Korpilahden Teatterilla onnistunut kesä

Korpilahden Teatterilla onnistunut kesä

Korpilahden Teatterin kesän näytäntökausi sai päätöksensä maanantaina, kun toinenkin koululaisnäytös oli pidetty. Sponsoreiden maksamia näytöksiä oli kaksi; yhtenäiskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat näkivät Hannun ja Kertun viime perjantaina ja Tikkalan nuorimmat koululaiset maanantaina.
Korpilahden Teatteri ry:n puheenjohtaja Elias Seppinen on tyytyväinen päättyneeseen kauteen. Kävijöitä riitti alkukesän Päivällisvieraassa että loppukesän Hannussa ja Kertussa.
-Lasten näytelmällä oli 17 esitystä ja yleisöä oli keskimäärin 70 ihmistä jokaisessa. Päivällisvieraan näytökset olivat melkein kaikki täynnä ja näytöksiä oli yhteensä 14 kappaletta.
Hannun ja Kertun näytäntökautta leimasivat sairastumiset. Viime perjantaina Seppinen paikkasi Minna Juutia, joka näytteli äitiä ja noita-akkaa.
-Tämä oli Hannussa ja Kertussa viides rooli, jonka tein. Yhtään näytöstä emme joutuneet sairastumisen takia perumaan.
Teatterilaisten katseet ovat kääntyneet jo ensi kesään.
-Minulla on kirjoitustyön alla näytelmä lapsille, jonka myös itse ohjaan. Aikuisten näytelmän tulee tekemään sitten joku ulkopuolinen.
Korpilahden teatteri sai uusia kasvoja viime keväänä pidetyssä casting-tilaisuudessa.
-Sieltä joukkoon liittyi uusia tekijöitä niin näyttämölle kuin muihinkin tehtäviin.

Maarit Nurminen

Toivakassa koulutiellä opastettiin suojatiekäyttäytymistä

Toivakassa koulutiellä opastettiin suojatiekäyttäytymistä

Toivakan koululaiset aloittivat muiden keskisuomalaisten tapaan syyslukukauden torstaina 8.8.
Poliisi on valvonut monin paikoin koulutien varrella sitä, kuinka koululaiset otetaan liikenteessä vastaan. Lapset eivät pysty arvioimaan liikenteen riskejä kuten aikuiset.
Toivakassa suojatiekäyttäytymistä koulun alkamispäivänä opastettiin useiden henkilöiden voimin. Toivakkatalon kohdalla oleva vilkkaasti käytetty suojatie oli kunnanjohtaja Touko Aallon valvonnassa.
– Näin ensimmäisenä päivänä on tarpeen korostaa lapsille oikeaa tapaa ylittää suojatie. Monet haluaisivat ajaa polkupyörillä suojatien yli, mutta se ei ole turvallista. Suojatie on turvallisuussyistä ylitettävä jalan ja pyörää taluttaen, jolloin autoilijoilla on aina väistämisvelvollisuus, opasti Aalto.
Koulujen käynnistyttyä autoilijoilta vaaditaan malttia liikenteessä.
– Tieliikennelaki edellyttää erityisen varovaisuuden noudattamista lapsia lähestyttäessä. Se tarkoittaa käytännössä riittävän alhaisen nopeuden käyttämistä ja varautumista yllättävään, jopa sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Tämä korostuu nyt, kun kaikkein pienimmät ja liikenteeseen tottumattomat koululaiset alkavat jälleen kulkea koulumatkoja. Lapsi on siis lainkin mukaan elävä varoitusmerkki liikenteessä, muistuttaa ylikomisario Markus Taskinen Itä-Suomen poliisista.
Taskinen muistuttaa myös, että turvallisen koulutien opastaminen on pääosin vanhempien vastuulla.
– Jokaisen vanhemman tulisikin käydä lapsensa koulutie läpi itse mukana kulkien, samalla arvioiden vaaranpaikkoja ja opastamalla niiden huomioimista.
Kesällä Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista lähes yhdeksän kymmenestä onkin vähintään toisinaan hiljentänyt nopeuttaan nopeusrajoitusta alemmaksi turvallisuuden takia koulun lähellä tai alueella, jossa on paljon suojateitä. Toisaalta joka viides tunnustaa, että on vähintään joskus ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Yli puolet on kiihdyttänyt keltaisilla ehtiäkseen liikennevaloista läpi.

Veikko Ripatti

Vauhti viehättää Elviä

Vauhti viehättää Elviä

Saakoskelainen 13-vuotias, seiskaluokan aloittanut Elvi Rihto harrastaa ralliautoilua. Nuoren ikänsä vuoksi hän pystyy osallistumaan niin sanottuihin harrastesarjan ralleihin. AKK:n kisoihin osallistumista on odoteltava vielä jokunen vuosi, kun siellä ikäraja on 15 vuotta.
Tilanne ei nuorta kuskia sinänsä harmita, sillä kilpailuja on tarjolla harrasteralleissakin mukavasti.
-Olen osallistunut kahteen kisaan, joista ensimmäinen oli talvella.
Elvin isä Sami Rihto kertoo, että syksyllä on luvassa vielä muutamat rallit, joista ensimmäinen on elokuun viimeisenä viikonloppuna Keuruulla.
Elvi kertoo tykänneensä ralleista jo pienenä.
-Kävin isän mukana kisoja katsomassa. Ehkä se sitten sieltä tuli.
Sami on itsekin ajanut, mutta siitä on jo parikymmentä vuotta aikaa.
-Siihen aikaan Korpilahdellakin ajettiin enemmmän kisoja, kuten esimerkiksi Tommi Mäkisen talviralli. Minun harrastuksestani Elvi ei kuitenkaan ole kipinää saanut, sillä olin lopettanut jo ennen Elvin syntymää, Sami selventää.
-Ajamisessa viehättää vauhti. Pienenä haaveilin, että pääsisin itsekin ajamaan.
Isä muistelee miten Elvin moottoriurheilu-ura alkoi pikkumönkkärillä pikkutyttönä.
-Sen jälkeen oli hankittava peltoauto, jolla Elvi alkoi ajamaan tuossa 9-vuotiaana.
Nyt Elvi ajaa oikeaa ralliautoa eli Honda V 1600:sta.
-Tuli nyt tuollainen hommattua sattumusten summana.. Onhan se harrasteralleissakin turvallisempi auto kuitenkin, Sami toteaa.
Harjoittelemaan Elvi pääsee suljetuilla testiteillä.
-Niitä olemme saaneet vuokrattua ja testipäiviä pidetään myös porukalla muiden kuskien kanssa yhdessä.
Elvin kartturina istuu Korpilahden Urheiluautolijoiden Mika Rampanen. Elvi ajaa vielä niin sanottuja pimeitä ralleja, jolloin teihin ei voi tutustua etukäteen. Kartturilla on kädessään vain tiekirja, johon on merkitty esimerkiksi risteykset.
-Joskus se ajolinjojen hakeminen on vaikeaa,joskus helpompaa, Elvi sanoo.
Haastavuutta lisää myös se, että Elvin nuoren iän takia kartturi ajaa erikoiskokeiden väliset siirtymät ja Elvi lukee karttaa. Näin ollen erikoiskokeelle pitää lähteä niin sanotusti kylmiltään.
Tällä hetkellä Elvin unelmien ralliauto olisi Rally2 -luokan Skoda tai Toyota.

Maarit Nurminen

Rutalahden miesten ilta antoi ajattelemisen aihetta

Rutalahden miesten ilta antoi ajattelemisen aihetta

Toivakan Lions Clubin ja Toivakan seurakunnan järjestämään miesten iltaan tuli jälleen ihan mukavasti lähialueen miehiä kohtaamaan toisiaan ja kuuntelemaan heille suunnattuja puheita. Tilaisuuden juontajana toimi Markku Kauppinen. Puhujina olivat tällä kerralla Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, korpilahtelainen luomuyrittäjä Ari Seppälä sekä Toivakan seurakunnan kirkkoherra Panu Partanen.

Antero Holmila oli ottanut aiheekseen näkökulman kylmän sodan jälkeiseen Eurooppaan ja vision tulevista päivistä. Holmila on tutkinut toisen maailmansodan jälkeisen ajan historiaa sekä tutkinut mm. sodasta rauhaan paluun haasteita, holokaustia ja kylmää sotaa. Lisäksi Holmila on kiinnostunut historian ja muistin politiikasta, miten ja miksi historiaa käytetään politiikassa, sekä siitä miten historia vaikuttaa kansallisten identiteettien muovautumiseen.
Perusteesinään Holmila esitti, että kylmän sodan jälkeisenä aikana Euroopassa alkoi vuoteen 2022 kestänyt eräänlainen illuusion aikakausi. Toisin sanoen Eurooppa oli tuudittautunut varsin laajan hyvien toiveiden ja haaveiden valtaan.
Holmilan mukaan on paradoksaalista, kuinka kylmän sodan voitossa länsi kadotti liberalismin tärkeimmän ominaisuuden, eli kyvyn itsekritiikkiin. Itsekritiikin puute johti populismin nousuun ja Venäjän väärinymmärtämiseen. Holmila siteerasi yhdysvaltalaista filosofia, poliittisen taloustieteen tutkijaa ja kirjailija Francis Fukuyamaa, joka tunnetaan parhaiten ajatuksestaan historian lopusta, jonka hän esitti teoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992).
Kommunismin luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen merkitsi historian loppua siinä mielessä, että koko 1900-luvun systeemikilpailu fasismin, kommunismin ja demokratian välillä oli päättynyt. Tästä johtuva ”historianlopun” paradoksi, Berliinin muurin murtuminen, johti hyvin suoraviivaiseen ja lainalaiseen historiankäsitykseen. Tässä vaiheessa Holmila viittasi vuoteen 2022.
Holmilaa kuunnellessa piti olla tarkkana. Moni asiayhteys historiasta saattoi mennä kuulijalta ns. hilseen yli. Deterministiseen, eli lainalaisuusopillisen historiankäsityksen ajatus on, että jokaisella tapahtumalla on olemassa jokin tapahtuma, joka on sen syy. Kun ajatellaan esimerkiksi Ukrainan sotaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, sillä on varmasti historiallinen syy-yhteys menneisyydessä tapahtuneeseen.
Kaikkea ajattelemisen arvoista Holmilan puheesta ei tähän saa mahtumaan, mutta seuraava visio on pelottava. Holmila viittasi ukrainalaisen Przemystaw Zurawskin näkemykseen, jonka hän julkaisi vuonna 2016: Jos Ukraina tulee lännen hylkäämäksi, se vahvistaa isovenäläistä imperialistista mentaliteettia. EU ei ole rakenne, joka olisi rakennettu kohtaamaan sotilaallisia uhkia ja kaikki diplomaattiset toimet, mitä sen nimissä tehdään, ovat ulottuvuudeltaan toisarvoisia. Venäjä ei kunnioita EU:ta, vaan halveksii sitä. Lopputulos on helposti ennustettavissa ja johtopäätökset ovat yksinkertaiset ja surulliset. Tulemme näkemään seuraavan Venäjän sodan Euroopassa pian. Tämä historian tutkijan ennustus oli pelottava, mutta realistinen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, mitä seurannee seuraavaksi?

Ari Seppälä on luomuyrittäjä Korpilahdelta. Hän halusi nostaa esille ajatuksen, että paikallisia luomuyrittäjiä tarvitaan. Seppälä kertoi elävästi Komppa-Seppälän luomutila Järki Särki Oy:stä.
Kuulijat saivat hyvän käsityksen yrittäjän ja hänen perheensä puurtamisesta ja tuotteittensa saamisesta kuluttajien ruokapöytään. Tuotteina tilalla ovat tällä hetkellä hunaja ja kala.
Seppälä kertoi, että Komppa-Seppälän luomutilalla on noin 1000 mehiläispesää, 9,3 hehtaaria peltoviljelmää, valkosipuliviljelmää 0,5 hehtaaria, punasipulia 0,4 hehtaaria, omenapuutarhaa 0,4 hehtaaria ja raparperia 0,5 hehtaarin alueella.
– Mehiläishoito on asia, johon olen todella hurahtanut. Puolisoni välillä totesikin jo, että voisimmeko puhua jostakin muusta kuin mehiläisistä. Alussa tilalla kasvatettiin sieniä, pidettiin lampaita, kasvateltiin lintuja ja teimme monenlaista muutakin. Jossakin vaiheessa elämä eteni, niin että syntyi lapsia ja mietimme, mitä töistä jätetään ja mistä luovutaan. Päädyimme silloin hunajan tuottajiksi, hän kertoi.
Komppa-Seppälän tilan hunajan kysyntä kasvoi niin, että mehiläispesiä oli lisättävä. Yritys on Euroopan mittakaavassakin varsin iso hunajantuottaja.
Mehiläisten hoidossa ei kaikki aina suju odotusten mukaisesti. Säät vaikuttavat hunajantuotantoon ja ilmastonmuutos vaikuttaa säätilaan. Olosuhteiden vaihdellessa Keski-Suomessa yritys päätti laajentaa tuotantoaan Lohjalle.
– Tällä hetkellä olemme Korpilahden suurin työnantaja, vaikka ahkerat työntekijämme ovat varsin pieniä, naurahti Seppälä.
Työn varjopuolista Seppälä mainitsi sen, että mehiläiset pistävät heitä joka päivä.
– Ne tuikkaavat piikkinsä suojapuvun läpikin, joskus saa pistoksia kymmeniä päivässä. Joskus kun menee tarhalta kotiin ja pistää käden taskuun, niin siellähän se pistoksen antaja on jälleen tuikkimassa. Autossakin niitä on välillä niin paljon, että sivulliset sanovat ettemme tarvitse autoon hälyttimiä tai vahtikoiraa, eikä ovia tarvitse lukita.
Seppälä kertoi, että karhut ovat Keski-Suomessa lisääntyneet ja nehän ovat tunnetusti persoja hunajalle.
– Ne ovat tuhonneet pesiämme ja sille ei voi oikein mitään, kun ovat niin vahvoja otuksia. Lohjalla sitä ongelmaa ei ole.
– Mehiläisiä pitää myös hoitaa ja varjella. Mehiläisillä on erilaisia bakteeri- ja virustauteja sekä loisia, jotka heikentävät yhdyskuntaa tai aiheuttavat pesien menetyksiä. Siksi onkin tärkeää tunnistaa ja puuttua tauteihin ajoissa.
Seppälä kertoi, että pitkään heidän tilallaan kehitettiin vain mehiläishoitoa, mutta sitten astuivat kuvaan mukaan Päijänteen särjet. Se johti siihen, että tilalle rakennettiin kalatuotantotilat.
– Muikun syönti on vähentynyt ja laskee koko ajan. On sanottukin, että kun yksi muikun syöjä kuolee, niin tilalle ei toista tule. Taimenen kohdalla sen elvytystyö etenee hyvin Päijänteellä, eli luonnontilaisen taimenen rauhoitus puree. Pyydän itse vuosittain noin 2-3 tonnia kalaa. Kalastan rysällä ja myös tiettyinä aikoina katiskoilla. Järki Särki ja nyt myös Huikea Hauki -säilykkeet ovat päätuotteet. Kalasäilykkeidemme lisäaineet ovat luomutuotteita. Fermentoitu kalakastike on nyt myös tuotannossamme.
– Sukupolven vaihdoksen suoritimme vuonna 2023. Tällöin tilan johtoon astui poikamme Vertti Seppälä. Vanhempina olemme edelleen tilalla töissä.
Yleisökysymyksiä tuli muutamia. Ensimmäinen koski toivoa ja epätoivoa työssä? – Epätoivon hetkinä ajattelen parempaa aikaa.
Toinen kysymys koski pakkauksia, jotka ovat lasia? – Lasipurkki on siksi hyvä, että tuotteen näkee läpi. Asiakas näkee, mitä ostaa. Lasista ei myöskään irtoa mitään epäpuhtauksia.
Kysymykseen kukkaniittyjen riittävyydestä mehiläisten hunajankeruuseen mehiläistarhuri vastasi, että heitä metsähakkuut auttavat, sillä niille kasvaa vadelmia ja vatukot ovat parhaita kukkaniittyjä mehiläisillemme. Mikäli vatukot katoaisivat, loppuisi hunajan tuotantokin.

Miesten illan päätössanat lausui Toivakan kirkkoherra Panu Partanen. Partanen otti esille raamatun tekstin, missä todetaan, että ei ole mitään uutta auringon alla.
– Läpi vuosisatojen ihminen on ollut samankaltainen kuin on nykyisinkin. meillä on vikoja ja kannamme sisimmässämme haavoja, mutta aina on selvitty. Lukiessamme raamattua, löydämme sieltä hengenheimolaisia joista löytyy samaistumisen pintaa. Se auttaa meitä kestämään, joku muukin on kokenut samaa. On katsottava menneisyyteen, nähtävä nykyisyys ja suunniteltava tulevaisuus. Kristinusko perustuu historian tapahtumiin, siinä menneisyys ja nykyisyys kohtaavat.
Partanen totesikin, että jos sukupolvi hylkää menneisyyden, sillä ei ole tulevaisuuttakaan. Rauhan rukous päätti tämänvuotisen miesten illan.

Veikko Ripatti

Suomiselle jo kolmas pikavedon SM-kulta

Suomiselle jo kolmas pikavedon SM-kulta

Korpilahtelainen Mikko Suominen voitti toisen kerran peräkkäin Suomen mestaruuden pikavedossa Cowboy Action Shooting -kisoissa Lopella heinäkuun puolivälin paikkeilla. Mestaruus oli Suomiselle kolmas, samalla varmistui neljäs peräkkäinen cupin voitto. Lisäksi Suominen sai heinäkuisista SM-kisoista hopeaa 100 metrin revolverikilpailussa, hopeaa cowboy-luokassa sekä pronssia rifle speed -ammunnassa, pukukisassa tuli voitto eli Suominen palkittiin parhaiten pukeutuneena mieskilpailijana.
– Minä panostan lähinnä pikavetoon, kaikki muu on ekstraa. Pukuihin olen panostanut nyt parin vuoden ajan, Suominen sanoo ja kertoo harrastaneensa lajia viitisen vuotta.
– Yksi kaveri houkutteli minua mukaan pitkään. Heti en lähtenyt, mutta sitten päätin kuitenkin lähteä mukaan ja hankin tarvittavat aseet, Suominen kertoo. Cowboy Action Shootingissa kilpaillaan Villin Lännen aikaisilla aseilla tai niiden kopioilla.
– Alkuperäisiä lännenaseita on vähän ja ne ovat kalliita, italialaisia klooneja saa murto-osalla aitojen hinnasta, Suominen toteaa.
Ensimmäisissä SM-kisoissaan Suominen oli pikavedossa kolmas.
– Sitten rupesin harjoittelemaan kovasti. Nyt olen neljän vuoden aikana saanut kolme SM-kultaa, yhden kerran olin hopealla. Cup-mestaruuksia minulla on nyt neljä; cupissa on neljä osakilpailua, joista kolmen parhaan tulokset lasketaan, Suominen kertoo.

Pikavedossa ideana on vetää kotelosta, virittää ja laukaista yksitoiminen revolveri mahdollisimman nopeasti ja samalla niin tarkasti, että osuu maaliin. Lajissa ei käytetä luoteja, Suomessa ei edes vahaluoteja, ainoastaan mustaruutia. Maalina on ilmapallo.
– Suoritus alkaa äänimerkistä ja ajanotto pysähtyy laukauksen ääneen, ilmapallon on kuitenkin hajottava. Aloitusasennossa käsi saa olla lähellä asetta, mutta siihen ei saa koskea, Suominen selvittää. Mikko Suomisen oma ennätys on 0,30 sekuntia.
– Kisoissa ajat liikkuvat 0,40 – 0,45 sekunnin paikkeilla, kun mukana on jännitystä, Suominen toteaa.
Suomisen ase on viritetty toimimaan nopeasti, myös kotelon on oltava oikeanlainen.
– Pikavetokotelossa on metalli nahan sisällä ja se on normaalia koteloa avonaisempi. Amerikansuomalainen Arvo Ojala on aikoinaan tehnyt ja patentoinut kotelomallin, hän oli asekouluttaja, joka opetti 1950-luvulla aseiden käsittelyä kaikille lännenelokuvien näyttelijöille. Hän on yksi minun idolini ja innoituksen lähde, Suominen kertoo.

Tämän vuoden SM-kisoissa Suominen oli pukeutunut Amerikan sisällissodan ajan Etelävaltioiden tykistön kersantiksi, viime vuoden puku oli vastapuolelta eli Pohjoisvaltioiden upseerin asu. Myös sillä tuli voitto.
– Ensin en juuri panostanut pukeutumiseen. Näistä kahdesta puvusta tykkään. Saatan ehkä vielä joskus katsella itselleni perusgentlemanin puvun, siihen minulla on jo hyvä alku, knalli ja keppi, Suominen kertoo.
– Puvut maksavat paljon, joten ne on hankittava pikku hiljaa, osa kerrallaan. Itse olen ostanut puvun osia kavereilta ja jotain sopivaa olen löytänyt kirppareiltakin. Jos tilaisi Amerikasta tai Englannista, tullit ja muut sellaiset nostaisivat hintaa aika lailla. Jotkut tekevät pukuja itsekin, mutta minulla ei ole siihen taitoa.
Lajin yhdistyksessä, Classic Old Western society of Finlandissa, on jäseniä yli 500.
– SM-kisoissa oli nyt viitisenkymmentä osanottajaa, joskus on ollut jopa 80. Kesän kuukausikisoissakin kilpailijoita on kolmisenkymmentä, Suominen kertoo.
– Kisoissa ei käytetä omaa nimeä, vaan kilpailijoilla on tyyliin sopiva aliasnimi. Mukana on muutama kaveri, joiden oikeaa nimeä en edes tiedä, itse olen Pawhill Mike.
Suominen kehuu lajin henkeä hyväksi, reilun pelin vastaista käytöstä kisoissa ei hyväksytä.
– Minäkin käyn kisoissa isolta osalta ihmisten takia. Väki on samanhenkistä, ja aina autetaan toisia, Suominen kertoo.
– PM- tai EM-kisoihin en ole vielä edes harkinnut lähteväni, kun lapset ovat pieniä; ehkä sitten joskus myöhemmin. PM-kisat pidetään ensi kesänä Suomessa, sinne täytyy yrittää tähdätä. Sinne on tulossa Ruotsista ja Tanskasta pari kovaa kilpailijaa.

Tiina Lamminaho

Uuraisten viikko on kesän kohokohta

Uuraisten viikko on kesän kohokohta

Uuraisten viikkoa vietettiin pari viikkoa sitten ja monien eri järjestäjien tapahtumissa oli todellakin mistä valita. Viikko alkoi motoristibaritoni Esa Ruuttusen konsertilla, joka keräsi kirkkoon ison yleisön.
Myös sunnuntain kansanlaulukirkossa ilahduttavan moni oli päättänyt tuulettaa kansallispukuaan ihmisten ilmoilla.
Marjoniemi on miljöönä erityisesti lapsiperheitä ihastuttava ja toki kauniissa maisemissa ja rakennuksissa lepää jokaisen silmä, siksipä Perhepäivä oli oikein onnistunut. Lapsille oli tarjolla myös Miska Pressankatin konsertti keskiviikkona Hyvinvointipäivän yhteydessä ja vielä Leikkipihapäivä seurakuntakodilla perjantaina. Sekä tietenkin perinteiset Nappulaolympialaiset.
Viikon mittaan urheiltiin muutenkin totuttuun tapaan monipuolisesti. Ekin Kuppi ja pesäpallon Itä-Länsi ratkottiin tekonurmikentällä ja Frisbeegolf luonnollisesti Aittovuori Disc GolfParkissa.
Uusin tulokas oli Darts, jossa Uuraisten mestariksi itsensä heitti Jouni Kines.
Toripäivänä säästyttiin tällä kertaa sateelta ja yleisöä riittikin koko päivän ajan tasaisesti ja paljon. Moni kävi myös Asta Huutosen taidenäyttelyssä vanhassa Salessa, näyttely on avoinna vielä viikon.
Viikon päätteeksi pienet koirat kokoontuivat Kyynämöisten kyläkentällä.