26.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ensi viikon perjantaina, 6.9. Korpilahden kirkon odotetaan täyttyvän eri puolilta Keski-Suomea tulevista miehistä, kun perinteinen Miesten ilta starttaa kello 18.30. Kirkkoon mahtuu noin 750 ihmistä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupapin Antti Koiviston mukaan tapahtuman valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän toivoo, että mahdollisimman monet hyödyntäisivät yhteiskuljetuksia, joita järjestetään seurakunnista eri puolilta maakuntaa. Kirkon läheisyydessä pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
‒ Ohjaamme autolla tulijat läheisille pysäköintialueille ja uskon, että kaikille kyllä löytyy parkkipaikka. Mutta yhteiskuljetuksella pääsee kirkonmäelle lähimmäksi kirkon ovea, Antti Koivisto toteaa. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Korpilahden kauniiseen kirkkoon.
Perintöä välittämässä -otsikoidussa Miesten illassa puhuvat historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, piispa Jukka Keskitalo ja kotiseutuneuvos Markku Lahti. Poikakuoro Pojan ääntä johtaa Matias Lahti, urkuja soittaa Sakari Torkki ja saksofonia Keijo Vättö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Makkaraa ja munkkikahveja on tarjoilla alkaen kello 17.
20.08.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Satama-blues….. Satamakapteenin ja Korpilahden kesä huipentuu ensi lauantaina , 24.8. järjestettävään Satama-bluesiin. Tapahtuma on järjestyksessään yhdeksästoista.
Bluesissa esiintyvät tänä vuonna Lumberjacks, Jussi Syren & Groundbreakers ja Put One Band. Bändit aloittavat kello 19.
Lumberjacks on lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta ja sekoittaa tyylejä musiikissaan. Jussi Syren & Groundbreakers on paljon Suomessa sekä ulkomailla keikkaillut bändi. Put One Band puolestaan on jyväskyläläinen pitkän linjan blues- ja rockbändi. Put One Band on perustettu 2000-luvun alussa ja nykyisellä kokoonpanolla se on soitellut noin vuoden päivät.
Satama-bluesin järjestää korpilahtelainen Musary yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tapahtumaan on pääsymaksu.
Korpilahden Toimintakeskuksen syksyn ensimmäinen Musta Pannu -kahvila on avoinna torstaina 5.9.
Tarjolla on kukka-asetelmien sidontaa Kaukapellon Miian opastuksella. Opetustuokioon on tarvikemaksu. Kukka-asetelmien tekoon tulisi myös ilmoittautua, sillä paikkoja on tarjolla rajallinen määrä.
Toimintakeskuksella on myös kirpputori ja myyjiä pyydetään ilmoittamaan tulostaan edellisenä päivänä. Kirpputorille ei ole pöytämaksua.
Musta Pannu -kahvila avautuu kello 17.
15.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ilmoittautuminen Jyväskylän kansalaisopiston uuden lukuvuoden kursseille alkaa maanantaina 19.8. kello 9. Ilmoittautumisohjeet ja tiedot kursseista löytyvät verkkosivulta.
Ilmoittautuminen tapahtuu verkossa, mutta sen voi hoitaa myös kansalaisopiston neuvonnassa paikan päällä tai puhelimitse. Viikolla 34 neuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–14.
Ilmoittautuminen avataan päivittäin kello 9.00 aineryhmittäin; maanantaina ilmoittaudutaan esimerkiksi tanssin, liikunnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin ryhmiin. Tiistaina ovat vuorossa kielet ja tietotekniikka.
Kursseille voi ilmoittautua niin kauan kuin niillä on vapaita paikkoja, myös myöhemmin lukuvuoden aikana. Kansalaisopiston opetus alkaa maanantaina 2.9.
Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa 0–18-vuotiaat voivat harrastaa sanataidetta, teatteritaidetta, musiikkia, arkkitehtuuria ja kuvataidetta. Vapaille oppilaspaikoille voi ilmoittautua jo nyt sekä läpi lukuvuoden. Ilmoittautumislinkit löytyvät osoitteesta https://peda.net/jklkansalaisopisto/taiteen-perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetus alkaa maanantaina 19.8.
Kansalaisopisto kuuluu Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, mutta se järjestää kursseja myös Luhangan, Muuramen ja Uuraisten kunnissa, jotka ostavat kansalaisopistopalvelut Jyväskylän kaupungilta.
13.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Miisa Lappalainen on pian 23-vuotias nuori nainen. Hän on syntynyt ja kasvanut Uuraisilla ja asuu tällä hetkellä Helsingissä.
Juuri nyt Miisaa jännittää, että pääseekö hän kisaamaan Suomen kauneimman tittelistä legendaariseen Miss Suomi -kilpailuun. Semifinaaliin hän on tiensä jo selvittänyt.
– Huhtikuussa hain mukaan, toukokuussa oli casting ja kesäkuussa vasta julkistettiin semifinalistit. Kuukausi piti pitää asiaa salassa, paitsi nyt perheelle tietenkin sai kertoa, Miisa kertaa kesän tapahtumia.
Kesään on mahtunut myös paljon koulutuksia ja haastatteluja ja Miisa kokee, että on jo nyt saanut paljon eväitä elämään. Tavoite on silti kirkas ja selkeä, tulla kruunatuksi seuraavaksi Miss Suomeksi.
Mallin työ on Miisa Lappalaiselle jo tuttua. Mallikuvissa hymyillään paljon vähemmän kuin missiposeerauksissa. kuva Ellina Noronen.
Misseys on ollut Miisa Lappalaisen mielessä jo lapsena, mutta iän myötä haave on jalostunut kruunu päässä hymyilevästä kaunokaisesta paljon enemmäksi. Liikunnallisen elämäntavan mallin hän sai kotoa, sillä äiti Tanja Peränen on Uuraisten Liinojen pitkäaikaisimpia aktiiveja.
– Lukiossa ehkä aloin ymmärtämään, että missinä saa aseman, jota voi käyttää hyväksi omien uratavoitteiden, mutta myös tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseen, hän kertoo.
Tärkeäksi Miisa kokee esimerkiksi lasten ja nuorten asiat. hän on valmentanut pitkään joukkuevoimistelua Vaajakosken Illusionissa ja saanut olla varhaisnuorten tyttöjen kanssa tekemisessä ja tukemassa heidän kasvuaan. Miss Suomen hakuprosessiin liittyy jokin hyväntekeväisyysprojekti ja Miisa tekee omansa luontevasti Illusionin kanssa, kohteena on erityisesti lapsiperheköyhyyttä vastaan taisteleva Hope ry. Syksyllä on tulossa hyväntekeväisyystapahtuma, mutta jo nyt pystyy tekemään vaate- tai voimisteluväline- sekä rahalahjoituksia. Tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi Instagramista, josta Miisa löytyy nimellä Miisamelinda.
– Aikuiseksi kasvaminen ja oman itsensä löytäminen ei nykymaailmassa ole ihan helppoa. On valtavasti paineita ja epärealistisiakin odotuksia. Itsellänikin on syömishäiriötausta ja siksikin haluan toimia esikuvana ja kertoa, että kaikesta voi selvitä ja että elämässä on myös paljon hyvää tarjolla, hän kertoo.
Esikuvana olemisesta Miisalla on ennestäänkin paljon kokemusta ja hän tiedostaa vastuunsa, sillä voimistelijat katsovat valmentajaansa todellakin ylöspäin, imevät vaikutteita ja ovat valmiita tekemään lähes kaiken, mitä ihailtu esikuva pyytää.
Miss Suomeksi pyrkiminen eri vaiheineen on nykyään pitkä ja perusteellinen työhönhakuprosessi, jossa kauneus on vain yksi osa-alue. Mallin työ on Miisalle jo entuudestaan tuttua, mutta misseys on paljon enemmän kuin vaatteiden esittelyä. Missikandidaattien esiintymistaitoja petrataan monin tavoin, harjoitellaan hissipuhetta, kävelyä, sekä hymyä.
– Miss Suomi edustaa aina kulloisenkin aikakauden naista ja naisen asemaa laajemminkin. Enää ei missillä ole esimerkiksi ulkonäöllisesti mitään rajoituksia, ei pituus- tai painorajoja. Miss Suomi voi myös olla naimisissa tai äiti. Koko matkan ajan on selkeästi pitänyt tuoda haastatteluissa esille, että on valmis tekemään työtä missiorganisaatiolle ja toimimaan tehtävässä parhaalla mahdollisella tavalla. Isoin yllätys on ollut, miten paljon olen oppinut itsestäni. Koulutukset ovat tosi laajat ja monipuoliset ja meistä pidetään myös aidosti huolta. Olen jo nyt saanut luotua tärkeitä kontakteja ja oman tulevaisuuden suunta on selkiytynyt, hän kertoo.
Miss Suomen kruunu on Miisalle vain välitavoite, hän haluaa luoda itselleen pitkän ja monipuolisen uran. Hän haluaa toimia esimerkiksi juontajana ja esiintyjänä. Hyväntekeväisyys kiinnostaa häntä myös pidemmällä tähtäimellä, hän haluaa tehdä konkreettista hyvää.
Miisalla on moniakin esikuvia missimaailmassa, mutta lähimenneisyyden misseistä hän arvostaa esimerkiksi Essi Unkuria.
– Haluan olla sellainen missi, joka jää mieleen. Että vuosienkin päästä muistetaan, että se vuoden 2024 Miss Suomi Miisa Lappalainen hoiti hommansa hyvin.
Miisa Lappalaista voi käydä äänestämässä sivulla missuomi.fi. Semifinaali käydään 17.8.2024
Hanna Lahtinen
06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Lukijalta, Tätä mieltä, Uurainen
Kirjasto antaa mahdollisuuksia kaikille.
Näin osuvasti kiteytti eräs asiakkaamme kirjaston olemassaolon ytimen.
Teimme Uuraisten kirjastossa hiljattain kyselyn, jossa kartoitimme kirjaston merkitystä hyvinvointipalveluna. 94 prosenttia vastanneista kertoi kirjaston vaikuttavan heidän hyvinvointiinsa, ja vieläpä positiivisesti. 6 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa. Vaihtoehtona oli myös ”ei vaikuta hyvinvointiini”, mutta siihen ei tullut vastauksia.
Saimme noin 30 kirjallista vastausta, joista kävi ilmi, miten monia eri mahdollisuuksia kirjasto tarjoaa. Esiin nousivat muun muassa virkistys ja rentoutuminen, mutta myös ajan tasalla pysyminen ja uuden oppiminen.
Omatoimikirjasto, kirjat ja lehdet mainittiin useassa vastauksessa. Lisäksi kirjasto on asiakkaillemme kohtaamisia ja yhdessäoloa – tänne tullaan yhdessä perheen kanssa ja tapaamaan muita ihmisiä.
Itse koen kirjaston vahvasti tasa-arvon toteuttajana. Kirjasto on julkinen tila, johon jokainen saa tulla. Se on meille jokaiselle, se on kaikkien yhteinen.
Kirjasto antaa meille kaikille mahdollisuuden tietoon, kulttuuriin ja osallisuuteen. Yhdessä meidän on myös pidettävä kirjastosta huolta.
Kirjastolaisena tuntuu usein, etteivät kaikki päättäjät ymmärrä kirjaston merkitystä, enkä varmasti ole ammattiryhmäni ainoa näin kokeva. Kuntien talous puhututtaa ja näkyy kirjastoissa ympäri Suomen.
Kirjaston merkitys yhteiskunnassamme on elintärkeä, eikä pelkästään hyvinvoinnin ja kulttuurin, vaan myös sivistyksen kannalta.
Muuttuvan maailman keskellä korostuvat media- ja tekstinlukutaidot sekä digitaalisten palveluiden ja laitteiden osaaminen. Kirjastossa jokaisella on pääsy ajantasaiseen, luotettavaan tietoon. Asiantunteva henkilökunta auttaa tiedon löytämisessä ja sen käyttämisessä.
Viime vuonna Uuraisten kirjastosta tehtiin 67 113 lainausta. Kirjastokäyntejä oli noin 21 000.
Tekemämme kysely ja kasvavat kävijämäärät vahvistavat jo tietämäämme tosiasiaa – kirjasto on mittaamattoman arvokas palvelu kuntalaisille ja kesäasukkaille.
Toivottavasti näin saa olla jatkossakin.
Kirjasto ja sen tarjoamat palvelut täytyy pystyä säilyttämään laadukkaina myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Assi Kokkoniemi
kirjastovirkailija
06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Täällä ollaan taas, bäk in bisnes.
Loma on lomailtu ja tällä kertaa se tuntuikin lomalta, työkone pysyi kiinni ja sähköpostitkin tsekkasin korkeintaan kerran päivässä. Muutama ihmettelysoitto viimeisen kahden viikon aikana on tullut, mutta ymmärrystä kesätauolle on riittänyt.
Sulkuviikot ovat nykytilanteessa käytännössä ainut tapa kahden lehden ”konsernimme” kahden päätoimisen lehdentekijän lomailla.
Lehdentekijä ei ehkä ole virallinen ammattinimike, mutta se kuvaa parhaiten työnkuvaamme. Paikallislehden tekeminen ei ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, mutta työnkuva on hyvin paljon toimittajan työnkuvaa laajempi ja sisältää haastattelujen, kirjoittamisen, valokuvaamisen lisäksi lehden taiton, painoon lähettämisen, markkinoinnin, mainosvalmistuksen, sometuksen ja nettisivupäivitykset. Sekä paljon pientä sälää ja muistettavaa, jonka omaksuminen on ottanut aikansa. Vaikka olisi resursseja, niin tällaista työnkuvaa ei nerokkainkaan osaaja voi kylmiltään ryhtyä tekemään. Eikä niitä ylimääräisiä resursseja todellakaan ole, vaikka tässä pää vahvasti pinnalla vielä polskitaankin.
Tietokone on nykyään lehden tekemisen itsestään selvä työväline, mutta toivoisin pöydän kulmalleni myös aikakonetta. Sen avulla kiitäisin vuosikymmenten halki vuoteen 1964 ja istahtaisin ensimmäisen päätoimittaja Väinö Mikkolan työpöydän kulmalle hämmästelemään, miten homma hoitui silloin.
