27.11.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalainen yritys Sora-Manninen osti tämän syksyn mielenkiintoisimman myyntikohteen Laukaasta, Nimittäin maa-alan, johon kuuluu käytöstä poistettu Pönttövuoren rautatietunneli.
Sora-Manninen Oy:n omistajat Pekka Manninen ja vanhempi osakas Ilkka Manninen ostivat Pönttövuoren metsä- ja rautatietunnelialueen mahdollistaakseen alueen kehittämisen ja kiviainesliiketoiminnan turvaamisen pitkällä aikavälillä. Alueen hankinta nähdään tärkeänä osana yrityksen kasvusuunnitelmia, ja sen avulla alueen toiminta voidaan pitää sujuvana sekä tehokkaana.
– Maa-alueen hankinta on meille tärkeä osa tulevaisuuden suunnitelmiamme. Tavoitteenamme on parantaa alueen infrastruktuuria sekä mahdollistaa kiviainesten turvallinen ja tehokas hyödyntäminen myös tulevaisuudessa. Tämän lisäksi alueella sijaitseva tunneli tarjoaa mielenkiintoisia kehittämismahdollisuuksia, jonka suhteen olemme hyvin avoimia, kertoo Sora-Manninen Oy:n yrittäjä Pekka Manninen.
Vaikka sorabisnes on Sora-Mannisen ydinosaamisaluetta, voi itse tunneliin kehkeytyä aivan toisenlasitakin toimintaa. Nyt käynnissä on ideointi- ja kartoitusvaihe ja tunnelinkehittämisideoita otetaan vastaan myös muilta. Ehdotuksia on jo tullutkin, hiihtotunnelista alkaen.
– Tottakai olemme halukkaita vuokraamaan tunnelin, mutta mietitään ja kuulostellaan nyt kuitenkin kaikessa rauhassa, mitä kaikkea tunneli voisi mahdollistaa, Manninen jatkaa.
Kohde myytiin avoimella tarjouskilpailulla huutokaupat.com verkkosivuilla ja lopullinen kauppahinta oli 299 000 euroa. Kiinteistökaupassa uudelle omistajalle siirtyy noin seitsemän hehtaarin alue, joka on pääasiassa kaavoittamatonta metsämaata.
– Pönttövuoren tunnelin ja sen ympäristö on myyntikohteena hyvin poikkeuksellinen ja sen vuoksi myynti herätti erittäin laajaa kiinnostusta. Olemme tyytyväisiä, että löysimme kohteelle ostajan, joka pystyy hyödyntämään kohdetta liiketoiminnassaan, toteaa kohteen myynnistä vastannut Senaatin asiantuntija Päivi Pulkkinen yhtiön tiedoteessa.
– Senaatti-kiinteistöillä on fiksua porukkaa, kaupantekoprosessi sujui sutjakkaasti ja yhteisymmärryksessä, Pakka Manninen kiittelee.
Sora-Mannisella on jo ennestään nyt hankittuun maa-alueeseen nojaavia maita alueella 11–12 hehtaarin verran, joten yrittäjä kiinnostui alueesta tunneleineen heti, kun se tuli huutokauppaan.
– Arvasin, että kohde herättää kiinnostusta ja hinta asettui aika lailla niille kohdille kuin arvelinkin, Pekka Manninen sanoo. Hiukan hän kuitenkin yllättyi kaupanteon jälkeisestä kiinnostuksesta ja siitä kuinka tärkeä tunneli on keskisuomalaisille.
– Olen nähnyt jotain vanhoja filmejä, joissa höyryjuna puksuttaa tunnelista, onhan se siisti ja kiehtova näky ja aikoinaan sen louhiminen työllisti paljon väkeä. Itse en ole vielä päässyt tunnelia päästä päähän kävelemään, mutta pian täytyy mennä tutkimaan, Manninen lisää.
Kun Pönttövuoren vanha tunneli valmistui vuonna 1917, se oli Suomen pisin, noin 1,2 kilometriä pitkä ja nelisen metriä leveä. Uudenaikaiselle junaliikenteelle vanha tunneli oli kuitenkin liian kapea ja matala, eikä sitä kannattanut laajentaa. Noin sadan metrin päähän rakennettiin Pönttövuoren uusi tunneli. Junaliikenne tunnelissa loppui vuonna 1995, kun Pieksämäki–Jyväskylä-rata sähköistettiin. Tällä hetkellä tunneli ei ole täysin turvallinen, sillä sitä ei ole kunnostettu 30 vuoteen.
Sora-Mannisen juuret ulottuvat vuoteen 1968 saakka, jolloin Ilkka Manninen perusti Maansiirtoliike Ilkka Mannisen. Vuonna 1985 yritys muuttui Maansiirto Ilkka Manninen Ky:ksi. Vuoden 2010 alussa yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, jolloin yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi ja nimi muuttui Sora-Manninen Oy:ksi, jonka toimitusjohtajana toimii Pekka Manninen.
Toiminta on hallitusti laajentunut ja sora- ja maa-ainesalueita on hankittu lisää. Hiekkaa, soraa ja mursketta toimitetaan Laukaan Pönttövuoren ja Toivakan lisäksi Muuramen Isolahdesta, Vesangasta, Hirvaskankaalta, Kuusaasta, Tikkakoskelta, Oravasaaresta ja Joutsasta. Sora-Manninen työllistää kausiluonteisesti 10–20 työntekijää.
Rautatiet ovat liittyneen yrityksen toimintaan viime aikoina muutenkin.
– Destiat ratahankkeet ovat olleet iso työllistäjä, koko kesä touhuttiin ratojen kimpussa Lievestuoreen suunnalla, pääasiassa öisin. Olemme kunnostaneet esimerkiksi ratapihoja ja penkereitä, Pekka Manninen kertoo.
Sora-Manninen toimittaa myös betonilajikkeita useille eri yrityksille.
Hanna Lahtinen
27.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
Kirjailija Mauri Sariolan syntymän satavuotisjuhlan merkeissä järjestettiin Toivakan Ruuhimäen kylätalolla muistelemistapahtuma. Tilaisuuden tervetulosanat lausui Ruuhimäen kyläseuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen.
Ruuhimäen muistelutilaisuudesta muodostui mukava kokonaisuus. Tilaisuuden alussa katsottiin dokumenttiohjaaja Esa Sirosen elokuva Mauri Sariolan elämästä. Sariola oli värikäs hahmo ja jätti opettajana muistijälkensä Ruuhimäen silloisen koulun oppilaisiin Toivakassa. Sariola-iltaan kokoontui noin 50 vierasta.
Pentti Suuronen kertoi Sariolan tulleen koulun opettajaksi 30-vuotiaana vuonna 1954 ja hän vaikutti koululla kevättalven ajan.
– Tällä entisellä kyläkoululla on nyt tehty remonttia ja sen yhteydessä on vanha hirsiseinä otettu näkyville. Seinä oli tällainen Sariolan opettajana ollessa. Sariola oli melko tiukka opettaja. Kerran pojat olivat menneet kellariin pelejään pelaamaan ja Sariola yllätti heidät sieltä. No rangaistushan siitä pojille tuli.
Sirkka Ketonen ei ollut Sariolan oppilaita, mutta muistaa Sariolan vierailleen heidän naapurissaan varsin tiheään. Ketoselle oli selvinnyt, että ne olivat opettajan riiuureissuja, jotka eivät kuitenkaan johtaneet pidempään suhteeseen. Paikalla olleet sen aikaiset oppilaat kertoivat Sariolan opettaneen heille myös sivistyssanoja. Joissakin tilanteissa Sariola kysyi vapaaehtoisia ilmoittautumaan, kertomatta mitä nämä joutuisivat tekemään. Ilmoittautuneet joutuivat sitten saunan pesuun tai siivoamaan Sariolan huonetta.
Arja Otsala os. Oksanen kertoi saaneensa kyytiä Sariolan olkapäillä istuen. Sitä ei varmasti moni ollut kokenut.
Näyttelijänä tunnetuksi tullut Mikko Kauranen innostui, kun kuuli tulossa olevasta Sariola-illasta. Luettuaan Sariolan kirjaa Sumua Susikosken yllä, hän päätti tehdä siitä lukudraaman, jonka teksti tulisi suoraan kyseisestä kirjasta. Hän ehdotti asiaa kyläseuralaisille ja sai luvan järjestää esityksen Sariola-iltaan. Lukudraaman esiintyjänä poliisipäällikkö Viertona oli Pentti Suuronen, rikostarkastaja Susikoskena Risto Puumalainen ja kertojana Mikko Kauranen. Lukudraama, joka kertoi koskeen heitetyn naisen surmatutkimuksista, onnistui hyvin.
Lukudraama kuulosti aivan siltä, kuin entisajan radiokuunnelmat, joita lapsina nukkumaan mennessä pimeässä huoneessa kuunneltiin.
Illan väliajalla saatiin nauttia Kyläseuran kahvilan anneista.
Veikko Ripatti
19.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
MLL Toivakan yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin Toivakan Vakkarilla viime perjantaina.
MLL Toivakan yhdistys järjestää monenlaista mukavaa toimintaa ja tapahtumia lapsille, nuorille ja perheille Toivakassa. Vuosi 2025 on yhdistyksen 99. toimintavuosi. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 146 jäsentä. Vierailijoiksi syyskokoukseen olivat saapuneet Toivakan Lions Clubin Reijo Järvenpää ja Simo Laulajainen. He luovuttivat MLL:n Toivakan yhdistykselle 1000 euron lahjakortin.
Kokouksessa valittiin MLL Toivakan yhdistykselle uusi puheenjohtaja Heli Saaren tilalle. Saari on muuttanut Jyväskylään, eikä näin ollen jatka puheenjohtajana. Yhdistykselle valittiin uusi puheenjohtaja vuosille 2025–2026 sekä uusi hallitus. Uusi puheenjohtaja on 1.1.2025 alkaen Ritva Oinonen. Varsinaiset hallituksen jäsenet ovat seuraavat: Ritva Oinonen (pj.), Tiina Ahonen, Jenni Hakala, Sanna Hirvonen, Henriikka Jalo, Elina Rantalainen ja Saana Wolff. Hallituksen varajäsenet ovat Jenni Hinttala, Inka Keteli ja Anna Manninen.
Vuoden 2025 toimintasuunnitelmassa on perhekahvilatoiminta maanantaisin. Olkkari-illat järjestetään edelleen joka keskiviikko seurakuntakodilla vetovuorovastuin SRK n kanssa.
Toiminnassa jatkuvat edelleen alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä peuhapäivät sekä 4.-6.luokkalaisille suunnatut tacotiistait kerran kuukaudessa.
Vanhemmuuden tukeminen tapahtuu yhteistyössä muiden Toivakassa toimijoiden kanssa mm. vertaistuen kautta syntyneiden vauvojen muistamisena neuvolan kautta ja myös perheisiin adoptoitujen lapsien muistamisena. Joululahjapuu – keräys on jälleen meneillään Perälän aulassa vähävaraisille lapsiperheille yhteystyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja K-Market Perälän kanssa.
Lisäksi osallistutaan vähävaraisten toivakkalaisten perheiden muistamiseen MLL Järvi-Suomen piirin kautta Hyvä Joulumieli -lahjakorteilla. Sukupolvien välistä toimintaa jatketaan, sekä Isä-lapsi -toiminta aloitetaan. Mukaan toimintaan toivotaan paljon isiä ja isoisiä.
Yhdistys jatkaa yhteistyötä muiden toivakkalaisten yhdistysten sekä kunnan ja seurakuntien kanssa.
Toivakan Leijonat näkisivät puolestaan mieluusti uusina jäseninä myös naisia. Kansainvälisesti Lions Clubin jäsenistä 30 prosenttia on naisia. Suomessa naisten osuus on noin 20 prosenttia, mutta Toivakassa ei vielä ole Leijonissa naisjäseniä. Toivakan Leijonissa jäseniä on 22.
Veikko Ripatti
12.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnanvaltuuston maanantain kokous oli alkuvaiheessa varsin hilpeää seurattavaa Youtuben kautta, kun tekniset ongelmat pätkittivät lähetystä ja puoli valtuustoa kävi vuorotellen antamassa teknistä tukea viestintätiimille.
Kun kokous päästiin alkamaan, Toivakan valtuustossa oltiin siinä harvinaislaatuisessa tilanteessa, että keskusteltiin myös veroprosentin laskemisesta.
Nyt veroprosentti on 9,4 ja siihen päädyttiin viime vuonna haastavan taloustilanteen vuoksi. Sittemmin Suur-Savon osakkeiden myynti toi merkittävän korjauksen kunnan talouteen.
Avauspuheenvuorossaan kunnanjohtaja Touko Aalto toi esiin, että päteviä perusteita löytyy sekä laskulle, että ennallaan säilyttämiselle. Hän esitteli laskelmia, joiden mukaan nykyisellä prosentilla kunta ensi vuonna tekisi noin 160 000 euroa ylijäämäisen tuloksen, kun taas veroprosentin lasku veisi tilinpäätöksen miinukselle. Hän kuvasi päätöksentekoa mäkihyppyvertauksella.
– Hyvää hyppyä ei kannata jättää kesken, mutta toisaalta ei kannattaa yrittää niin pitkälle, että kaatuu. Ajoitus on tärkein.
Valtuutettu Juha Juusela (ps) Paula Niemisen (sd) kannattamana oli sen kannalla, että 8,9 olisi Toivakalle sopiva veroprosentti.
– Olisi hienoa, jos Toivakka kuuluisi siihen erittäin harvalukuiseen joukkoon Suomen kunnista, jossa verotus kevenisi. Se olisi näyttävä mainoskampanja kunnalle, Juusela totesi.
– Veroprosentin alentaminen olisi yksi hyvä porkkana lisää jo päätettyjen Muksu- ja Raksarahan jatkoksi, Nieminen jatkoi.
Veroprosentin säilyttämisen kannattajat perustelivat kantaansa kuntatalouden yleisellä epävarmuustilalla.
Päivi Pitko (kesk) haluaa odottaa isojen uudistusten, kuten valtionosuus-, työvoima- ja perusopetusuudistusten yli.
– Riittävästi korvamerkittyä rahaa ei näihin uudistukseen ole tulossa, jatkoi Heidi Hakkarainen (kesk).
Hän myös muistutti, että veroprosentti ei ole erityisen merkittävä seikka, asuinpaikkaa valittaessa ja että 9,4 on yhä varsin kohtuullinen verrattuna muihin keskisuomalaisiin kuntiin.
Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola listasi merkittävän määrän lakisääteisiä palveluja, jotka venyttävät sivistystoimen raamia väistämättä. Myös Kankaisten kyläkoulun säilyttäminen mainittiin.
– Olisi erikoista, jos tietoisesti lähdettäisiin tavoittelemaan alijäämäistä tilinpäätöstä. Sivistystoimi on nykyään kunnan ykköstehtävä, se pitää hoitaa kunnolla, painotti Pentti Kovanen (sd).
Äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli äänin
15-6 kunnanhallituksen pohjaehdotus, eli myös vuonna 2025 Toivakan veroprosentti on 9,4.
Kiinteistöveroprosenttien kohdalla ei käytetty puheenvuoroja, vaan päätökseksi nuijittiin kunnanhallituksen pohjaehdotus. Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025 ovat seuraavat: rakennusten yleinen kiinteistövero 1,30, maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30, vakituiset asuinrakennukset 0,50, muut asuinrakennukset 1,65 ja rakentamattomat rakennuspaikat 4,0. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa kiinteistöveroa.
Valtuusto päätti myös omasta koostaan tulevalla valtuustokaudella. Paula Nieminen esitti, että valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 19 valtuutettua tulevalle valtuustokaudelle. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu, joten hallituksen pohjaehdotus, että valtuusto säilyy jatkossakin 21-jäsenisenä, jäi voimaan.
Lisäksi valtuusto käsitteli MAL-sopimusta, jonka merkittävin hanke on Palokanorren kehittäminen, millä ei Toivakan kannalta ole kovin suurta merkitystä. Toivakka kuitenkin hyötyy Oravasaaren ja Lievestuoreen eritasoliittymähankkeista, sekä joukkoliikenteen tuesta.
Lisäksi valtuusto hyväksyi hallituksen esityksen, että Toivakan kunta ostaa tarjotun kiinteistön ja määräalan Viisarimäestä
25 500 eurolla. Alue on pääosin suojaviheraluetta, josta kuitenkin voidaan saada puukauppatuloa pitkällä aikavälillä.
Hanna Lahtinen
05.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakassa järjestetään edellisvuosien tapaan Joulupuu-joululahjakeräys lapsiperheille.
Joululahjakeräyksellä halutaan antaa lapsille ja nuorille ainakin yksi lahja.
Lahjatoiveen esittäminen ei edellytä sosiaalipalveluitten tai diakoniatyön asiakkuutta. Kuka tahansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleva voi esittää toiveen. Myös lapsen tai nuoren läheinen voi olla yhteydessä ja esittää toiveen lahjansaajan puolesta.
Lahjapuuhun on tänä vuonna tehty muutos. Tänä vuonna lapsi tai nuori saa toivoa lahjan, joka kirjoitetaan kuusessa olevaan sydämeen. Lahjan ostaja toimittaa kortissa toivotun lahjan, sydäntoiveen kera K-Market Perälään, josta perhetyöntekijät hakevat paketit ja toimittavat lahjan saajille.
Näitä toiveita voi kuka tahansa halukas täyttää hakemalla toiveen kuusesta ja hankkimalla kyseisen lahjan määräaikaan mennessä.
Viime vuosina lahjatoiveet ovat toteutuneet kiitettävästi. Se on tuonut paljon iloa lahjan saajille mutta varmasti joulumieltä myös lahjan antajille.
Joulukuusi, jossa on lasten ja nuorten joululahjatoiveita, ovat K-Market Perälän aulassa 12.11. alkaen. Toiveita voidaan käydä täyttämässä 28.11. saakka. Pakettien tulisi olla noudettavissa viimeistään 7.12., että ehditään toimittamaan ajoissa lahjat perille.
Keräyksen järjestävät Toivakan MLL ja perhetyöntekijät. Lahjansaajien nimet ovat ainoastaan perhetyöntekijöiden tiedossa.
Lahjatoiveen ja lahjansaajan tiedot voi toimittaa sähköpostilla tanja.poikolainen@hyvaks.fi tai soittamalla numeroon 040 585 0024.
Kuva on vuodelta 2015.
05.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Martat ja Toivakka Lions järjestivät yhteisen tekoälyinfon kauppaneuvos Matti Perälän kodissa. Iltaan saapui 40–50 tekoälystä kiinnostunutta.
Tekoälystä oli kertomassa toimittaja Timo Siukonen, joka toimi Helsingin Sanomien toimittajana 39 vuotta. Eläkkeelle jäätyään hän on paneutunut tietokirjojen kirjoittamiseen. Vuonna 2019 valmistui kirja Mitä tulisi tietää tekoälystä. Sen tekijöinä ovat toimittaja-tietokirjailija Siukosen lisäksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki.
– En tiedä, mitä te tiedätte jo tekoälystä, mutta yritän nyt puhua mahdollisimman yksinkertaisesti. En itsekään ymmärrä kaikkea tekoälystä, mutta kaiken aikaa hankin lisää tietoa siitä, mitä se on, totesi Siukonen.
Tekoäly on jo ympärillämme arjessa.
– Martatkin joutuvat tekemisiin tekoälyn kanssa. Lappeenrannan yliopiston ruoanvalmistustekniikan maisteriohjelma sisältää tekoälyn ja teknologian soveltamista ruoanlaittoon, totesi Siukonen.
Entä mikä on yhteys leijonilla ja tekoälyllä?
– Suomen Lions-liitto kouluttaa jäseniään tekoälyn käyttäjiksi, on perustanut tukiryhmän Chat GPT:n käyttöä varten ja on hyödyntänyt tekoälyä strategiatyössä. LC-Toivakan jäsen, emeritusprofessori Pertti Ahonen osallistui virassa ollessaan tekoälyn kehittämiseen valtio-opin tutkimuksessa.
Timo Siukonen nosti luennossaan esiin kolme asiaa. Ensimmäiseksi tekoälyn historian. Toiseksi tekoälyn toiminnan ja kolmanneksi arvion, mikä on tekoälyn tulevaisuus.
Siukonen sukelsi syvälle historiaan ja käytti Kreikan mytologian pronssista valettua Talos-jättiläistä vertauskuvana.
– Se suojeli Kreetan saarella Foinikian prinsessaa Europeta 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Talos oli mekaaninen sotakone, joka rakennettiin ihmisen tekniseksi apuvälineeksi. Sellainen on myös tekoälyllä varustettu tietokone. Antiikin Kreikan suuret ajattelijat, kuten Pythagoras ja monet muut loivat perustan nykyajan filosofialle, logiikalle, matematiikalle, tähtitieteelle, merenkululle ja koneenrakennusopille. Samoja teorioita hyödynnetään yhä myös tekoälyssä.
Ranskalainen keksijä Joseph Marie Jacquard oli tietämättään tietokoneohjelmoinnin ja digitaalisten tietokoneiden kantaisä. Hän keksi vuonna 1804 reikäkorttilaitteen, jota hyödynnettiin kuviokudosten aikaansaamiseksi automaattisissa kangaspuissa. Jacquardin koneen tekninen oivallus avasi oven automaattiselle tietojenkäsittelylle, josta tuli keskeinen osa tietokoneiden ja tekoälyn tieteellistä historiaa.
Tietokoneiden toiminta perustuu tieteelliseen laskentaan. Charles Babbage sai vuonna 1801 valmiiksi Difference Engineksi nimeämänsä mekaanisen laskimen. Charles Xavier Thomas de Colmar valmisti ensimmäisen kaupallisen tuotteen, Arithmometer-laskimen.
Sittemmin John Atanasoff esitteli vuonna 1939 ABC-tietokoneen prototyypin, joka tukeutui binäärilukujärjestelmään yhdistäen digitaalisen ja elektronisen laskutavan. Tämä kehitystyö jäi kesken toisen maailmansodan vuoksi. Maailmansodan aikana suurvaltojen välillä alkoi kilpavarustelu tietokoneiden ja atomipommin kehittämisessä. Yhdysvalloilla oli Eniac, Britannialla Colossus ja Saksalla Z3, joka valmistui vuonna 1941 ja oli ensimmäinen täysautomaattinen ohjelmoitava tietojenkäsittelykone, eli tietokone.
Tekoälyn isäksi voidaan nimetä yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteen professori John McCarthy Stanfordin yliopistosta, sillä hän esitteli vuonna 1956 Dartmouth Collegen kesäseminaarissa New Hampshiressa ensimmäisenä termin keinotekoinen älykkyys = tekoäly.
– Tekoälyn kehitys ei sujunut toiveiden mukaisesti. Tutkijoiden tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia toteutettavaksi käytännössä. Ohjelmat tuottivat liian paljon virheellistä tietoa. Kuuluisa esimerkki tekstin kääntämisen vaikeudesta tekoälyllä vuonna 1954 on englannista venäjäksi ja takaisin venäjästä englanniksi Raamatun lause ”henki on altis, mutta liha on heikko” vääntyi tekstissä muotoon ”viina on hyvä, mutta liha mätä”. Synonyymit tekivät tepposet.
Siukonen puhui laajasti myös siitä, kuinka tekoäly luodaan osaksi tietokonetta.
– Ennen kuin tekoälyä voidaan alkaa opettaa, sille täytyy luoda tietokoneohjelma, kerätä tietoa ja tallentaa algoritmeja, jotka ovat kuin keittokirjan reseptejä; kun teet ohjeen mukaan, lopputuloksesta tulee toivotun mukainen. Tärkeää on, että pohja-aineistossa on käytössä yhtenäinen mittayksikkö, mikä takaa sen, että tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia keskenään.
Siukonen vertasi tekoälyä ihmisen kehittymiseen.
– Opiskelun kautta lapsi oppii teorioita ja ammattikoulutuksen kautta hänestä voi tulla vaikka lentäjä. Suurvallat lähettävät avaruuteen astronautteja, kosmonautteja ja taikonautteja. Viimeksi tekoälyohjattu raketti laskeutui onnistuneesti lähtötelineeseensä ilman lentäjää.
Tekoälyllä varustettu tietokone hyödyntää algoritmeja. Käsitellessään muistiin tallennettua dataa, tekstiä, kuvia, ääntä ja numeerista tietoa, se alkaa oppia lisää. Valitaan sopiva algoritmi, joka osaa analysoida dataa ja tehdä ennusteita.
– Tekoälyn kehitysvaiheissa tarvitaan ihmistä. Data-analyytikot, insinöörit ja tutkijat ovat vastuussa prosessista. Ajan myötä tekoäly alkaa toimia tavoitteiden mukaisesti, ja se voidaan ottaa käyttöön oikeiden ongelmien ratkaisemiseksi ja ennusteiden tekemiseksi. Tekoäly voi oppia myös automaattisesti tunnistamaan poikkeamia ja virheitä datassa. Algoritmien mukaisesti se analysoi datan rakenteita ja löytää epäloogiset arvot, jotka sitten poistetaan tai korjataan sääntöjen mukaisesti. Datan puhdistaminen on kuin digitaalinen siivousoperaatio, joka varmistaa aineiston puhtauden.
Tekoälyyn liittyviä laitteita on pieniä ja suuria, paikallisia ja maapallon kattavia, sen mukaan kuin verkostoja on rakennettu ja osallistumisoikeus hankittu.
– Jotta tekoäly voi tuottaa ihmistä hyödyntäviä toimintoja, siihen on ladattava valtava määrä tietoa. Sitä kutsutaan Big dataksi eli massatiedoksi, jonka arvoa mitataan tiedon määrällä, tiedon valikoimalla, tiedonkäsittelyn nopeudella ja lopputuloksen arvolla.
Tekoälylaitteet osaavat ajaa itsenäisesti autoja, toimia ”sihteerinä” eli henkilökohtaisina avustajina tiedon hankinnassa tai kalenterin hallinnassa. Monissa muissakin teknisissä laitteissa on mukana tekoäly.
– Tekoälyä hyödyntävät lääketiede ja terveydenhuolto, koulut, puolustusvoimat, pankit, vakuutuslaitokset, kielen kääntäjät, taksit ja ruokalähetykset. Puheen ja kuvien tunnistamisessa ja videoiden valmistamisessa tekoälystä on suurta hyötyä. Kasvojen tunnistamisesta hyötyvät viranomaiset rikollisia jahdatessaan. Armeijan drooneissa on runsaasti erilaisia mittalaitteita ja kameroita, joiden tietojen yhteensovittamisessa tekoälystä on verrattomasti apua, Siukonen luetteli.
Vuorovaikutteinen keskustelu tekoälyn kanssa on myös tätä päivää. Tekoälyn sisältävän tietopankin kanssa voi keskustella lähes millä kielellä tahansa, myös suomeksi. Chat GPT:n omistaa Elon Muskin perustama OpenAI-yritys ja Copilotin Microsoft. Nämä keskustelevat chatbot-robotit kommunikoivat käyttäjän kanssa luonnollisilla kielillä valituista aiheista. Markkinoilla on ilmaisia ja maksullisia tekoälyohjelmia. Tarjouksilla pyritään koukuttamaan ihmisiä maksullisiksi asiakkaiksi.
Chatbot-robotit pystyvät vastaamaan kysymyksiin, luomaan tarinoita, tiivistämään kirjojen ja artikkeleiden tekstejä, avustamaan ohjelmointitehtävissä ja antamaan älykkäitä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.
– Koska tekoäly on ihmisen apuväline, se ei voi tietää kaikkea kaikesta. Vastuu tiedon hyödyntämisestä jää ihmiselle, sillä nämä chatbotit voivat antaa virheellisiä vastauksia ikään kuin savolaisen puhuessa: vastuu siirtyy kuulijalle.
Veikko Ripatti
