mika, pakkaussuunnittelija
Niemi Lauri, rakennusmestari, yrittäjä
Saarelainen Topi, insinööri
Uuraisten ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Kristillisdemokraatit
Kekkonen Matti, kauppias, eläkeläinen
Kinnunen Merja, nuorisotyönohjaaja
Mäkinen Hanna, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
Mämmi Arto, evankelista, eläkeläinen
Paananen Jenna, sosionomi (AMK)
Räty Viktoria, yrittäjä, tradenomi
Kansallinen Kokoomus
KOK+KESK
Flyktman Jari, tekninen johtaja
Taipale Jyrki, vaihtotyönjohtaja
Eläinoikeuspuolue
Böhm Maria, eläintenhoitaja
Perussuomalaiset
Flyktman Lauri, työmies
Huutonen Petri, lvi-asentaja, yrittäjä
Leppänen Joni, ka-kuljettaja
Lius Miia, yrittäjä
Loukkumäki Kimmo, yrittäjä
Mäkäräinen Ilkka, työnjohtaja
Nieminen Satu, oikeustradenomi
Salminen Virpi, yrittäjä
Tiainen Tanja, agrologi, maatalousyrittäjä
Vehviläinen Valtteri, it-järjestelmäasiantuntija
Virtanen Lauri, merimies, eläkkeellä
Öhman Juhani, yrittäjä
Suomen Keskusta
KOK+KESK
Haaksluoto Petri, kouluttaja
Jokinen Essi, maankäyttöinsinööri
Karjalainen Timo, yrittäjä
Koskinen Simo, kotiseutuneuvos, maanviljelijä
Mattila Samuli, toimitusjohtaja, yrittäjä
Nieminen Marko, yrittäjä
Pajanen Kristina, lähihoitaja, opiskelija
Palonen Harri, yrittäjä
Pihl Anne, TtM, palvelujohtaja (sit)
Pihlainen Heikki, sähkö- ja automaatioasentaja
Penttinen Aleksi, uuninrakentaja
Stenman-Kässi Liisa, agrologi
Vanhala Markku, eläkeläinen
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Arponen Veli-Matti, tilineuvoja, eläkeläinen
Kivelä Matleena, hakemuskäsittelijä, maanmittausinsinööri
Lehtonen Kari, ylitarkastaja
Rautiainen Marko, kengitysseppä
05.03.2025 | Tilaajille, Uurainen
Kansalaisliike vastustaa Nikaran tuulivoimahanketta Multialla.
Nikaran tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee Multian kunnassa Keski-Suomessa noin 15 kilometriä Multian kuntakeskuksesta koilliseen. Suunniteltu hanke koostuu enintään kahdeksasta tuulivoimalasta. Nikaran ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmistunut ja alueen osayleiskaavoitus on vireillä.
Hankkeen YVA-selostus ja kaavaluonnos olivat nähtävillä keväällä 2021.
Alkuperäisessä suunnitelmissa voimaloita oli 29, mutta palautteen vuoksi määrä on vähentynyt kahdeksaan. Toteutuessaan tuulivoimalat näkyisivät myös Uuraisten puolelle. Ville Riuttamäen perustama vastustusadressi on kerännyt yli 700 allekirjoitusta.
Hankkeen vastustusta perustellaan luonto- ja ympäristöarvoilla.
Suunnittelualueella on useita kohteita, joissa on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on hiirihaukan ja mehiläishaukan pesintäalueita, ja näiden lintujen uhanalaisuusluokittelut ovat vaarantuneet ja erittäin harvinaiset.
Pohjavesialueella öljyvahingon tai tulipalon sattuessa tuhot olisivat mittavat, eikä pelastuslaitoksilla ole kalustoa tuulivoimaloiden tulipalojen sammuttamiseen. Alueen vetovoimaisuus perustuu maalaisympäristöön, joka menetettäisiin hankkeen myötä. Kiinteistöjen arvo laskisi tuulivoimarakentamisen myötä.
– Kaikki tekijät puoltavat alueen rakentamatta jättämistä. Keski-Suomen suurimman asumattoman erämaan muuttaminen tuulivoimakäyttöön poistaisi viimeisen erämaan. Hankkeen aiheuttamat toimenpiteet on luokiteltu vähäisiksi, mikä ei anna luotettavaa kuvaa suunnitelmasta, todetaan vetoomuksessa.
Sahrajärvi-Nikaranperä alueella on historiallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka ulottuvat 1500-luvulle saakka. Alueella ei ole teollista toimintaa, mikä on mahdollistanut luonnon säilymisen. Lähin kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde sijaitsee suunnitellun tuulivoimakohteen läheisyydessä, ja maisema muuttuisi peruuttamattomasti, todetaan vetoomuksessa.
Hanna Lahtinen
