18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas ottaa käyttöön vaiheittain itsepalveluasiointimahdollisuuden lajitteluasemilla. Uuraisilla Lokalan asemalla Häkintiellä itsepalvelumahdollisuus avautui 3.6.2024.
Itsepalveluasiointi mahdollistaa asioinnin ympärivuoden arkisin klo 10–18 välisenä aikana. Lisäksi kesällä, eli touko – lokakuun välisenä aikana myös lauantaisin klo 10–14. Itsepalveluasioinnin lisäksi asemilla on edelleen aukioloajat, jolloin asemalla on henkilö vastaanottamassa jätteitä. Näitä aikoja kutsutaan palveluaukioloajoiksi. Uuraisilla henkilökohtaista palvelua saa maanantaisin ja keskiviikkoisin. Mikäli on varannut itsepalveluajan palveluaukioloaikaan, niin siitä pitää ilmoittaa asemanhoitajalle.
Kaiken muun jätteen voi tuoda itsepalveluna lajitteluasemille, paitsi vaaralliset jätteet, jotka on edelleenkin toimitettava hävitettäväksi aseman aukioloaikoina.
Itsepalveluaika toimii siten, että tiedot tuotavista jätteistä syötetään Sammakkokankaan verkkosovellukseen etukäteen. Ensimmäisellä kerralla pitää rekisteröityä, mutta sen jälkeen sovelluksen käyttö on kätevää ja helppoa. Maksulliset jätteet maksetaan Paytrail-palvelussa etukäteen. Maksutavat ovat pankki- ja luottokortti, verkkopankki ja Mobile Pay.
Tämän jälkeen verkkosovellus antaa käyntiluvan ja linkin, joka avaa portin ilmoitetulle rekisterinumerolle. Valvontakamera valvoo, että jätteet toimitetaan asiallisesti oikeisiin paikkoihin.
Itsepalvelu lajitteluasemilla on tarkoitettu Sammakkokankaan toimialueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun kuorma on pakattu.
Perusmaksua maksaville asiakkaille maksuttomia jätejakeita ovat puhdas metalli, puhdas ja maalattu puu, pienerä kestopuulautaa, puutarhajäte, vaaralliset jätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Ilmaista puujätettä eivät ole kalustelevyt, parketti, laminaatti, ikkunat, ovet, kiintokalusteet ja isompi määrä kestopuuta.
Muu on sekajätettä ja siitä peritään kuorman koosta riippuen 7,50-45 euroa. Täysin ilmainen jäte-erä tarkoittaa kuormaa, jossa kaikki jätteet ovat maksuttomia.
Ohjeet itsepalveluasiointiin:
1. Mene verkkosivulle sammakkokangas.fi ja valitse näppäin ”Tästä itsepalveluasiointiin”
2. Kirjaudu sovellukseen tai valitse Kertakäynti
3. Valitse lajitteluasema tai Sammakkokankaan jätekeskus.
4. Ilmoita tiedot tuotavista jätteistä sekä omat yhteystietosi ja auton rekisterinumero.
5. Tarkista yhteenvetosivulta, kuinka kauan saamasi käyntilupa on voimassa. Tiedot lähetetään myös sähköpostiisi.
6. Mene lajitteluasemalle ja valitse yhteenvetosivulta “Avaa portti”.
7. Lajittele jätteet paikoilleen.
8. Aja takaisin portille ja valitse yhteenvetosivulta ”Avaa portti”.
Vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta, voit tuoda itsepalveluna kaikkia samoja jätteitä kuin lajitteluasemalla muutenkin vastaanotetaan. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa aseman palveluaukioloaikana.
18.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 11.6.2024 käsittelyssä olivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko, vuoden 2023 arviointikertomus ja tilinpäätös.
Palveluverkkoesitys aiheutti monenlaista kuohuntaa kevään mittaan erityisesti niissä kunnissa, joissa palvelut tulevat vähenemään.Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon uudistuminen on välttämätön osa Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumista, jotta valtakunnallisesti muutokselle asetetut tavoitteet sekä hyvinvointialueen omat strategiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toisin sanoen, rahat ei riitä. Keski-Suomen esitys noudattaa periaatteiltaan valtakunnan yleistä linjaa, mutta on lähtökohtaisesti toiminnallisilta muutoksiltaan ja euromääräiseltä tasoltaan varsin maltillinen.
Palveluverkkotyön päätavoitteina on turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja tarjotaan kaikissa kunnissa fyysisesti joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä.
Kokouksessa tuotiin esille viisi kappaletta muutosesityksiä, joista ainoastaan aluevaltuutettu Jouko Nykäsen esitys muutti pohjaesitystä. Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Sen sijaan esitykset Jämsän alueellisen osastotoiminnan paikkamäärän maltillisemmasta vähentämisestä, Säynätsalon terveysaseman säilyttämisestä ja Sumiaiskodin, Konginkankaan palvelutalon ja Konneveden palvelutalojen säilyttämiseksi kaatuivat.
Palveluverkkoesityksen hyväksyminen tarkoittaa, että Uuraisilla säilyy paikallinen sote-asema, Toivakkaan tulee Sote-palvelupiste. Sote-palvelupisteillä tuetaan palveluiden saatavuutta pitkien etäisyyksien vuoksi. Tulevaisuus näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Toivakkaan on suunniteltu myös lisäyksiä, sillä tavoitteena on perustaa sinne fyysinen perhekeskus vuoteen 2030 mennessä, Uuraisilla perhekeskus jo on.
Aluevaltuusto päätti, että hyvinvointialueen vuoden 2023 tilikauden alijäämä -113 496 750,10 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja hyväksyi poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin.
Aluevaltuusto merkitsi hyvinvointialueen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 tiedokseen, päätti hyväksyä hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2023 sekä myönsi vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.
Aluevaltuusto merkitsi potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2023 sekä yksilöasiainjaoston lausunnon tiedoksi. Potilasasiamiehelle tulevien yhteydenottojen määrä lisääntyi hyvinvointialueen toiminnan alkaessa. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ensimmäinen toimintavuosi on sujunut ennakoitua paremmin: muutoksenhaku on vähentynyt ja päätösten itseoikaisu on toiminut. Merkittävä osa yhteydenotoista liittyy asiakkaan kohtaamiseen.
Hanna Lahtinen
Torjuntavoitto Toivakkaan
Terveyspalvelujen väheneminen ja mahdollinen terveysaseman sulkeminen on Toivakassa otettu vastaan tyrmistyneenä. Katu- ja kuppilakeskusteluissa esille nousevat ne tarpeet, joita kuntalaisilla on saadakseen lähipalvelua silloin, kun terveys pettää ja voimat vähenevät. Nyt on tullut tietoon, että Toivakassa jatkaa terveysaseman sijaan palvelupiste? Mitä se sitten tarkoittaa, on monien huulilta nouseva kysymys johon oikeutetusti halutaan vastaus.
Toivakan kunnanjohtajaan Touko Aalto kertoo, että Toivakka on käynyt puolustamaan terveyspalvelujensa säilyttämistä ja oikonut hyvinvointialueen papereissa ilmenneitä vääriä tietoja, sekä pyrkinyt kertomaan toivakkalaisten palvelutarpeista ja Toivakan erityispiirteistä. Selkeästi on ilmaistu myös se, että Toivakan kunta ei hyväksy Toivakassa jo alkaneita ja palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjä uusia toimintojen supistamisia. On kerrottu, että Toivakan kunta edellyttää terveysaseman säilyttämistä Toivakassa. Toivakan kunta on esittänyt samalla syvän huolensa ihmisten perusoikeuksien toteutumatta jäämisestä, jos palveluverkkoselvityksessä esitetyt sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetyt heikennykset toteutuvat. Aalto jatkaa kysymyksiimme vastaamista seuraavasti:
– Toivakan kunta on tehnyt vaikuttamistyötä hyvinvointialueen suuntaan ja kuvannut alueellisen palvelutarpeen sekä Toivakan erityispiirteet. Se, että sote -palvelut säilyvät jatkossakin Toivakassa, on torjuntavoitto. Se, että palveluiden määrää ja saatavuutta supistetaan terveyskeskuksen palveluista palvelupisteeksi, on tietenkin vastoin Toivakan kunnan lausuntoa. Moni asia jatkuu, kuten ennenkin. Tiloista vielä neuvotellaan ja palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti. Toivakassa palvelupiste tarkoittaa hyvinvointialueelta saatujen vastausten perusteella jatkossa sairaanhoitajan vastaanottoa tiettyinä päivinä viikossa, hoitaja-avusteista etälääkärivastaanottoa tutkimusvälineillä samoina päivinä, lääkäri paikan päällä fyysisesti; palvelukodin kierrot, neuvola ja koulut niin kuin tähänkin asti, fysioterapeuttipalvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut niin kuin nyt, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuolto jatkaa niin kuin nyt ja monniammatilliset tiimipalvelut ja päiväkiirevastaanotto asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan toteutuvat joko Joutsasta tai Jyväskylän Vaajakosken Sampoharjusta.
Mitä Touko Aalto kunnanjohtajana haluaa sano asiasta pettyneille kuntalaisille?
– Toivakan kunnan vaikuttamistyö, lausunnot ja kuntalaisten palaute muun muassa adressin kautta on ollut tärkeää. Keski-Suomen hyvinvointialue ja sen päättäjät ovat tehneet päätöksensä, onneksi siihen on onnistuttu vaikuttamaan osin. Hyvä asia on se, että sote-palvelut säilyvät, mutta huono asia se, että niitä supistetaan. Palveluverkkoa karsitaan nyt kovalla kädellä kaikkialla, ja ne kunnat, jotka pääsivät nyt osin säikähdyksellä, elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja ovat seuraavana listalla, kun palveluiden karsintaa tehdään uudestaan. Seuraavaksi alkaa keskustelu hyvinvointialueen tekemän päätöksen toimeenpanosta, jonka yhteydessä neuvotellaan vuokratiloista, kertoi Aalto.
Keski-Suomen hyvinvointialue on ollut yhteydessä päätösten jälkeen Toivakan kuntaan ja kertonut, että ensi syksynä Toivakan kunnassa järjestetään Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämä tapahtuma, jossa kaikista muutoksista kerrotaan paikan päällä Toivakassa.
Ehkäpä tämä tieto siitä, että kaikesta ei tarvitse luopua, rauhoittaa jo hieman kuumenneita tunteita ja poistaa epätietoisuutta tulevaisuuden palvelutarjonnasta.
Veikko Ripatti
18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuutetut eivät ole joutuneet yli 50 vuoteen käsittelemään yhtä kuntapäättäjän ikävimmistä asioista, nimittäin kyläkoulun lakkautusta. Teknisesti ottaen nytkään maanantai-iltana ei päätetty Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta, vaan siirtymisestä lähikouluperiaatteen toteuttamiseen osana kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa.
Käytännössä Kyynämöisten koulun voi enää pelastaa vain sarja suuria ihmeitä. Sellainen ehkä voisi olla useamman monilapsisen perheen muuttaminen kylälle ja myös muun kuntaan suuntautuvan muuttoliikkeen merkittävä vahvistuminen. Lisäksi valtionavustusten pitäisi nopeasti lisääntyä, toisin kuin ennustetaan ja muukin taloustilanne kääntyä positiiviseen suuntaan.
Vielä viime kevään yleisötilaisuudessa koulun mahdollisesta lakkauttamisesta syntyvät säästöluvut olivat hyvin epämääräisiä. Nyt peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsellä oli esittää selvät numerot, joiden mukaan lähikoulualueen toteuttaminen toisi säästöä 628 722 euroa vuosien 2025-2028 aikana. Yhteensä tasapainottamisohjelman säästöt yleishallinnosta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta kyseisellä ajanjaksolla ovat reilut 2,5 miljoonaa. Muita merkittäviä säästökohteita ovat perhepäivähoidon lakkauttaminen ja vesitaksojen viiden prosentin vuosittainen korotus.
Valtuutettu Sari Rimmin (sd) mielestä säästöohjelman valmistelu kunnan hallinnossa kuluneen kevään aikana ei ole ollut täysin hyvän hallintotavan mukainen.
– Se ei ole ollut kuntalaisten kannalta läpinäkyvää ja siinä on ollut kiireen tuntua, ikään kuin olisi ajettu käärmettä pyssyyn, hän totesi ja kritisoi myös prosessin aikana käytettyjä peite- tai häiveilmaisuja, kuten juuri ”lähikouluperiaatteeseen siirtyminen”.
– Olisi reilua, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä koko prosessin ajan, eikä vasta sitten kun on pakko. Viime viikkojen kuntalaiskeskusteluissa on noussut esiin myös uusia kysymyksiä – entä jos päättäjät tekevät tässä toisenkin ison virheen? Vanha osa koulukeskuksesta, ns. kivikoulu ei ole priimassa kunnossa. Vaikka viralliset sisäilmamittaukset on tehty, jokin siellä käyttäjien mukaan ”haiskahtaa”. Melkoinen riski tässä otetaan, jos jatkossa kivikoulu todettaisiin sisäilmaolosuhteiltaan ”epäkelvoksi”. Se on varteenotettava riski, jota olisi pitänyt tässä yhteydessä kyetä arvioimaan avoimemmin, hän totesi.
Myös lähikoulualueisiin siirtymistä ja sitä kautta Kyynämöisten koulun lakkautusta kannattavia puheenvuoroja kuultiin, valtuutetut Antti-Pekka Kotilainen (kesk), Jyrki Paananen (kd), Veli Hytönen (vas) ja Samuli Mattila (kesk) totesivat, että jos vaakalaudalla on kunnan itsenäisyys, kipeisiin päätöksiin on pakko olla valmiutta ja että mikään Uuraisten kouluista ei ole liian iso pienen ihmisen tarpeille. He myös totesivat, että vaikka koulu on kylälle tärkeä, ei silti välttämättä elintärkeä, esimerkiksi Jokihaaran kylällä on pärjätty ilman koulua varsin hyvin.
Kokouksen aikana äänestettiin kerran. Sari Rimmi ehdotti, että esitys palautetaan valmisteluun valmistelussa esiin tulleiden puutteiden vuoksi, esitystä kannattivat Eerika Koskinen-Koivisto (sd) ja Veli-Matti Arponen (sd), suoritetun äänestyksen jälkeen ehdotus kaatui äänin 12-9 ja käsittelyä jatkettiin ja lopulta hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaisesti. Valtuutettu Rimmi jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Sivistystoimen säästöt vuoteen 2028 mennessä ovat yhteensä 1 642 071 euroa, eli lähes kaksi kolmannesta koko tasapainottamisohjelman säästöistä. Leikkuriin joutuvat jo edellämainitun perhepäivähoidon liäksi esimerkiksi henkilökunnan ateriaetu perusopetuksessa yläkouluissa ja muutama koulunkäynninohjaajan toimi. Yläkoulussa siirrytään vaiheittain nelisarjaisuudesta kolmisarjaisuuteen ja säästetääm kirja- ja materiaalihankinnoissa.
Myös Harrastamisen Suomen mallista, järjestöavustuksista ja aikuisten liikuntahankkeesta leikataan.
Hanna Lahtinen
18.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Tunnelmat olivat odottavaiset viime perjantaiaamuna, kun ihmiset jonottivat uuden S-marketin avautumista. Jotkut vitsailivat ämpäreistä, mutta niitä ei tällä kertaa ollut tarjolla. Sen sijaan pari tuhatta jäätelöä oli avajaishulinoihin tilattu.
Avausnauhan leikkasi Keskimaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Sami Kettunen marketpäällikkö Johanna Kuparin ja ryhmäpäällikkö Jarno Minkkisen pidellessä nauhaa.
Uudessa myymälässä on myyntipinta-alaa noin 1000 neliötä. Rakennustyöt käynnistyivät vuosi sitten heinäkuussa.
S-market Korpilahden henkilökunta jatkaa entisellä kokoonpanolla uudessa myymälässä. Vakituista henkilökuntaa on 10 henkilöä.
– Työntekijöiden näkökulmasta uudet tilat tehostavat työskentelyä, kun taustatilat on suunniteltu toimiviksi. Aika näyttää pärjäämmekö nykyisellä henkilökunnalla, vai onko meillä tarvetta uusiin rekrytointeihin, Johanna Kupari pohtii.
Uuden S-market Korpilahden kokonaisinvestointi oli noin 5,65 miljoonaa euroa. Osuuskauppa Keskimaa on investoinut viime aikoina uusiin marketeihin. Alkuvuodesta avattiin uusi S-market Uuraisille, Multian uusi Sale avattiin myös viime viikolla ja elokuussa avataan vielä uusi S-market Mäki-Matti Jyväskylään. Tämän lisäksi uuden S-market Muuramen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja se valmistuu ensi kesänä.
Maarit Nurminen
12.06.2024 | Alueelta, Tilaajille
Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Päätöksen myötä paikalliset sote-asemat Korpilahdella ja Uuraisilla säilyvät; Toivakkaan tulee sote-palvelupiste. Palvelupisteen tarjoamista palveluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päätöksen mukaisesti ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen.
11.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Tänä vuonna tutustuimme Toivakan Avoimet kylät -tapahtumaan osallistuneista kylistä Ruuhimäen ja Nisulan tarjontaan.
Nisulan Maalaisbrunssi sisälsi graavilohta, uunimunakasta, kermaperunoita, pastasalaattia, kaali-porkkana salaattia, eli Coleslawia, vihreää salaattia, sienisalaattia, pikkelöityä punasipulia, salaatinkastiketta, uunimakkaraa, sinappia ja ketsuppia. Lisäksi sai nauttia oman kylän ruisleipää ja nokkossämpylöitä. Palanpainikkeeksi löytyi kotikaljaa, mehua ja vettä. Jälkiruoaksi oli tarjolla raparperipiirakkaa, kinuskikermaa, kahvia sekä Nisula – teetä, joten tarjonta oli varsin kattava. Nisulan tulevista toimista kertoi kyläseuran puheenjohtaja Annikki Lehto.
– Kylätalomme kunnostamisessa on edessä WC-remontti ja rappusten uusiminen ja muutakin remonttia. Hankerahoitus on vetämässä ja vastauksen siihen saamme kesäkuun lopussa. Tulemme myös tekemään luontoretkiä ja järjestämme rantajumppaa kylärannassamme.
Myös Ruuhimäen kylätalona toimivassa vanhassa koulurakennuksessa on meneillään kunnostustyöt. Myynti tapahtuikin pihapiirissä ja kodassa. Ruuhimäelle oli järjestetty Ruuhimäki-seuran oma taimimyyntikatos. Sieltä sai ostaa ja vaihtaa erilaisia taimia. Taimia oli myynnissä paljon. Löytyi tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, chiliä ym. Kyläseuran hyväksi kasvatettuja taimia esitteli Tuula Suuronen ja taimet menivätkin hyvin kaupaksi.
– Mikäli tomaatintaimia jää myymättä, ne kasvatetaan tomaateiksi ja myydään sitten valmiina tuotteina ja edelleen kyläseuran hyväksi, kertoi Suuronen.
Taimimyynnin lisäksi pihapiirin kodassa oli kyläseuran kahvila. Siellä lettuja paisteli Sinikka Manninen. Kyläseuran pöydältä löytyi mm. omatekoista perinteistä Ruuhimäen kesäsinappia kauniiseen lasipurkkiin pakattuna. Sinappi sisälsi sinappijauhoa, sokeria, kahvia ja etikkaa.
Kyläseuran myyntipisteen lisäksi kylätalon pihalta löytyi monenlaisia tuotteita myyviä kyläläisiä. Kotiin vietäväksi sai ostaa vaikka ahvenfileitä. Yksi vanhan tavaran myyjistä oli Eila Toivonen. Häneltä löytyi vanhaa kirjallisuutta ja erilaisia käyttöesineitä sekä itse kudottuja sukkia.
– Isä opetti, että laiskana ei saa istua. Kun istuu ja neuloo sukkia, silloin ei ole laiskana, totesi Toivonen.
Toivakan kylän keskustassa löytyi Salen pihalta partiolaisten myyntiteltta. Toivakan Lepinkäiset paistelivat lettuja ja grillimakkaraa ja niitä sai nautiskella telttakatoksen alla sateelta suojassa.
Veikko Ripatti
