Kolulan vanhan päärakennuksen vanha osa on lähes 200-vuotias.
– Tupa on rakennettu vuonna 1834, päätyseinässä on vuosiluku. Alun perin se rakennettiin savutuvaksi, ja paikkakin oli toinen. Talo oli pihapiirin toisella puolella. Nykyiselle paikalleen vanha päärakennus on siirretty 1920-luvulla, Marjaliisa Kolula kertoo. Kolula oli Marjaliisa Kolulan miehen, Eero Kolulan kotitila.
– Suur-Jämsän historian mukaan Kolula on perustettu vuonna 1834 sotilasvirkatalo Kurkelan torpaksi. Ensimmäinen isäntä oli Vilhelm Tapaninpoika Stålt. Hänen vuonna 1839 syntynyt Matti-poikansa otti sukunimekseen Kolula, Marjaliisa Kolula kertoo ja selvittää, että Matti oli Eero Kolulan isoisän isä.
– Matin pojista ainoastaan Kalle eli Eeron pappa piti Kolula-nimen. Veljeksiä oli useampia, mutta toiset ottivat sukunimekseen Nieminen tai Taipale, Marjaliisa Kolula kertoo.
Vanhan päärakennuksen siirsi nykyiselle paikalleen Eero Kolulan isä Ilmari Kolula.
– Ilmari veisti piilukirveellä tuvan seinät puhtaiksi, ja luultavasti siinä yhteydessä talo muutettiin savupiipulliseksi, kun tupaan rakennettiin siirtämisen jälkeen lohkokivistä iso leivinuuni. Siirron yhteydessä talosta myös jätettiin yksi hirsikerta pois eli siitä tuli matalampi, Marjaliisa Kolula kertoo.
– Ilmari myös laajensi taloa eli tuvan jatkoksi tehtiin kamari, keittiö ja ruokahuone. Jossain vaiheessa taloon tehtiin myös ulkovuoraus, ja ilmeisesti heti talon siirtämisen ja laajentamisen jälkeen 1920-luvulla myös puinen vesijohto, jota pitkin vesi tuli talon yläpuolella rinteessä olevasta lähteestä omalla paineellaan keittiöön. Vesijohto oli tehty ontoksi koverretuista tukeista, jotka oli liitetty toisiinsa metalliholkeilla, ontot tukit olivat pinossa pajan takana vielä 1970-luvulla, kun vesijohdoksi oli vaihdettu metalliputki, Marjaliisa Kolula kertoo ja toteaa, että keittiössä oli myös kaatoallas viemäreineen eli vesi sekä tuli että meni kantamatta jo ilmeisesti 1920-luvulla.
Eero ja Marjaliisa Kolula siirtyivät tilan isännäksi ja emännäksi sukupolvenvaihdoksella vuonna 1969.
– Silloin rakennettiin pihapiiriin mummonmökki, ja vanha isäntäpari muutti sinne. Vanhassa päärakennuksessa teimme remonttia, taloon tehtiin muun muassa sisävessa. Vanha leivinuuni oli pakko purkaa pois, koska se uhkasi kaatua. Rinteestä valuneet vedet olivat vieneet maata pois leivinuunin alta, Marjaliisa Kolula kertoo.
Vanhaan päärakennukseen 1920-luvulla rakennetut lisäosat purettiin pois 1980-luvulla.
– Tarkoituksena oli säilyttää vanha tupa ja rakentaa uudet lisähuoneet, mutta uusien rakentaminen toteutui sitten vasta uusien omistajien aikana.
Marja Komppa ja Ari Seppälä ostivat Kolulan vuonna 1990.
– Me asuimme ensin mummonmökissä, uusi päärakennus valmistui vuonna 1997, Marja Komppa kertoo.
– Vanha päärakennus oli ensin aittana. Mietimme, mitä sille pitäisi tehdä, mutta emme halunneet hävittää sitä. Vuonna 2015 siihen tehtiin laajennus, vanha tupa on edelleen melko lailla ennallaan. Hirret olivat säilyneet hyvinä, joitain lattialankkuja jouduimme uusimaan. Myös ikkunat on uusittu.
Marja Kompan ja Ari Seppälän isännöidessä tilaa vanhassa päärakennuksessa on muun muassa majoittunut ranskalaisia harjoittelijoita.
– Talo on talviasuttava, yksi meidän työntekijämme asui siinä jonkin aikaa. Olemme käyttäneet sitä myös esittelytilana vierailijaryhmille, Ari Seppälä kertoo.
Nyt tilan omistaa Marja Kompan ja Ari Seppälän poika Vertti Seppälä. Marjaliisa ja Eero Kolulan aikana rakennettu navetta on remontoitu tuotantotiloiksi, joissa käsitellään sekä kalaa että hunajaa.
– Navetta on niin iso, että sinne sai tilat erikseen kalatuotannolle ja hunajalle. On kiva, että tässä on pystynyt hyödyntämään vanhoja rakennuksia, Marja Komppa toteaa.
Kolulan pihapiirissä on myös vanha paja.
– Se on luultavasti Ilmari Kolulan aikana rakennettu. Ilmari Kolula oli taitava tekemään sekä puutöitä että sepän töitä, hän toimi täällä kyläseppänä, Marjaliisa Kolula kertoo. Pajassa on edelleen käyttökuntoinen ahjo.
– Sitä on jonkun kerran käytettykin meidän aikana, Ari Seppälä toteaa ja kertoo, että lähistöllä on ollut myös mylly, jonka tontti on edelleen kolmen tilan yhteinen. Purossa, jonka rannalla mylly oli, on keväisin ja syksyisin niin paljon vettä, että siinä pystyi myllyä käyttämään.
– 1930-luvulla Kolulassa on ollut pohjalaisia puun ajossa olleita metsätyömiehiä hevosineen kortteerissa, kuten monessa muussakin talossa täällä siihen aikaan. Ja sota-aikaan Kolulassakin oli sotavanki, joka kuulemma itki katkerasti, kun joutui lähtemään sodan loputtua. 1930-luvulla Kolulaan otettiin sosiaalitoimen pyynnöstä lapsi, joka oli ollut huutolaisena talossa, jossa häntä oli kohdeltu huonosti. Hän asui Kolulassa useamman vuoden, Marjaliisa Kolula kertoo.
– Meidän aikanamme Kolula oli karjatila, meillä oli enimmillään lehmiä ja nuorkarjaa yhteensä 31 eläintä.
Kun Marja Komppa ja Ari Seppälä ostivat Kolulan vuonna 1990, he toivat sinne muun muassa kalkkunoita, ankkoja, hanhia, lampaita ja mehiläisiä, sekä sienten viljelyä. Nykyään Komppa-Seppälän tila on tunnettu kalatuotteistaan ja hunajastaan.
Pakkanen paukkuu ja joku miettii, että onko se puhe ilmastonmuutoksesta silkkaa höpinää. – Pakkaset voivat olla merkki ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, toteaa ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen. Hän on aloittanut Uuraisten, Petäjäveden, Multian ja Keuruun yhteisenä ilmastokoordinaattorina. Keuruulaisen Jouni Järvisen tehtävä on luoda näille kunnille ilmastosuunnitelma. Edellinen hallitus asetti kunnille velvoitteen laatia kyseisen suunnitelman, mutta Petteri Orpon hallitusohjelmassa ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoite peruttiin ja hallituksen talousarvioesityksestä poistettiin kuntien ilmastosuunnitelmiin varatut määrärahat jo vuodelta 2024. Hallitusohjelmakirjauksella ei kuitenkaan ollut vaikutuksia ympäristöministeriöltä myönteisen avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden osalta, joiden avustusprosentti onkin peräti 100. Uuraisten vetämän kuntaryhmän lisäksi ilmastosuunnitelmaan ehdittiin hakemaan avustusta esimerkiksi pohjoiseen Keski-Suomeen, mutta suuri osa Suomen kunnista jäi ilman avustusta. Vaikka nykyinen hallitus ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteen perui, ei ilmastoasioiden painoarvo ole mihinkään kadonnut ja tavoitteellinen suunnitelma on sekä kunnan, että valtakunnan etu. Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen on energiatekniikan insinööri, joka lähestyy ilmastoasioita puolueettomasti ja käytännönläheisesti, sekä perustaa näkemyksensä mitattuun ja tutkittuun tietoon. Aikaisemmin hän on tehnyt alueellista energianeuvontaa, energiaselvityksiä, uusiutuvat energian kuntakatselmuksia ja hiililaskentaa. Hän on erikoistunut hajautettuun ja uusiutuvaan energiaan. – Minulla on sisäsyntyinen uteliaisuus kaikkeen uuteen ja tällä alalla viime vuosikymmenet ovat olleet mielenkiintoista kehityksen aikaa. Voimakas muutos on ollut siirtymä fossiilisesta energiasta yhä enemmän uusiutuvaan suuntaan. Liikkuminen on sähköistynyt ja myös asennetasolla on tapahtunut muutosta, ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota kuluttamisensa tasoon. Paljon on silti vielä tehtävä, jotta tavoitteisiin päästään, Järvinen toteaa. – Lähtötilanne on, että aloitan kartoittamaan, mistä kuntien päästöt syntyvät. Peruslähtökohdat näissä neljässä kunnassa ovat samankaltaiset, mittakaava vähän vaihtelee Keuruun kaupungin, pienen Multian ja siihen väliin sijoittuvien Petäjäveden ja Uuraisten kesken. Kaikissa kunnissa elinkeinoelämä jakaantuu suurin piirtein samoin, maatalous on aika vahvasti mukana, sitten liikenne ja asuminen, teollisuuden osuus varsinkin pienemmissä kunnissa on vähäinen. Päästöistä löytyy ympäristö- ja tilastokeskukselta mitattua tietoa, se pitää vain analysoida. Vertailuvuosina käytetään vuosia 1990 ja 2007. Näistä jälkimmäinen on eräänlainen vuosi 0, silloin Suomessa ovat olleet päästöt korkeimmillaan. Ilmastolaki edellyttää, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoden 1990 tasosta 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen tämän jälkeen. – Seuraavaksi mietitään keinoja päästöjen vähentämiseen. Keski-Suomen liitolla on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030, mutta se tulee uskoakseni liian nopeasti. Tärkein keino on fossiilisesta energiasta luopuminen ja puhtaampaan energiaan siirtyminen, mutta kokonaistulos syntyy monista pienistä puroista. Esimerkiksi viime talven energiakriisi sai ihmiset säästämään sähköä vapaaehtoisesti, mikä näkyi myös päästöjen pienenemisenä noin 10 prosentilla ja samalla konkretisoi ihmisille, mistä on kyse. Käytännössä säästimme viime talvena yhden Olkiluodon ydinvoimalan verran energiaa, Jouni Järvinen sanoo.
Maatalous ja liikenne ovat merkittäviä ilmastotekijöitä maaseutukunnissa. Niissäkin on suunta parempaan. Maa- ja metsätalouden päästöjä tutkitaan ja pyritään vähentämään, sekä parantamaan hiilinieluja. Työpaikkaliikenteeseen taas korona aiheutti pysyvän muutoksen, kun etätyöstä tuli uusi normaali. – Jokainen voi tehdä pieniä ilmastotekoja miettimällä esimerkiksi matkustamistaan ja energiaratkaisuja, mutta kenenkään ei tarvitse istua kylmässä torpassa karvalakki päässä ja jättää saunakin lämmittämättä. Kuntatasolla viimeisistäkin öljylämmitysratkaisuista luopuminen ja kuntalaisten kannustaminen tekemään saman, ovat hyviä toimenpiteitä, Järvinen sanoo. Kaukolämpö esimerkiksi Uuraisilla tuotetaan hakkeella. Tuuli- ja aurinkoenergia lisääntyvät tulevaisuudessa. Uuraisille ei varuskunnan läheisyyden vuoksi tuulivoimaloita tule, mutta Multialla niitä jo on ja Keuruulle tulossa. Aurinkoteknologialle sen sijaan ei ole mitään esteitä ja paneelit tulevat varmasti lisääntymään. – Molemmissa ongelmana on toistaiseksi varastointi, mutta tekniikka kehittyy. Oletettavasti Olkiluodon kaltaisia isoja ydinvoimaloita ei Suomeen enää rakenneta, mutta esimerkiksi Kuopion Energia on tehnyt aiesopimuksen enintään viidestä pienydinreaktorista kaukolämmön tuotantoon, Järvinen kertoo. Noin Olkiluodon sadasosan kokoisten pienydinvoimaloiden rakentamista koskevaa lupaprosessia aiotaan keventää ja säteilyturvakeskuksen sääntelyä muuttaa siten, että laitoksia saa rakentaa myös asutuksen läheisyyteen. Hanke kestää kesäkuun 2025 loppuun, jolloin realistisen tavoitteelliset ilmastosuunnitelmat ovat valmiit. Suunnitelma päivitetään jatkossa kerran valtuustokaudessa. – Toimenpiteet, joilla ilmastotavoitteisiin päästään ovat yleensä myös sellaisia, joilla kunnan rahaa säästetään ainakin pitkällä tähtäimellä, Jouni Järvinen päättää.
Vuoden ensimmäisen ja toisen päivän välisenä yönä kahden aikaan Mämmien suurperhe Höytiällä heräsi outoon pamaukseen. Jossakin jysähti niin, että hillopurkkikin tipahti hyllyltä. – Huutelin yläkertaan, että tipahtiko joku sängyssä ja kävin ulkonakin kurkistamassa, mutta mitään ei näkynyt ja painelin takaisina nukkumaan. Seuraavana aamuna sitten huomattiin, että pihassa oli talon nurkalta lähtien noin sentin levyinen ja kymmenisen metriä pitkä haljennut railo maassa, kertoo Arto Mämmi. Maanjäristyksestä ei ollut kysymys, mitään seismistä toimintaa ei Höytiällä ole havaittu. – Todennäköisesti kyse on routajäristyksestä, arvelee muutaman kilometrin päähän etätöihin ja taloa lämmittämään saapunut meteorologi Matti Huutonen ja linkkaa aiheesta artikkelin.
Aimo Kejosen laatimasta kirjoituksesta selviää, että routa- tai pakkasjäristykset voivat toden totta olla niin rajuja, että ne saavat ihmiset soittamaan seismologian instituuttiin ja raportoimaan maanjäristyksistä. Ikirouta-alueilla routa- ja pakkasjäristykset ovat tuttu ilmiö. Routahalkeilu esimerkiksi asfalttiteillä on Suomessakin varsin yleisiä ja paljastuvat viimeistään keväällä. Järistykset johtuvat maaperässä olevan veden nopeasta jäätymisestä ja aiheutuvat yleisimmin talviolosuhteissa, kun lumeton maanpinta jäätyy nopeasti. Mämmienkin maa järisi juuri puhtaaksi auratulla piha-alueella. Jääjäristyksiä voi esiintyä myös soilla, kosteikoilla ja alueilla, joilla on korkea pohjaveden pinta.
Kova ja varsin pitkä pakkaskausinäkyy joidenkin yritysten työtilanteessa. Toivakkalaisessa LVI-Palvelu Mainio Oy:ssä se näkyy jopa paineistavana toimintana. Pakkanen on laittanut yrityksen asentajille vipinää kinttuihin. Lämmitysjärjestelmiä on ns. kyykännyt ja putkia on jäätynyt. Myös huoltotöitä on ollut ja niissä on jouduttu tekemään tilapäisiä korjauksia. – Olemme olleet koko menneen viikon hätäaputöissä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Petteri Pölkki. – Vesijohtoja on saatu sulatella koko viikon ajan, kertoi firman asentaja Otto Bågman. – On jouduttu vaihtamaan vesipumppujakin jäätyneen ja haljenneen tilalle, sanoo yrityksen asentajana myös toimiva Vesa Hokkanen. Miehet tietävät kokemuksesta, että työt tämänkin pakkasjakson osalta tulevat jatkumaan vielä jonkun aikaa. Pakkasten hellittäessä putkirikkoja alkaa esiintyä yhä enemmän, kun kylmä hiipii syvempään maahan. Tähän putkien rikkoutumiseen liittyvä selitys on aineen lämpölaajeneminen. Lämpötilan vaihdellessa vesiputken ja sen sisällä olevan jään tilavuus supistuu ja laajenee. Kun pakkanen hellittää, sulaa vettä pääsee jäätymiskohtaan lisää. Siinä jäätyessään se rikkoo ympärillä olevan putken. Routa etenee pitkin talvea myös pakkasten lauhtuessa, jolloin tuntuu siltä, että jäätymisongelmat alkavat oikeastaan vasta keväällä ilmojen lämmetessä. Sulatusmiehille tämä tarkoittaa hommien jatkumista myös pitkälle kevääseen.
Toinen pakkasen kohderyhmä ovat kulkuneuvot. Autojen korjaustoimintaa harjoittava Tommi Virtanen Toivakan Rengas- ja Autohuollosta on kohdannut monia pakkasen puremia autoilijoita. – Ensinnäkin olen itsekin kokenut sen, että tämä työtilani on nyt varsin kylmä, mutta vaatetusta lisäämällä tarkenee. Asiakkailleni kova pakkanen on merkinnyt ajoneuvojen hyytymistä. Ongelmia ovat tuottaneet autojen akut ja niitä olenkin saanut vaihtaa enemmän kuin aiempina vuosina. Akut on syytä ladata täyteen ja tärkeätä on välttää lyhyitä ajomatkoja ja niiden välissä tapahtuvaa auton sammuttamista. Joskus olisi parempi rikkoa lakia ja antaa auton käydä lyhyiden kaupassakäyntien ajan, toteaa Virtanen. Yksi huolenaihe autoissa on pakkaskaudella moottorin huohottimen jäätyminen. – Jos se jäätyy, moottoriin syntyy paine joka sylkee öljyt pihalle vaikkapa öljytikun reiästä. Näin tapahtuu, kun moottorikaasujen sisältämä vesihöyry muuttuu ongelmaksi. Vesihöyry jäähtyy ja tiivistyy kampikammiosta imusarjaan johtavassa letkussa vedeksi. Kovalla pakkasella vettä saattaa kertyä huohotinletkuun niin paljon, että se tukkeutuu. Moottorin sisään syntyy kova paine, jonka seurauksena moottoriöljyt ajautuvat pihalle. Välttämättä öljynpainevalo ei sitä tunnista ja ilman öljyä moottori ei kestä vaan vaurioituu, kertoo Virtanen. Lisäksi auton polttoainesuodatin saattaa jäätyä jolloin matka keskeytyy. Virtanen toteaakin, että tällaisilla pakkasilla olisi hyvä antaa auton seistä tai jos pitää ajaa, antaa sen seistessä käydä tyhjäkäynnillä.
Rapala VMC -konserni möi joulun alla koko ruiskuvaluliiketoimintansa Muottituote Group Oy:lle. Kaupassa Muottituotteelle siirtyy Rapalan tytäryhtiö KL-Teho Oy:n Korpilahdella sijaitseva kiinteistö, sekä sen ruiskuvalutoiminnot laitekantoineen ja henkilöstöineen.
– Pääsemme entisestään syventämään jo 1980-luvulla alkanutta pitkää yhteistä historiaamme Rapalan kanssa. Tämä liiketoimintakauppa on merkittävä osa kasvustrategiaamme ja tärkeä askel matkallamme Pohjoismaiden johtavaksi toimijaksi, Muottituote Group Oy:n toimitusjohtaja Tero Vanninen sanoo yhtiön lähettämässä tiedotteessa.
Rapala oli kaupassa aloitteellinen osapuoli, sillä se halusi jatkajaksi jo entuudestaan tutun ja luotettavan kumppanin. Näin ollen neuvotteluja käytiin ainoastaan Muottituotteen kanssa, joka on valmistanut pääosan Rapala-tuotteiden muovi- ja painevalumuoteista jo yli 40 vuoden ajan.
– Rapala haluaa omien tehtaidensa keskittyvän lopputuotteiden valmistukseen ja hankkia komponentit sopimusvalmistajilta. Muottituote pystyy keskittymään meitä paremmin oman osaamisalueensa laadun ja tehokkuuden kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen nyt solmittuun liiketoimintakauppaan, Rapala VMC Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsen, toimitusketjuista vastaava liiketoimintajohtaja Tuomas Akkanen kertoo.
Korpilahdella valmistetaan muoviosia muun muassa Rapala-vaappuihin, Peltonen-suksiin, Marttiini-puukkoihin sekä Mora-, UR- ja Strike Master-jääkairoihin. Liiketoimintakaupan yhteydessä solmittiin monivuotinen hankintasopimus, joka takaa, että Rapala ostaa vastaisuudessakin tarvittavat komponentit Muottituotteelta Rapala-konsernin tarpeisiin.
Liiketoimintakaupan yhteydessä Muottituotteen palvelukseen siirtyy noin 20 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Tehtaan toiminta jatkuu keskeytyksettä samoilla toiminnoilla kuin aiemminkin.
Muottituote Group on Raumalla vuonna 1973 perustettu perheyritys, joka työllistää nyt tehdyn kaupan myötä yhteensä reilut 90 henkilöä. Muottituote sai Rauman Vuoden yritys -palkinnon syksyllä 2023.
Toivakan kunnan tulevaisuus näyttää pitkästä aikaa myös talouslukujen osalta valoisalta. Toivakan kunnan ja Savonlinnan kaupungin välinen Suur-Savon Sähkön osakekauppa sai lainvoiman 28.12.2023. Kaupassa Toivakan kunta myi 491 kappaletta Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita Savonlinnan kaupungille 6000 euron osakekohtaiseen hintaan. Kauppahinnaksi muodostui näin ollen noin 2,95 miljoonaa euroa. Toivakan kunnan ja Savonlinnan kaupungin välinen osakekauppa varmistaa, että Toivakan kunta pystyy kattamaan taseessa olevan 1,6 miljoonan euron alijäämän etuajassa. Suurin syy alijäämän syntymiseen vuonna 2019 oli Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainatakausten realisoituminen, yhteensä yli 3,3 miljoonaa euroa. Toivakan kunta ei jättänyt alijäämän kattamisvelvoitetta osakekaupan toteutumisen varaan vaan Toivakan valtuusto hyväksyi vuodelle 2024 924 000 euroa ylijäämäisen talousarvion. Lisäksi Toivakan kunta haki ja sai valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2023 yhteensä 150 000 euroa. Ilman osakekauppaa alijäämän kattamisvelvoitteen täyttäminen tämän vuoden loppuun mennessä olisi kuitenkin ollut epävarmaa, sillä käyttötalouden kautta kumulatiivisesta alijäämästä olisi jäänyt yhä kattamatta noin 240 000 euroa. – Osakekauppa ratkaisee kunnan taseongelman etuajassa ja varmistaa sen, että alijäämän kattaminen ei mene yliajalle, kiteyttää Toivakan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. – Osakekauppa mahdollistaa alijäämän kattamisen ohella sen, että kunta pystyy toteuttamaan kuntastrategian mukaisia kehittämis- ja uudistamistoimenpiteitä, joilla tuetaan kunnan kasvu- ja elinvoimatekijöitä, lisää Toivakan vt. kunnanjohtaja Touko Aalto. Hakkarainen ja Aalto painottavat, että osakekauppa on osa Toivakan kunnan talouden ja toiminnan uudelleenjärjestelyä, jolla varmistetaan kunnan itsenäisyys ja vahvistetaan kunnan rahoitusasemaa tulevia haasteellisia vuosia varten, jotka ravistelevat koko suomalaista kuntakenttää. He alleviivaavat sitä, että kunnan pitää käynnistää talous ja toiminta ikään kuin uudelleen, jotta vältetään alijäämän kertyminen taseeseen uudestaan ja eurot riittävät soten jälkeiseen sivistys- ja elinvoimatehtävään. Kun Toivakan kunta laittaa samanaikaisesti taseen töihin, uudistaa toimintatapojaan ja välttää alijäämäisiätuloksia tiukalla talouden suunnittelulla, on mahdollista sekä vahvistaa kunnan rahoitusasemaa että rahoittaa uuden kasvun toimenpiteitä kuntastrategian ja valtuuston osoittamalla tavalla, Hakkarainen ja Aalto kertovat.
Joulun alla julkaistiin FCG Finnish Consulting Group ja konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittämään Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksiin perustuva tutkimustulos. Sen avulla voi vertailla kuntien kehitystä yhdellä luvulla, johon on yhdistetty 20 eri muuttujaa. Tämäkin mittari lupaa Toivakalle toivoa. Kunta on viidenneksi korkeimmalla sijalla Keski-Suomessa. Toivakan edelle kiilaavat vain Jyväskylä, Muurame, Laukaa ja Luhanka. Kaikkien Suomen kuntien joukossa sijoitus on 145., esimerkiksi Uurainen löytyy sijalta 201. Vetovoima ei Toivakassa kuitenkaan ainakaan vielä ole realisoitunut väestönkasvuksi. Mikäli joulukuussa ei ole tapahtunut yllätyksiä, niin muutaman posititiivisen vuoden jälkeen väki vähenee tänä vuonna. Marraskuun lopussa toivakkalaisia oli 2375, eli 32 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa. Uuraisilla erityisesti luonnollinen väestönkasvu on edelleen vahvaa, mikä taannee plussan puolelle päätymisen. Marraskuun lopussa uuraislaisia oli 26 enemmän kuin vuoden alussa, eli 3618. Uuraisilla on Keski-Suomessa suhteellisesti eniten alle 15-vuotiaita, lähes neljännes väestöstä. Myös Toivakassa lasten osuus on suuri.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
