Kunnantalosta hybridikeskukseksi

Kunnantalosta hybridikeskukseksi

Yhteiskunnan keskeisten toimintojen järjestämisvastuita on pistetty viime vuosina uusiksi toden teolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja työllisyysalueet aloittivat tämän vuoden alusta.
Seuraava iso uudistus odottaa vuonna 2026 kun valtion aluehallinnon uudistus toteutetaan. Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Entisistä virastoista ainakin Avi ja Valvira poistuvat niminä. Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin.
TE-toimistot siirtyivät historiaan tämän vuoden alussa ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirrettiin kunnille. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät palvelut muiden kuntien kanssa yhteistyössä. Yhteistoiminta-aluetta kutsutaan työllisyysalueeksi ja niitä on koko valtakunnassa 45 ja Keski-Suomessa kolme. Toivakka kuuluu eteläiseen työllisyysalueeseen, jonka vastuukuntana toimii Jämsä.
Eivätkä uudistukset tähän lopu.
– Näiden lisäksi kaksi kuntien arkeen vaikuttavaa isoa asiaa ovat lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä sidosryhmäyksikkövaade eli hankintalain uudistus. Molemmat ovat asioita, jotka vaikuttavat järisyttävän paljon kuntien mahdollisuuteen toimia, kertoo Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto.
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen taustalla on sote- ja te-uudistusten aiheuttamat muutokset, mutta tavoitteena on myös lisätä valtionosuusjärjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kuntien rahoituspohjan uudistaminen käynnistyi syksyllä 2023 ja uuden rahoitusjärjestelmä oli määrä tulla voimaan 1.1.2026, mutta lykkäyspäätöksen seurauksena voimaantulo tapahtuu aikaisintaan 1.1.2027.
Kunnissa lausuntokierroksella olevien hankintalain muutosten puolestaan ennakoidaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Uudistuksella hallitus haluaa edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita julkisissa hankinnoissa. Hankintojen tehostamisella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.

Vaikka kaikkia isoja uudistuksia edeltää perusteellinen valmistelu, ilman minkäänlaisia käynnistymisvaikeuksia harvoin selvitään.
– Olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä, että työllisyyspalvelut ovat toteutumassa lähipalveluna täällä Toivakkatalolla, sanoo Toivakan työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen.
Toivakkatalo näyttää modernilta ulospäin, mutta sitä se on myös sisältä ja melko kaukana menneiden aikojen kunnantalosta, jossa kunnan omat virkamiehet istuivat huoneissaan ja hoitivat pelkästään oman kunnan asioita. Toimintakulttuurin muutos on tapahtunut ja moninainen yhteistyö eri suuntiin on nykypäivää.
– Toivakkatalo on moniorganisaatioinen hybridikeskus, sanoo Arja Marjonen.
– Meillä käy talossa työskentelemässä esimerkiksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueen väkeä. Lisäksi on monia lakisääteisiä tehtäviä, joiden hoitamisessa tehdään yhteistyötä eri kuntien kanssa. Meillä on esimerkiksi yhteinen rakennustarkastaja Joutsan kanssa. Maaseutuhallinnosta taas vastaa isäntäkuntamallilla Laukaan kunta ja kuntia on mukana kahdeksan. Jyväskylän seudun ympäristöterveys hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät Toivakassa ja jätehuollosta vastaa Mustankorkea, jonka osakkaita olemme, hän luettelee.
Yhteistyö on pienille keskisuomalaisille kunnille nykyään jo välttämättömyys ja yhteistyökumppaneita ja -kuvioita kartoitetaan tarkasti. Erilaiset kumppanuudet lisäävät myös luontevan verkostoitumisen tilanteita.
– Parhaimmillaan kuntien välinen yhteistyö on win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat, mutta joskus voi olla haastavaa löytää toimiva kuvio, Marjonen jatkaa.

Hanna Lahtinen

Toivakassa on mainiot talviliikuntapaikat

Toivakassa on mainiot talviliikuntapaikat

Toivakan kunta on saanut tunnustusta hyvin hoidetuista hiihtoladuista ja muista talviliikuntamahdollisuuksistaan. Tarjolla on lähes kaikkea tarvittavaa avantouinnista maastopyöräilyyn. Kyselimme Toivakan kunnan Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsältä ja kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljanderilta talviliikuntapaikoista ja niiden hoidosta.

1. Mitä kaikkea talviliikunnan liikuntapaikkoja Toivakasta löytyy?
– Keskustan/kirkonkylän liikuntapaikat: tekojääkaukalo, talviuintipaikka, Paikkalanvuoren urheilualueella on kahdeksan ja 3,3 kilometrin ladut sekä pulkkamäki. Myös leikkipuistot voidaan luetella liikuntapaikoiksi ja niitä ylläpidetään talvisin. Perinnepolkua monet kävelevät talvellakin, mutta tällä reitillä ei ole varsinaista talvikunnossapitoa.
Kyliltäkin löytyy talviliikuntapaikkoja. Huikossa on 1,5 kilometrin latu ja myös Kankaisilla latu, sekä jääkaukalo. Nisulassa latua ylläpitää Matti Ilmonen. Lisäksi Toivakan keskustan lähellä on MH-Betoni Oy:n ja Yhteismetsä Sahlmanin ylläpitämä vanhan hautausmaan takaiseen maastoon tehty lanattu ulkoilureitistö. Reitit siellä ovat entiseen tapaan vain kävelijöiden, pyöräilijöiden ja hiihtäjien käyttöön. Yhteistä kaikille hiihtoreiteille on se, että kaikenlainen moottoriajoneuvoilla ajaminen on niillä kielletty.

2. Mistä löytyvät esim. jääkiekkokaukalon vuorolistat?
– Kunnan liikuntapaikoista vuorolistoja on kuntosalin, liikuntasalin ja tekojääkaukalon osalta. Kaikki vuorolistat löytyvät kunnan verkkosivuilta Vapaa-aika, kulttuuri & hyvinvointi -välilehden alta. Näiden liikuntapaikkojen omille sivuille on lisätty linkit vuorolistoihin, jotka aukeavat pdf-tiedostoina.
Kuntosalin ja liikuntasalin vuorolistat ovat tiloihin vievien ulko-ovien lähellä olevassa ilmoitustaulussa. Tekojääkaukalon vuorolistat löytyvät muun muassa pukukopin ovien läheltä.
Kunnan vuoden 2025 talousarviossa on mainittuna tavoite ottaa käyttöön sähköinen vuorovarausjärjestelmä. Tällä hetkellä vuoroja varataan vapaa-aikasuunnittelijalta.

3. Mitä laitteita Toivakka on hankkinut talviliikuntapaikkojen hoitoon?
– Kalusto on eri-ikäistä, eri aikoina usein käytettynä hankittua. Moottorikelkka (ikää jo 20 vuotta)
Latujen hoidossa on suurena apuna dieselkäyttöinen latukone. Latukone on hankittu 2023 huhtikuussa. Latukone on merkiltään Formatic X-trail 170 ja se on vuosimallia 2005. Hankinta rahoitettiin myymällä kunnossapidon vanha auraukseen käytetty traktori, joka jäi tarpeettomaksi asemakaavateiden aurauksen siirryttyä yksityisen urakoitsijan hoidettavaksi. Latukoneen varusteina ovat terästelat, jyrsin ja kaksi latuhöylää. Lisäksi oikean latuhöylän edessä on latu-urajyrsin. Latukonetta on isosti huollettu viime vuosina. Lisäksi meillä on traktori, jolla ”omat” auraukset ja muut traktoritarpeet pystytään hoitamaan.
Uudempana erikoiskoneena Toivakan kunnalla on kaasukäyttöinen jäänhoitokone Zamboni, joka on hyvässä käyttökunnossa. Lisäksi meillä on erilaisia vedettäviä lisälaitteita näihin. Uusin kunnan varikon oman pajan innovaatio on juuri valmistunut. Se on kapea rengasjyrä, joka soveltuu talvimaastopyöräilyreittien tamppaamiseen ja on nyt kokeiluasteella.
Tälle vuodelle on talousarvioon varattu konehankintoja, joilla korvataan vanhemman pään kalustoa eli käytännössä tuo moottorikelkka tulee kevään aikana tarjolle Kiertonet.fi huutokauppaan. Tästä ilmoitetaan vielä tarkemmin erikseen. Ladut pidetään auki myös viikonloppuisin.

4. Paljonko liikuntapaikkojen hoitaminen vuosittain maksaa?
– Liikuntapaikkasuunnitelmaan kirjatusti vuoden 2023 kulut ovat olleet 90 000 euroa. Nykyistä palvelutasoa ylläpitävä budjetti on noin 110 000 euroa. Tämä sisältää ostopalvelut.

5. Onko Palosentien vasemman puolen hiihtolatu koirien ulkoiluttamiseen käytettävissä?
– Varsinaisia koiralatuja meillä ei ole, mutta pyrimme pitämään auki myös sen Palosentien pellon lenkin entiseen malliin, jossa koiria saa ulkoiluttaa. Vauhdikkaiden mäkien vuoksi koiria ei ole sallittu valolatujen puolelle.

6. Vireillä on liikuntapalveluiden palvelutason määrittely, mitä se tarkoittaa?
– Kunnan järjestämien liikuntapalveluiden palvelutaso tullaan määrittelemään vireillä olevassa liikuntapaikkasuunnitelmassa ja se tuodaan uudelleen päätöksentekoon tänä keväänä. Asia palautettiin viime vuoden puolella kunnanhallituksesta uudelleen valmisteluun.
Liikuntapaikkasuunnitelma sisältää päätöksenteon jälkeen kaikki kunnan järjestämät liikunta-, retkeily- ja vapaa-ajan kohteet palvelutasoineen.
Kuntalaiset ovat osallistuneet suunnitelman valmisteluun viime syksynä muun muassa kuntalaisillassa.
Valmistelua jatketaan nyt uudelleen molemmissa lautakunnissa ennen suunnitelman hyväksymistä.

Veikko Ripatti

Toivakassa kuvataan elokuvaa

Toivakassa kuvataan elokuvaa

7 käveli sisään on käsikirjoittaja-ohjaaja Tony Heinon mukaan komediallinen mysteerielokuva. Ensi-iltansa se tulee saamaan todennäköisesti suoratoistopalvelussa. Elokuvaa kuvattiin viime viikolla torstaina Toivakassa ravintola Sun Toiveessa.
–Tällainen pyyntö tuli viime viikolla. Onhan se ihan mahtavaa, että ravintola pääsee elokuvaan, Eija Koriseva huikkaa.
Baaritiskin takana näyttelijät Kristiina Kykkänen ja Lauri Ketonen käyvät tiukkasanaista keskustelua. Ketosen esittämä laulaja Aatami on saamassa baarinpitäjä Kykkäseltä potkut. Aatami on mielestään suurikin stara, mutta tosielämässä asianlaita taitaa olla toisin.
Freelance -näyttelijä Lauri Ketonen on tunnettu musikaalirooleista ja hän myös keikkailee laulajana.
– Teen itsekin aika paljon laulukeikkoja, joten ehkä tunnistan tämän tyyppisiä ihmisiä kuin Aatami. Hän on kyllä överihahmo, jonka elämässä vaikuttavat stressi uran hiipumisesta ja taloudellisesta tilanteesta, Ketonen kuvailee.
Ketonen sanoo kokevansa komedian omakseen. Samoin elokuvan dekkarimainen juoni on ollut pinnalla myös teattereissa viime vuosina.
– Kun Hiirenloukku esitettiin Rauman kaupunginteatterissa, ei silloin kukaan tehnyt dekkareita.
Agatha Christien dekkaria esitetään tänä talvena Jyväskylän kaupunginteatterissa.
Ketonen oli ensimmäistä kertaa Toivakassa ja sanoi, että kuvauspaikkojen autenttisuus on tärkeä asia.
– Elokuvan tekeminen on hauskaa vaihtelua teatterityölle. Onneksi minulla oli aikaa osallistua tähän tuotantoon.
Ketonen on ollut mukana myös aiemmissa Nordbron elokuvatuotannoissa.
Tony Heinolla on pitkä kokemus mainos- ja dokumenttituotannoista ennen elokuvien tekemistä.
– Kävin täällä Toivakassa eräällä maatilalla erään mainostuotannon yhteydessä ja siitä on jäänyt yhteys tänne, Heino kertoo Toivakan valikoitumisesta erääksi kuvauspaikaksi.
Heino sanoo, että suoratoistopalvelut tulevat haastamaan perinteisen elokuvan jakelu- ja katsomistavan mullistavalla tavalla.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä elokuvateatteriin ja kotiteatterit ovat nykyisin kehittyneitä. Pitäisin muutosta yhtä suurena kuin aikanaan VHS -videosoittimien tuloa.
Sun Toiveen lisäksi Toivakassa kuvauksia tehdään edellä mainitulla maatilalla ja Toivakka-talolla.
Toivakan kunta on tukenut elokuvatuotantoa 10000 eurolla ja saa vastineeksi näkyvyyttä.
Kykkäsen ja Ketosen lisäksi 7 käveli sisään -elokuvassa näyttelevät muun muassa Panu Mikkola ja Jouko Ahola.

Maarit Nurminen

Kukista tuli työ ”vahingossa”

Kukista tuli työ ”vahingossa”

Toivakan yrittäjät ry:n hallitus valitsi Miian Kukkapalvelun yrittäjän Miia Mäkelän vuoden yrittäjäksi 2024 viime vuoden puolella. Perusteluissa todettiin muun muassa, että Mäkelä sai paljon ääniä kuntalaisilta.
Valintaa juhlitaan Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa ensi lauantaina Jyväskylän Paviljongissa.
Mäkelä on toiminut yrittäjänä kuusi vuotta helmikuun alussa. Alalla hän on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta.
– Menin aikoinaan jouluapulaiseksi kukkakauppaan. Silloinen kukkakauppa sijaitsi tämän rakennuksen toisessa päässä. Sinne sitten jäin ja aloitin oppisopimuskoulutuksen. Kukka-ala ei ollut siis mikään haave, vaan se kävi vähän kuin vahingossa.
Mäkelä teki töitä Toivakan Tuliaisessa ja Rauta-Tuliaisessa. Kun yrittäjät jäivät eläkkeelle, Miia mietiskeli mitä tekisi ja sitten hän päätti ryhtyä itse yrittäjäksi.
Mäkelä sanoo, että suurin muutos vuosikymmenten aikana on ollut se, että kukkamyynnistä on tullut osa ruokakauppojen tarjontaa.
Kukkien lisäksi Miian Kukkapalvelusta saa hautaustoimistopalveluita.
– Minä hoidan asiat muutoin, mutta kuljetukset ja sen sellaiset tekee Somman hautauspalvelut. Tässä on myös Matkahuollon ja Postnordin palvelut, mitkä tuovat mukavan lisän. Lisäksi myynnissä on lahja- ja sisustustavaraa sekä puutarhatuotteita.
Mäkelä kiittelee toivakkalaisia siitä, että oman kukkakaupan palveluita käytetään.
– Jos ollaan lähdössä hautajaisiin toisaalle, kukkalaite haetaan usein tästä omasta kaupasta.

Maarit Nurminen

Sulkulan Erä Ry:llä on jatkuvuutta:  Kaikki metsästysseurat eivät ukkoudu

Sulkulan Erä Ry:llä on jatkuvuutta: Kaikki metsästysseurat eivät ukkoudu

Joona Hokkanen on 15-vuotias ja Aleksi Halttunen 14-vuotias. Nuoret miehet ovat jo ehtineet monille metsästysreissuille mukaan. Joona aloitti metsästyksen 13-vuotiaana ja on metsästänyt mm. jäniksiä ja lintuja. Ensimmäisen hirvensä hän kaatoi 15-vuotiaana. Aleksi taas aloitti harrastuksen riistan parissa jo 11-vuotiaana, jolloin hän ampui ensimmäisen heinäsorsansa.
– Siitä se alkoi, lintujen, jänisten ja myös pienpetojen pyynti. Ensimmäisen hirven kaadoin 13-vuotiaana, kertoo Aleksi.
Molemmat nuoret miehet ovat ehtineet jo tutustua metsästyksen lisäksi riistan käsittelyyn. He ovat olleet mukana mm. hirven suolistamisessa, joka tapahtuu metsässä heti kaadon jälkeen. He ovat olleet myös oppimassa hirven nylkemistä ja lihojen käsittelyä seuran vajalla.
Nuoret saavat osallistua hirven pyyntiin itsenäisesti vasta 15 vuotta täytettyään. Sitä ennen metsästys tapahtuu vanhempien valvonnassa. Molempien poikien kotoa löytyy metsästyskaveriksi koiria. Halttusella on jämtlanninpystykorvia ja suomenpystykorva. Hokkasilla taas on venäjänajokoira ja suomenpystykorva, joten lähes kaikenlaiseen metsästykseen sopiva koira löytyy.
– Koirien käyttö metsästyksessä ja koirien käsittely on jo käynyt tutuksi. Kyllähän niiden kanssa on aina omat kuvionsa ja haasteensakin, toteavat pojat.
Mitä metsästys on näille nuorille antanut?
– Se antaa meille hyvän harrastuksen ja sopivasti liikuntaa. Ulkoilma on lisäksi terveellistä ja luontokokemuksena metsästysretket ovat mukavia. Myös riistanhoitotyöhön, kuten esimerkiksi riistapeltojen tekemiseen otamme osaa muun seuran jäsenten kanssa, kertovat Joona ja Aleksi.
– Ampuminen vaatii myös harjoittelua, ja sitä toteutamme ampumaradoilla. Tällöin myös aseiden kohdistus suoritetaan.
Aleksi on ampunut kaksi hirveä, vasan vuonna 2023 ja uroshirven hän kaatoi 2024. Joonan hirvisaaliina on yksi vuonna 2024 kaadettu naarashirvi.
Eivätkä näiden perheiden nuoret riistamiehet lopu näihin kahteen, vaan nuoremmat 12-vuotiaat velipojat hiipivät jo kannoilla. Joonan veli Eemeli ja Aleksin veli Lauri ovat vastikään saaneet metsästyskortin ja ovat aloittelemassa metsästysharrastusta. Eemeli on jo ehtinytkin pyytää jäniksen, heinäsorsan ja kyyhkysen, joten Sulkulan Erä Ry:llä on riistanhoidon ja metsästyksen jatkuvuus taattuna.

Veikko Ripatti

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin

Toivakan kunnan taloutta on usean valtuustokauden ajan sävyttänyt kaikesta säästäminen. Kriisikunnan rajakin on häilynyt toisinaan pelottavan lähellä, mutta juustohöyläten ja omaisuutta myymällä on vuosi kerrallaan selvitty.
Suurin yksittäinen tuloutus tapahtui vuonna 2023, kun kunta myi omistamansa Suur-Savon Sähkön osakkeet Savonlinnan kaupungille reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Vuoden 2024 aikana Toivakka on onnistunut siirtymään alijäämien kattamis- ja säästötoimien kierteestä kohti kasvua ja kunta kertoo suuntaavansa nyt voimavaransa kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan tulevaisuuden turvaamiseen.
Verot pysyvät ennallaan vuoden 2024 tasolla, ja vuoden 2025 talousarvio ennustaa 166 000 euron positiivista tilikauden tulosta. Tämä on merkittävä saavutus, joka mahdollistaa useita uusia aloitteita erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 896 652 euroa.
Erityisenä painopisteenä tulee olemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Konkreettisena lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen tukea lisäävinä toimenpiteinä otetaan käyttöön sekä muksuraha että maksuton varhaiskasvatus vuoden 2025 alusta.
Toivakan kunta tahtoo huomioida myös asemakaavan ulkopuolisen alueen asukkaat ja tukea arjen sujuvuutta ja teiden kunnossapitoa 50 000 euron satsauksella yksityisteiden avustuksiin. Lisäksi uudisrakentajan raksaraha otettiin käyttöön 1.6.2024 ja se on käytössä koko talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien ajan.
Toivakan kunta investoi vuoden 2025 aikana vesihuollon verkoston, taajama-alueen tieinfrastruktuurin ja led-valaistusprojektin II-vaiheen kaltaisiin kohteisiin sekä jatkaa suunnitelman mukaisia koulukeskuksen korjausinvestointeja. Näiden välttämättömien investointikohteiden lisäksi kunta jatkaa Viisarimäen yritysalueen kehittämistä, Nisulan OKT-alueen pienvenelaiturin pysäköintialueen toteuttamisen ja Uimalan rakennusten ja rakenteiden päivittämisen kautta. Tulevaisuutta suunnitellaan myös uuden kuntosalirakennuksen hankesuunnitelman ja Toivakantien maisemasuunnittelun aloittamisen avulla.

Kuvassa Toivakan tiimi markkinoi peukut pystyssä esimerkiksi Raksarahaa viime vuoden raksamessuilla. Sama meno jatkunee tänä vuonna.

Hanna Lahtinen