Toivakan Vanhassa pappilassa kokoonnuttiin keskiviikkona 21.2. ilmastonmuutoksen merkeissä. Tilaisuuden järjesti MTK Keski-Suomen, ProAgria Keski-Suomen ja K-S Maa- ja kotitalousnaisten yhteinen ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä-hanke. Hanke järjestää viljelijöille ilmastokahvila- nimisiä tilaisuuksia tänä talvena seitsemän ympäri Keski-Suomea.
– Kaikissa tilaisuuksissa on 3-5 noin 15 minuutin pituista puheenvuoroa erilaisista ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä aiheista, koskien maataloutta. Aikaa on varattu myös keskustelulle, kertoo hankeasiantuntija Anniina Lahtinen. Toivakan Ilmastokahvilassa käytiin lävitse jo meneillään olevaa ilmastonmuutosta. Järjestävän hankkeen edustajana Marjaana Hassani Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen?
– Kaksi tärkeää tekijää viljelijälle ovat muutokseen sopeutuminen ja osallistuminen muutoksen hillitsemiseen. Sopeutuminen edellyttää tiedon seuraamista ja maan osalta sen kasvukunnon kehittämistä. Lisäksi on löydettävä toimivat kasvilajit ja lajikkeet. Lisäksi on huomioitava säänolosuhteisiin varautuminen rakentamisessa. Muutoksen hillitsemiskeinoina Hassani esitti maan kasvukunnon kehittämistä hiilen sitomisena peltomaahan.
Tärkeitä tekijöitä hänen näkemyksensä mukaan ovat myös päästöjen vähentäminen maasta, polttoaineista ja kotieläintuotannosta.
– Eikä pidä unohtaa luonnon monimuotoisuuden vaalimistakaan, sillä monimuotoisuuden hupeneminenkin kytkeytyy ilmastonmuutokseen.
Tuomo Laitinen K-S vesi ja ympäristö ry:stä loi katsauksen kosteikkojen perustamiseen esimerkkinä Keurus-hanke. Hanke on KVVY-Ry:n ja KSVY Ry:n yhteishanke Keurus-seudulla. Nämä yhdistykset ovat alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä.
– Hankkeessa tavoitteena on lisätä valuma-aluetasolla tapahtuvaa vesienhoitotyötä suunnitellun sidosryhmäyhteistyön ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Alueelta nousi esiin kaksi kosteikkokohdetta, joita lähdettiin edistämään maanviljelijä-hanke yhteistyössä. (Vaissin kosteikko ja Riihosen kosteikko) Hanke tarjosi aluksi apua ideoinnissa, alustavissa suunnitelmissa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa, kertoi Laitinen.
Keurus-hankkeessa toteutettavissa olevien suunnitelmien valmistuttua kesällä 2022, maanomistajat jättivät K-S ELYlle ETI- tukihakemukset kosteikon perustamista varten. Molemmat hakemukset saivat myönteisen päätöksen ja Vaissin kosteikkoa päästiin kesällä 2023 toteuttamaan. Keskimäärin laskettuna kosteikon hinnaksi tulee patoamalla tehtävistä noin 5000–15000 euroa hehtaarille ja kaivamalla tehtävästä 25000–50000 euroa hehtaaria kohden. Lisäksi kaksitasouomista 10–25 euroa metriltä. Viljelijän saama korvaus yli 0,5 hehtaarin kosteikosta on 12 000 euroa hehtaarilta ja 0,3-0,5 hehtaarinkosteikkotuki on 4100 euroa. Tukea voi hakea myös uomien luonnontilan parantamiseen ja kaksitasouomien ja tulvatasanteiden rakentamiseen. Kosteikon hoitosopimuksesta maksetaan tukea 500 euroa hehtaarilta vuosittain.
Tässä vaiheessa paikallinen viljelijä totesi, että näihin kun tutustuu, ei voida puhua, että maanviljelijä vain tuhoaa luontoa, eivätkä maksa mitään luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Viljelijä pulittaa ison euromäärän varojaan yhteisen luontomme ja ilmaston hyväksi. Mukana oli myös Jouni Kivinen ELY-keskuksesta ja hän kertoi vesien suojelusta ja niiden tilasta Keski-Suomen alueella.
– Keski-Suomen vesien tilanne ei ole toivoton, mutta toimia tarvitaan, ettei niistä toivottomia tulisikaan. Vesien tummuminen on nyt yleinen ilmiö. Vesistöjen pistekuormitus on pääsääntöisesti hallittavissa. Hajakuormituksesta on tulossa potentiaalinen uhka sillä se tuo vesitöihin ainesta ja ravinteita ja se näkyy mm. jokien suistojen mataloitumisena ja rehevöitymisenä.
Kivinen totesi lopuksi, että kaikki hyödymme puhtaasta vedestä, sillä tarvitsemme sitä aina ja joka päivä.
– On muistettava, että vesistöön on helpompi liuottaa ainesta kuin suodattaa sitä pois ja vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen on kallista työtä. Ilmastonmuutos haastaa meitä vesistöjenkin osalta, sillä erilaisia ääri-ilmiöitä on tulossa yhä enemmän ja nyt tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä entistä enemmän.
ELY-keskuksen asiantuntija Merja Lehtinen kertoi ELY-keskuksen monista palveluista. Lehtisen puoleen voi kääntyä silloin kun asia koskee EU-tukiin liittyviä sopimuksia sellaisten viljelijöiden ja maanomistajien kanssa, jotka haluavat hoitaa ja ylläpitää perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia ja monivaikutteisia kosteikkoja.
Mielenkiintoinen oli myös JyväsHampun Mikko Ilmoniemen kertomus hampun käyttömahdollisuuksista.
– Hamppukasvista voidaan tuottaa öljypohjaisia tuotteita. Siitä voidaan valmistaa tekstiilejä, rakennusmateriaaleja ja vaikkapa hampputiiliä. Myös autoteollisuus käyttää hamppua muovituotteitten korvaajana. Lisäksi on huomioitava, että hamppu on antibakteerinen tuote, kertoi Ilmoniemi.
Toivakkalainen viljelijä Lauri Jaatinen puhui Maanvaalija Oy:n konseptista. Atrian tuottajaosuuskunnat Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat perustaneet uuden yhtiön maatilojen ja metsätilojen hiilensidonnan kaupallistamiseksi. Perustettu yhtiö on nimeltään Maanvaalija Oy ja sen kotipaikka on Kuopio.
Maanvaalija Oy on aloittanut hiilensidontaan liittyvien toimenpiteiden pilotoinnin yhdessä valikoitujen maatilojen kanssa kasvukaudella 2023. Hiilensidontatuotteiden kaupallinen tarjonta käynnistyy myöhemmin ja tällöin tavoitteena on tarjota hiilensidontasopimuksia myös laajemmin suomalaisille maatalous- ja metsätalousyrittäjille.
– Toimimme tässä osuuskuntaperiaatteella, niin että maanviljelijä siitä myös hyötyy. Pilottikausi 1 on aloitettu vuonna 2023 ja tarkoitus on tuoda hanke kaikkien viljelijöiden haltuun. Pilottihankkeessa mukana olevat sopimuspinta-alat ovat eri puolilla maatamme seuraavanlaiset. Nurmipinta-ala 18 hehtaaria, kerääjäkasvit 22 hehtaaria, metsänlannoitus 40 hehtaaria, metsän kasvuajan pidentäminen 13 hehtaaria ja metsittäminen 19 hehtaaria, kertoi Jaatinen.
Pilottikausi jatkuu tänä vuonna. Uusia sopimuksia ei tarjota maanomistajille pilotoinnin aikana. Maanvaalija Oy:n tarkoitus on laajentaa toimintaa pilotoinnin jälkeen. Tavoitteena on se, että sopimuksia voidaan jatkossa tarjota sellaisille kohteille, joilla voidaan tuottaa hiilensidontaa kustannustehokkaasti.
Vastaavia tilaisuuksia on jatkossa 6.3. Kivijärvellä, 8.3. Saarijärvellä ja 20.3. Petäjävedellä.
Sote oli susi syntyessään. – Miksi se tehtiin, kun kaikki toimi aiemmin paremmin? Ennen Toivakassa on ollut lääkäriasiatkin hyvin, Vappu Viinikainen ihmetteli Toivakan kirjastolla viime torstaina, kun Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen yleisötilaisuus palveluverkkoselvityksestä oli alkamassa. Toivakan terveysasema on ollut jo jonkin aikaa ilman omaa lääkäriä. Paikkakunnalla käy lääkäri Joutsasta kerran viikossa. Viinikaisella ja Raili Mäkelällä on jo kokemusta siitä, millaista lääkärissä käyminen on, kun palvelua ei löydy omalta kylältä. Lääkärissä on käyty Joutsassa ja Laukaassa ja palvelusetelin turvin muun muassa magneettikuvassa. Lääkäriin on kuljettu ystävien kyydeillä. – Meillä kummallakaan ei ole edes ajokorttia. Linja-autot eivät täältä kulje. Kela-takseista ei tiedä, tulevatko ne ajallaan. Kyllä nämä suunnitelmat hurjilta kuulostavat, naiset toteavat. Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuujohtajan sijainen Jari Raudasoja esitteli yleisötilaisuudessa suunnitelmia terveysasemien tulevaisuudesta. Hyvinvointialueella niitä sanotaan sote-keskuksiksi. Raudasoja totesi, ettei palveluverkkoselvitys tuo juuri muutosta toivakkalaiseen kurjuuteen. Raudasoja totesi, että erityisesti pienille terveysasemille on vaikea rekrytoida sekä lääkäreitä että hoitajia. Ripoteltu ja hajanainen palveluverkko on rekrytoinnin kannalta hankala. – Uudet lääkärit eivät taivu työskentelemään yksin pienellä terveysasemalla. Lääkäreiden puute aiheuttaa rajoituksia aukioloihin. Terveysasemien toiminta on näin ollen epävarmaa. Ostopalvelulääkärit tulevat kalliiksi. Raudasoja totesi, että suuremmassa sote-keskuksessa asiakkaan asiat saadaan hoidettua kerralla enemmän kuntoon, vaikka matka sinne olisikin pidempi. Palveluverkkoselvityksessä niin kutsuttujen kivijalkapalveluiden tilalle tarjotaan muun muassa digitaalisia ja liikkuvia palveluita. – Toivakkalaiset ovat osanneet jo nyt käyttää hyvin etälääkärin vastaanottoa. Liikkuvan terveysbussin on kaavailtu kulkevan paikkakunnilla, joissa kivijalkavastaanottoa ei ole, kerrasta kahteen viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Raudasojan mukaan laboratorionäytteitä voisi mahdollisesti jatkossa ottaa edelleen Toivakassa. Toivakkalaisten päiväkiirevastaanotto ja muut sote-keskuspalvelut saisi jatkossa Joutsasta tai Vaajakoskelta. Ilta- ja yökiirevastaanotto on Novassa. Toivakan vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Markus Tattari sai puheenvuorostaan illan ensimmäiset aplodit ja hän kiteytti monen paikallaolijan tunnot. – Käykö tässä niin, että toivakkalaisten palvelut siirretään naapurikuntiin, nettiin ja sitten bussiin? Vai miten se meni? Tattari ihmetteli sitä, miksi terveysasemia suljetaan, koska asiakkaiden ja potilaiden määrä ei ole kuitenkaan muuttunut. Hän totesi, ettei Toivakan terveysasemaa pidä lakkauttaa, koska vastaavia palveluita ei pysty varmistamaan. Hän sanoi myös, että Joutsan vuodeosaston lakkautus olisi aikamoinen pommi. Tattari myös epäili säästöjen suuruutta. – Päinvastoin uskomme, että säästöt lisäävät pahoinvointia ja kustannuksia. Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk.) sanoi, että miettikää nyt tarkkaan mitä vähennätte meiltä ja mitä tuotte tänne. Terkkari on meille välttämätön, samoin kuin hammashoito. Toivakka on laaja kunta, mistä ei puolessa tunnissa ehdi minnekään. Toivakan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tilda Hämäläinen sanoi, että palveluiden karkaaminen kauas tuo turvattomuutta myös nuorten elämään. – Perustason palveluiden säilyttäminen lähellä on tärkeää, hän totesi. Hyvinvointialueen johtavilla virkamiehillä oli esittää myös asioita, jotka ehkä laimeasti lämmittivät huolen keskellä. Esperi Hoivakoti Soivakan toiminta jatkuu ennallaan, senioreiden päivätoimintaa kehitetään. Toivakkaan on luvassa myös enemmän matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille perhekeskustoiminnan myötä. Myös seniorikeskusten perustamista jokaiseen kuntaan suunnitellaan.
Viime kesänä alkanut uusi Leader-ohjelmakausi toi uuden tukimuodon yleishyödyllisille hankkeille. Vielä pienhankkeiden tukea ei ole päässyt hakemaan, mutta haun pitäisi aueta pikapuoliin.
– Aiemmin yhdistykset ja seurat voivat hakea mukaan Leader-ryhmän toteuttamiin teemahankkeisiin, jotka olivat sidottuja johonkin tiettyyn teemaan ja joissa oli useita alahankkeita. Nyt tällä ohjelmakaudella yhdistykset voivat hakea pienille hankkeilleen omaa pienhanketukea, JyväsRiihen toiminnanjohtaja Leena Karjalainen kertoo.
Pienhankkeiden haku tapahtuu sähköisessä Hyrrä-järjestelmässä. Tuen alaraja on 1000 euroa, kehittämishankkeissa tukiprosentti on 85 ja investointihankkeissa 55. Pienhankkeen yläraja on 8000 euroa.
Karjalaisen mukaan investointeja pienhankkeena voivat olla vaikkapa laavu tai kylätalon ilmalämpöpumppu, uudet harrastusvälineet kyläseuralle tai esimerkiksi sydäniskuri kylälle.
– Tarkoituksena olisi, että investointi parantaa toiminnan mahdollisuuksia kylillä, Karjalainen toteaa.
– Kehittämispuolen pienhanke voi olla esimerkiksi uudenlaisen tapahtuman järjestäminen tai uudelle kohderyhmälle suunnatun toiminnan järjestäminen, esimerkiksi nuorten työpajat. Kehittämishankkeessa voi myös vaikkapa tallentaa perinnettä tai tuoda esille liikuntareittejä, ideanhakuretkikin voi olla kehittämishanke, Karjalainen selvittää.
Pienhankkeissa hakuprosessi on muita hankkeita kevyempi ja maksatus tapahtuu tuotosperusteisesti eli kuittien sijaan maksun saamiseksi on esitettävä dokumentti hankkeen toteutumisesta.
– Dokumentti voi olla vaikkapa tallenne ja raportti järjestetystä tapahtumasta. Hanke on toteutettava suunnitelman mukaan, suunnitelmaan ei saa tehdä muutoksia, eli hankesuunnitelma on tehtävä hyvin. Hankesuunnitelmassa suunnitellaan myös, miten hankkeen toteutuminen todennetaan, Karjalainen kertoo.
– Meiltä saa kyllä apua niin hakemuksen laatimiseen kuin koko prosessiinkin.
Yksi uudistus tällä ohjelmakaudella on hankkeisiin omarahoitusosuudeksi laskettavan talkootyön arvon nosto. Henkilötyötunnin arvo on nyt 20 euroa ja konetyötunnin arvo 60 euroa.
– Rahana yhdistysten pitää kattaa 10 prosenttia hankeen omarahoitusosuudesta, eli talkootyön osuus saa olla iso, Karjalainen toteaa.
Yritystukien ja yhdistyksille suunnattujen uusien pienhanketukien lisäksi tälläkin ohjelmakaudella on tarjolla entiseen tapaan tukea yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille. Lisäksi uutena, erillisenä hanketyyppinä ovat nyt Älykäs kylä -hankkeet.
– Tälle vuodelle meillä on paljon tukirahaa jaossa, joten nyt olisi hyvä aika panna toimeksi ja kehitellä hankeideoita, Karjalainen toteaa.
– Viimeisinä ohjelmakauden vuosina on vähän vähemmän rahaa jaettavana, paras tilanne on nyt ohjelmakauden keskivaiheilla.
Viime kesänä alkanut ohjelmakausi kestää vuoteen 2027 asti. JyväsRiihellä on jaettavana julkista rahaa yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, EU:n maaseuturahaston rahan lisäksi mukana on kuntien ja valtion rahaa.
– Nyt saimme jaettavaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Leena Karjalainen toteaa.
Hanketukien haku on jatkuva, mutta hankehakemukset käsitellään JyväsRiihen hallituksessa valintajaksoittain. Seuraava valintajakso päättyy 3. huhtikuuta ja siihen mennessä jätetyt hakemukset käsitellään JyväsRiihen hallituksessa 24. huhtikuuta. Kevään viimeinen valintajakso päättyy 22. toukokuuta, siihen mennessä tulleet hakemukset käsitellään 12. kesäkuuta pidettävässä hallituksen kokouksessa.
– Meillä on kevään aikana tarjolla tietoa Teamsin välityksellä 3. huhtikuuta ja Hankeklubi meillä on 17. huhtikuuta Muuramessa. Minä ja hankeneuvojamme neuvomme mielellämme, eli meihin voi ottaa yhteyttä, ja neuvoja löytyy nettisivuiltakin. Nyt kannattaa kehitellä hyviä ideoita ja sitten olla niiden kanssa meihin yhteydessä, Leena Karjalainen kannustaa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys julkistettiin viime viikolla. Selvityksessä esitetään esimerkiksi terveysasemien tai kuten selvityksessä puhutaan, sote-asemien määrän vähentämistä kahdessa eri vaihtoehdossa.
Ykkösvaihtoehdossa olisi yhteensä 21 toimipistettä ja kakkosvaihtoehdossa 16 toimipistettä. Korpilahden terveysasema säilyisi ykkösvaihtoehdossa, mutta toisessa vaihtoehdossa se suljettaisiin.
Hyvinvointialueella sote-keskusten sulkemisia perustellaan säästötoimien lisäksi henkilöstön riittävyydellä; pienille terveysasemille erityisesti lääkäreiden, mutta myös sairaanhoitajien palkkaaminen on haasteellista.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualuejohtajan sijainen Jari Raudasoja totesi, etteivät uudet lääkärit taivu työskentelemään yksin pienessä paikassa.
-Pieniin kuntiin ja terveysasemille rekrytointi on vaikeinta.
Monella hyvinvointialueen sote-asemalla on aukioloa jouduttu rajaamaan lääkäripulan vuoksi.
Raudasoja ja muut Keski-Suomen hyvinvointialueen johtavat virkamiehet esittelivät palveluverkkoselvitystä ensimmäisessä yleisötilaisuudessa Toivakassa eilen torstaina.
Korpilahden terveysasemaa ei olla sulkemassa ykkösvaihtoehdossa. Vastaava lääkäri Anna Juuti kertoo, että Korpilahdella on ollut haastavuutta lääkäritilanteessa.
-Sitä on pystytty kuitenkin tukemaan muilta Mehiläisen asemilta.
Mehiläinen Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus terveyskeskuspalveluiden järjestämisestä Korpilahdella.
Sote-asemien kuin myös muiden hyvinvointialueen käytössä tällä hetkellä olevien kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta selviteltiin viime syksynä palveluverkkoselvitystä varten. Kiinteistöt rankattiin luvusta 1 lähtien. Korpilahden terveysaseman tilat on laitettu luokkaan 2.
Mikäli Korpilahden terveysasema suljettaisiin rankemman vaihtoehdon mukaisesti, korpilahtiset siirtyisivät käyttämään Jämsän ja Muuramen sote-asemien palveluita.
Selvityksessä on esitetty matka-aikoja julkisilla kulkuvälineillä lähimmälle sote-asemalle alueilla, joista sote-asemaa ollaan lakkauttamassa. Korpilahdelta katsotaan olevan noin puolen tunnin matka Muuramen sote-asemalle.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästöjä on laskettu syntyvän 1,2 miljoonaa euroa ja toisessa vaihtoehdossa 1,7 miljoonaa euroa.
Lakkautettujen terveysasemien toimintaa korvattaisiin hyvinvointialueen suunnitelmissa liikkuvilla, digitaalisilla ja jalkautuvilla palveluilla. Suunnitelmissa on yhden tai kahden niin sanotun sote-bussin hankkiminen. Sote-bussi kiertäisi alueilla, joista on pitkä matka sote-keskukseen, kerrasta kahteen kertaan viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sote-bussia on kaavailtu avuksi muun muassa tilanteisiin, joissa hoitotakuun ajat uhkaavat ylittyä. Busseista on suunniteltu apua myös esimerkiksi influenssarokotusten antamiseen.
Digitaalisia palveluita on tarkoitus kehittää edelleen. Suunnitelmissa ovat myös monikäyttöiset asiointipisteet. Asiointipisteellä voisi ottaa yhteyttä etälääkäriin, mikäli omia laitteita tarkoitusta varten ei ole käytössä.
Palveluverkkoselvityksessä kaavaillaan muutoksia myös ympärivuorokautiseen asumiseen. Korpilahden Iltatähden toiminta hyvinvointialueen järjestämänä on vaakalaudalla.
-Iltatähden osalta tilanne on se, että kiinteistö ei ole toiminnalle paras mahdollinen. Viime vuoden puolella on käyty alustavia keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa heidän mahdollisesti tarjoamistaan palveluista. Iltatähti suljetaan siinä tapauksessa, että toiminta siirtyy uuteen kiinteistöön. Iltatähteä ei tulla kuitenkaan sulkemaan esimerkiksi ensi vuonna, ikääntyneiden asumispalveluiden palvelujohtaja Saara Kuusela sanoo.
Siitä, missä uusi yksikkö sijaitsisi, Kuuselalla ei ollut tietoa.
-Ympärivuorokautisen asumisen yhteydessä en puhuisi niinkään paikkojen vähentämisestä, vaan optimoinnista. Hyvinvointialueella on pieniä yksikköjä, esimerkiksi vain kahdeksalle asiakkaalle. Näitä pieniä yksiköitä ollaan yhdistämässä.
Iltatähdessä on 32 asiakaspaikkaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki täynnä. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.
Ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja on hyvinvointialueella riittävästi, mutta sijoittumisessa on ongelmia. Keskisellä alueella eli Jyväskylän ja Muuramen alueella ympärivuorokautisen asumisen paikkaa on joutunut odottamaan jopa 90 vuorokautta, mikä ylittää laissa määritellyn rajan.
Hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys sisältää myös positiivisempia uutisia. Perhekeskus-toimintaa sekä ikääntyneiden päivätoimintaa kehitetään.
Perhekeskus toimii Korpilahdella tällä hetkellä lähinnä siten, että perhekeskuskoordinaattori osallistuu muun muassa seurakunnan järjestämiin lapsiperheiden tapahtumiin. Korpilahdella on järjestetty myös leikkipuistotreffejä yhdessä seurakunnan kanssa. Korpilahtelaisilla on luonnollisesti mahdollisuus käyttää sähköisen perhekeskuksen palveluita. Siitä, miten laajentuva perhekeskustoiminta näkyy tulevaisuudessa Korpilahdelle, ei ole vielä tietoa.
Ikääntyneiden päiväkeskustoiminta sisältää kuntouttavan päivätoiminnan, joka toimii jo nykyisin joka arkipäivä Korpihovissa. Kuntouttavaan päivätoimintaan Korpilahdella on vuoden alusta osallistunut ikäihmisiä myös Muuramesta ja Säynätsalosta. Korpihovissa käy noin 70 ikäihmistä viikoittain. Asiakas osallistuu toimintaan kerran viikossa neljän tunnin ajan. Kuntouttava päivätoiminta on suunnattu ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä.
Kuntouttava päivätoiminta säilyy Korpilahdella myös jatkossa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen viime vuoden talous on tämän hetken arvion mukaan painumassa 113,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueella on aloitettu tuottavuusohjelma ja yhteistoimintaneuvottelut käytiin viime vuonna. Tiistaina hyvinvointialueella päätettiin aloittaa yt-neuvottelut koskien organisaatiouudistusta ja johtamista.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toivoisi valtion tulevan vastaan vaateissaan kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
-Hyvinvointialuejohtajien valtakunnallinen verkosto on lähettänyt ministeriöön kirjelmiä, joissa on esitetty lisäajan saamista tai hoitajamitoituksen alentamista, mikä myös aiheuttaa lisäkuluja ja hankaluuksia hyvinvointialueille, Tollet sanoi.
Tolletin käsityksen mukaan kumpikaan ehdotus ei ole saanut myötätuulta.
-Vuoden 2023 rahoitus on pohjana hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.
Keskisuomalaisilla on kuukausi aikaa esittää näkemyksensä palveluverkkoselvityksestä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön lausuntovaiheessa 22.2.–23.3. kaikilla keskisuomalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Jokainen voi pohtia, mikä olisi hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko meille keskisuomalaisille, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Kantaa voi ottaa osoitteessa www.otakantaa.fi. Korpilahden terveysasemalla on saatavilla myös paperisia lomakkeita tarkoitusta varten.
Korpilahden nuorisoverstas on taas avannut ovensa pitkän tauon jälkeen. Toiminta jatkuu entisellä tavalla, eli verstaalle saa tulla rassailemaan omia kulkupelejään, niin autoja ja mopoja kuin esimerkiksi mönkkäreitä tai vaikkapa polkupyöriä. Tällä hetkellä verstas on auki vain yhtenä päivänä viikossa, tiistaisin kello 15 – 20.
– Tämä on nyt vähän kokeilua, miten nuoret lähtevät mukaan, kun toiminnassa on ollut taukoa, nuorisonohjaaja Hannu Rautiainen kertoo. Hän vetää toimintaa verstaalla yhdessä nuorisonohjaaja Juha-Matti Ylitalon kanssa. Samat nuorisonohjaajat pyörittävät toimintaa myös Sumpbissa.
– Nuorisotiloilla meitä on aina kaksi työntekijää paikalla turvallisuussyistä. Kun nuorisoverstas on auki, Sumpbi on kiinni, Rautiainen toteaa.
– Sumpbissa meillä on ollut tosi hyvin kävijöitä, ja täällä nuorisoverstaallahan on ollut aikaisemmin sellaiset 15 – 30 vakiokävijää, joten uskon, että tänne nytkin nuoria tulee. Verstastoiminta on tarkoitettu lähinnä 15 – 18 -vuotiaille, mutta kyllä sinne parikymppisetkin saavat tulla.
Verstaalla on yksi autonosturi, rengaskone, renkaitten tasapainotuskone, hiekkapuhalluskaappi, ultraäänipesuri, pylväsporakone, tunkkeja, hydrauliikkaprässi, verhoilunpuhdistuspesuri ja akkukäyttöisiä käsityökoneita.
– Tänne mahtuu kerrallaan yksi auto, mopoja mahtuu sisälle yhdestä kolmeen. Ajoneuvoja ei voi varastoida täällä, vaan ne on vietävä samana iltana kotiin, joten mitään kovin isoa moottoriremonttia täällä ei kannata aloittaa, Hannu Rautiainen toteaa.
– Tätä ei ole myöskään hyväksytty palotilaksi, joten hitsausta emme pysty täällä tekemään.
Tilojen ja työkalujen lisäksi nuorisoverstaalla on tarjolla neuvoja ja ohjausta.
– Pyrimme siihen, että nuoret tekevät töitään oma-aloitteisesti, etsivät itse tietoa ja ajattelevat itse. Meiltä saa kysyä neuvoa, mutta me emme tarjoa valmista mallia, Rautiainen sanoo.
– Työturvallisuus edellä mennään, eli verstaalla perehdytään työkalujen oikeaan käyttöön ja kulloisenkin työn riskeihin. Käymme myös etukäteen läpi ratkaistavaa ongelmaa.
Hannu Rautiaisella itsellään on pitkä kokemus koneiden korjaamisesta ja huollosta.
– Aloittelin autojen laittamista 15-vuotiaana, kun minulla oli jäärata-autoja. Kävin ensin autonasentajalinjan ja sitten raskaan kaluston asentajan koulutuksen. Olen ollut huoltoyrittäjänä 26 vuotta raskaskonepuolella, siinäkin autot olivat koko ajan rinnalla, Rautiainen kertoo.
Musapaja nuorisoverstaan yhteydessä ei ole vielä avoinna, mutta sekin on tarkoitus avata kevään aikana. Musapajasta löytyy muun muassa rummut, kitara ja basso.
– Musapuolella kalusto ja paikat eivät ole vielä sellaisessa kunnossa, että sitä voisi avata. Kun ne saadaan kuntoon, musapajaa on tarkoitus pitää auki samaan aikaan verstaan kanssa, Rautiainen kertoo.
– Sumpbihan meillä on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin. Perjantaisin Sumpbissa on iltakahvilat, niitä pidämme vuoroviikoin seurakunnan kanssa, ja maanantaisin seurakunta pitää siellä Mehulaa.
Keväälle Rautiainen lupailee polkupyörien kunnostuspäivää nuorisoverstaalle.
– Polkupyörien kunnostuspäivään ovat tervetulleita jo 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat, Rautiainen toteaa.
– Nyt kaupungilla on myös liikkuva nuorisoverstas eli peräkärryn sisään pakattu mopojen huoltotila. Se lähtee liikkeelle keväällä ja käsittääkseni kiertää myös Korpilahden kylillä.
Uuraisten helluntaiseurakunnassa vietettiin viime sunnuntaina Jyväskylään siirtyvän pastori Timo Koiviston läksiäisiä kiitosjuhlan muodossa. Mukana oli myös hänen seuraajansa Jyrki Hakonen. Timo Koivisto on valittu Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloittaa huhtikuussa. Seurakunta on hänelle tuttu, sillä sieltä pastorin virasta hän myös kuusi ja puoli vuotta sitten tuli Uuraisille. Uurainen on puoliso Hilkka Koiviston (os. Lahtinen) lapsuuden kotikunta, joten yhteydet tuskin Uuraisille katkeavat, varsinkin kun loma-asuntokin sijaitsee Uuraisilla. Sinä aikana kun Koivistot ovat toimineet Uuraisilla, heidän omaan elämäänsä on mahtunut suuri määrä menetyksiä, mutta myös ilon hetkiä. – Toiminta täällä Uuraisilla on käytännönläheistä ja hyvällä tavalla yksinkertaista, mutta ehkä juuri siksi vaikeinakin hetkinä hyvin lohdullista, totesi Hilkka Koivisto puheenvuorossaan. – Koen, että oli johdatusta, että tulin valituksi tänne ja sain kokea tämän ajan täällä. Uuraisista tulen aina muistamaan, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Vahvimmin se tuli esille, kun pari vuotta sitten tänne alkoi saapua sotaa pakenevia ukrainalaisia. Yhteisvoimin me seurakunnat, kunta, yhdistykset ja kuntalaiset autoimme heidät uuden elämän alkuun. Viime aikoina meillä on pidetty Alfa-kurssia, hieno kokemus sekin, Timo Koivisto miettii. Matalimmillaan helluntaiseurakunnan kynnys on torstaisin, jolloin monipuolinen ja siisti kirpputori on auki ja kahvipöydän ääressä parannetaan maailmaa hyvinkin eri lähtökohdista olevien ihmisten voimin. Yhteisöllisyydestä kertoi myös kiitosjuhlan vieraat. Oman tervehdyksensä toi kirkkoherra Antti Toivio ja koulukeskuksen muistamiset Laura Kankaanniemi.
Koivistoja seuraavat pastoripariskuntana Jyrki ja Mari Hakonen. Vaikka vain toinen on seurakunnan palkkalistoilla, työtä tehdään usein yhdessä. – Asumme tällä hetkellä Jyväskylässä, mutta Viitasaarelta olen kotoisin. Aikaisemmin olen toiminut vapaaehtoisena seurakunnanjohtajana Viitasaaren vapaaseurakunnassa, mutta nyt ryhdyn ensimmäistä kertaa pastoriksi. Toiselta ammatiltani olen kiinteistönhoitaja, Jyrki Hakonen kertoo. – HL
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
