04.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Eläkeliiton yhdistyksen Liikuntapäivää toukokuun lopulla sää suosi. Hellesäässä urheiltiin ja hikoiltiin perinteisimmissä lajeissa, kuten ulkokuntosali, petankki ja kävely, sekä myös hiukan eksoottisemmissa, kuten nännikumien heitto ja krolf. Kalorivajetta korjattiin makkaralla.
Toivakan krolf-rata sijaitsee urheilukentän ympäristössä. Toivakasta onkin tullut Suomen johtava krolf-kunta, kiitos Esko ”Eko” Hietasen, jota esitteli lajin Toivakan eläkeliittolaisille muutama vuosi sitten. Jokaiselle radan 12 reiälle hän sai helpohkosti 100 euron sponsorirahan paikallisilta yrittäjiltä ja summa pelivälineiden hankintaan oli koossa. Nyt jokaisella reiällä komeilee jonkun toivakkalaisyrityksen logo.
– Kun yrittäjien hallitukselta tiedustelin asiaa, niin Korisevan Arja hihkaisi, että minulle numero 12. Myös Perälän kyläkauppiaan kanssa meillä on hyvä diili ja välineiden lainaus onnistuu kaupassa, Eko Hietanen kiittelee ja vihjaa, että auton peräkontissa on läjä kauppias Kertulta saatuja palkintoja odottamassa urheilusankareita.
Krolf on peli, jonka soisi olevan tunnetumpikin, se tarjoaa hauskaa ajanvietettä kaikenikäisille.
Krolfissa käytetään kroketin pelivälineitä, mutta peliä pelataan kuten golfia. Pelaajat lyövät palloa mailalla kohti reikiä. Krolf on helppo oppia, ja se sopii niin aloittelijoille kuin kokeneille pelaajillekin.
– Krolfin kehitti vuonna 1973 Tanskassa mies, joka oli huippugolfari, mutta jonka jalat eivät enää sallineet pitkiä kävelyjä, Eko Hietanen kertoo. Toivakkaan krolf löysi Ekon saarijärveläisen darts-kaverin Reijo Leppäsen kautta.
Toivakan kesä jatkuu vilkkaana. Ensi lauantaina vietetään valtakunnallista Avoimet kylät -päivää, johon Toivakassa osallistutaan aktiivisesti. Nisulan kylätalon pöytään katetaan Maalaisbrunssi ja bussi kuljettaa väkeä syömään Toivakan keskustasta. Ruuhimäen kylätalolla puolestaan on peräkonttikirppis, myyjäiset ja taimien vaihtoa. Myös Vanhassa Pappilassa on avoimet ovet.
Reilun viikon päästä torstaina puolestaan käynnistyy jo kuudennet Toivakan kamarimusiikkifestivaalit Aapo Järvisen ja Fanny Söderströmin johdolla. Jo avajaiskonsertissa Toivakan kirkossa soi koko festivaalin taiteilijajoukko täydessä mahdissaan. Luvassa on esimerkiksi Ravelia, Beethovenia, Debussya ja Schubertia.
04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Kesäinen päivä loi hyvät puitteet, kun Toivakan Ruuhimäellä vietettiin Martti Mannisen 105-vuotisjuhlaa. Kysyimme Manniselta vuosi sitten hänen 104-vuotispäivänään hänen korkean ikänsä salaisuutta. Silloin Manninen vastasi, että yläkerran isäntä ei ole vielä kutsunut minua luokseen, siksi olen täällä.
Hilkulla se kuitenkin oli jo nuorena, kertoo sotaveteraani Manninen.
– Luoti lävisti pääni ja siitä alkoi kohtuupitkä sairaalakierros. Haavoittumiseni jälkeen pääsin kuntoutukseen, josta oli paljon apua. Sieltä palasin vielä takaisin sotahommiin autonkuljettajaksi.
Nyt, 105-päivänä Manninen voi edelleen hyvin. Hänen tyttärensä Tuula Merikallio kertoi, että Toivakan kotihoidon työntekijät käyvät säännöllisesti katsomassa isää. He tarkistavat lääkityksen ja voinnin ja auttavat saunassa käynnissä. Kotihoito saa Merikalliolta kiitosta isänsä hyvästä hoidosta. Manninen keskustelee lähinnä sukulaisista koostuvan juhlavierasjoukon kanssa sujuvasti ja kertoilee asumisensa historiaa Toivakassa, aina siihen aikaan asti, kun he tulivat nykyiseen rintamamiestaloonsa.
Mannisen aika kuluu omassa talossaan pikkuaskareita tehden, uutisia ja maailman menoa kuunnellen. Ikätovereita ei Mannisella enää ole, he ovat ainakin suurelta osin menneet jo pois. Vähän nuorempia kylläkin löytyy ja heidän kanssaan voi vielä vaihtaa nuoruus- ja sota-ajan ja sotaa seuranneen rakentamisen ajan muistoja. Koko Suomessa yli satavuotiaita on tällä hetkellä 1 153.
Onnittelijoiden joukossa oli myös Toivakan sotaveteraanit Ry:n viimeinen puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen.
– Tämän ja ensi vuoden aikana eri veteraanijärjestöt lakkaavat olemasta. Veteraanijärjestöjen tilalle tulee perinnepiirejä ja perinnetoimikuntia. Toivakan Sotaveteraanit ry loppuu tänä vuonna ja tilalle tulee perinnetoimikunta, kertoi Jääskeläinen.
Veikko Ripatti
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakan kunnan hyvinvointipalvelut järjestivät hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosen toimesta koulukeskuksen tiloihin ja pihapiiriin näyttävän hyvinvointitapahtuman viime lauantaina. Paikalla oli näytteilleasettajia ja myyjiä, asiantuntijapuheenvuoroja, lajikokeiluja ja Keski-Suomen hyvinvointialueen eri palvelujen esittelyä. Messuhenkinen tapahtuma keräsi paikalle suuren joukon toivakkalaisia ja alueen mökkiläisiä.
Kirjastolla satutuokioita perheen pienimmille pitivät SM-liigakiekkoilija Ossi Ikonen, rehtori-sivistysjohtaja, kirjastonjohtaja Sirpa Orell-Pohjola ja kunnanjohtaja Touko Aalto. Lisäksi pehmoeläinklinikalla suoritettiin pehmon tarkastus ja pienet ompeletta vaativat korjaukset. Samalla lapset saivat pehmolelujen kautta opastusta, kuinka eläin tarkastetaan eläinlääkärissä.
Toivakan suunterveydenhuolto esitteli hampaille epäystävällisten juomien, kuten Coca Colan vaikutusta hampaisiin. Viereisessä pöydässä Keski-Suomen hyvinvointialueen Perhekeskus kertoi toiminnastaan.
– Sähköiset perhekeskuspalvelut löytyvät netistä hyvinvointialueen sivuilta. Fyysinen perhekeskus löytyy kahdestatoista Keski-Suomen kunnasta, kuten Toivakasta Vakkarista sekä Joutsasta, Muuramesta ja Uuraisilta. Avustajia toimintaan koulutetaan. Näissä keskuksissa voivat perheet kohdata keskenään ja siellä tarjotaan esimerkiksi keskusteluapua vanhemmuuteen, lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämä toiminta toteutetaan yhdessä kuntien kanssa, kertoivat Keski-Suomen hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattorit Anu Piispanen ja Mia Matilainen.
Tapasimme myös SM-liigan jääkiekkoilija Ossi Ikosen. Ikonen on syntynyt Toivakassa ja aloittanut jääkiekkoharrastuksen jo viiden vuoden ikäisenä. – Aluksi olin Jypin junioreissa, sieltä tieni vei Kazakstaniin Pavlo Ertis -nimiseen joukkueeseen, jossa voitimme Kazakstanin mestaruuden, hän kertoo.
Puolentoista vuoden kukuttua Ikonen palasi takaisin Suomeen ja Kouvolan KK:n riveihin. Seuraava joukkue oli Kokkolan Hermes, sieltä takaisin Keski-Suomeen ja Jyppiin. Viimeiset viisi vuotta Ikonen on pelannut Hämeenlinnassa HPK:ssa.
– Jääkiekko on antanut paljon uusia ystäviä, erilaisia tunnetiloja niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin kautta. Jääkiekko on myös kasvattanut minua paljon ihmisenä erilaisten kulttuurien keskellä, kertoi Ikonen.
Yhtenä vieraana oli Euroopan mestaruuden uinut Ari-Pekka Liukkonen. Hän on lisäksi Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen.
– Liikunta ei ole ainoa hyvinvoinnin lähde, mutta vaikuttaa siihen myönteisesti, hän totesi.
Uutena tuttavuutena toivakkalaisille esittäytyi Jyvässeudun Kuulo Ry ja Kuuloliitto. Heidän osastollaan sai tutustua kuulolaitteiden käyttöön ja huoltoon.
– Toimimme kuulolähipalvelu -nimikkeellä. Syksyllä aloitamme aktiivisen toiminnan myös Toivakassa. meillä on kiertävä Kuuloauto, joka vierailee Toivakkatalon pihapiirissä 27.6. Autossa voidaan tehdä alustavia kuulotestejä, jonka jälkeen tarvittaessa ohjaamme terveysaseman kautta tarkempiin tutkimuksiin, kertoi Jyvässeudun Kuulo Ry:n puheenjohtaja Alpo Pulkkanen.
Kuntalaispaneelin aiheena oli Hyvinvoiva Toivakka, yhdessä ja yhteisöllisesti. Kysymykset tulivat Toivakan nuorisovaltuuston suunnalta ja käsittelivät viihtyisyyttä, turvallista asumista ja nuorison arvostamista pienistä puutteista huolimatta. Tärkeänä panelistit kokivat sen, että jos nuori voi pahoin tai on ahdistunut, että olisi yksikin luotettava kuulija. Vanhempien hyvä esimerkki ja suhtautuminen nuoriin nousivat arvoonsa. Myös vanhempien kielenkäyttöön kiinnitettiin huomiota. Kysyttäessä, miksi on hyvä mieli, jäi mieleen Inka Ketelin sanat
– Hyvä olo liittyy omiin valintoihin.
Artikkelikuva: Ossi Ikonen on SM- liikatason jääkiekkoilija ja pelaa tällä hetkellä HPK:ssa. Kuvassa hän poseeraa Happeen nuorten salibandy pelaajien Arttu Pylväläisen ja Matti Minkkisen kanssa. Uinnin Euroopan mestari AP Liukkonen (kuva alla) näkee liikunnan yhtenä tärkeänä hyvinvoinnin lähteenä.
Veikko Ripatti
14.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Miian Kukkapalvelussa Toivakan K-markat Perälän vieressä on nyt palapelien kierrätyspiste.
Kierrätys ei maksa mitään, vaan Miia toteaa, että tuo tulessasi, vie mennessäsi. Tärkeää on se, että kierrätettävissä palapeleissä ovat kaikki palat tallella. Palapelikierrätystä ehdotti Minna Joutulainen ja hän toivoo vielä, että palapelin palat pussitettaisiin, niin ei laatikkoa avattaessa tapahdu sitä, että kaikki mahdollisesti tuhannetkin palat ovat pitkin lattiaa.
Palapelejä on kaikenkokoisia muutaman palan lasten peleistä aina tuhannen palan peleihin. Tosin maailman suurimpiin kuuluvassa What A Wonderful World -nimisessä palapelissä on 60 000 palaa. Sen ulkomitat ovat 2,5 x 9 metriä.
Palapelien kokoaminen on hyvää aivojumppaa lapsista vaareihin. Tämä kierrätysidea on saanut kiitosta kyläläisiltä.
Veikko Ripatti
13.05.2024 | Korpilahti, Toivakka
Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava sanoo, että kiertävä vaarallisen jätteen kiertävä keräys on asiakkaiden keskuudessa hyvin suosittu.
-Arvioisin, että viime keväänä keräysautoihin tuotiin noin 20 tonnia jätettä. Syksyllä keräysmäärä on yleensä vielä suurempi, kun pysähdyspaikkoja on enemmän. Jätettä tuodaan useita tonneja per pysähdyspaikka. Kaikkiaan Mustankorkea kerää vuosittain toimialueellaan noin 300 tonnia vaarallisia jätteitä.
Anhava sanoo, että keräysautolle saatetaan tuoda myös astioita, joiden sisällöstä tuojalla ei ole tietoa.
-Tässä mielessä vaarallisten jätteiden tuominen keräysautolle on myös turvallisuuskysymys.
Keräysautojen suosion vuoksi kiertävää keräystä on lisätty. Tänä keväänä keräysautolle voi tuoda myös sähkölaitteita.
-Keräykseen voi tuoda kaikki laitteet, joista lähtee sähköjohto, kuten mikroaaltouuni, vanha jääkaappi tai pesukone. Keräykseen voi tuoda myös vanhoja puhelimia, tietokoneita, tabletteja. Sähkölaitteiden keräys järjestetään asiakkaiden toiveesta. Jos keräys vaikuttaa tarpeelliselta ja toimii, se saa jatkoa syksyllä, Anhava kertoo.
Anhava sanoo, että kiertävä metallinkeräyskin olisi mahdollinen, jos sille on tarvetta.
-Haluamme kehittää keräystoimintaa asiakkaat huomioiden. Useille on helpompi lähteä tuomaan jätteitä kiertäviin keräyksiin kuin jäteasemalle.
Mustankorkea keräysauto on Korpilahdella keskiviikkona 15.5. kello 18-19 Satamakapteenin viereisellä parkkialueella ja Toivakassa torstaina 16.5. kello 18.45-19.45 kunnantalon parkkipaikalla.
Maarit Nurminen
