26.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kyynämöisten kyläkoulun lakkauttaminen aivan lähitulevaisuudessa näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä.
Uuraisten kunnanhallitus päätti yksimielisesti maanantai-iltana esittää valtuustolle, ettei Kyynämöisten koulun toiminta lakkaa 31.7.2025. Esitys poikkeaa valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman lähikouluperiaatteen toteuttamisesta, josta valtuusto päätti kesäkuussa.
Syksyn mittaan on järjestetty kuulemistilaisuuksia kuntalaisille ja Kyynämöisten koulun oppilaiden kuuleminen toteutettiin lokakuun alussa. Viimeisin keskustelutilaisuus järjestettiin Kyynämöisten koululla torstaina 31.10.2024.
Perusopetuksen Kehittämistyöryhmä kävi perusteellisen keskustelun jatkoesityksestä kuulemisten perusteella. Työryhmässä oli eri näkemyksiä Kyynämöisten koulun jatkamisesta. Osa työryhmästä oli valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman kannalla, osa sillä kannalla, että päätöstä koulun lakkauttamisesta ei tehtäisi ja osan näkemys oli antaa koululle jatkoaikaa 1-2 vuotta, jona aikana nähtäisiin, onko oppilasmäärissä tapahtumassa muutosta.
Peruspalvelujohtajan ehdotus sivistyslautakunnalle 6.11. oli, että Kyynämöisten koulun toiminta lakkaa 31.7.2026, mikäli kunnan talouden tasapainottaminen vuoden 2026 talousarvion hyväksymisen yhteydessä sitä edelleen edellyttää ja että uusi kouluverkko muodostetaan kolmesta lähikoulualueesta. Simo Koskinen (kesk) teki kokouksessa ehdotuksen, että Uuraisten kunta säilyttää nykyisen kouluverkon. Jukka Paulamäki (kd.), Joni Leppänen (ps), Matleena Kivelä (sd) ja Susanna Kettunen (kesk) kannattivat Simo Koskisen ehdotusta. Hävinneen pohjaehdotuksen, eli lakkautuksen kannalla olivat Jari Muhonen (kesk) ja Viktoria Räty (ps). Jari Muhonen esitti eriävän mielipiteen päätöksestä.
20.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lumimyräkkä pahenee Keski-Suomessa iltaa kohden. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskysää aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia muun muassa liikenteelle ja sähkönjakeluun. Keski-Suomessa pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan.
– Välttämätön liikkuminen on hyvä ajoittaa päiväsaikaan. Kotitalouksien on syytä laskea juomavettä astioihin, ladata puhelimet ja varata esille patterikäyttöinen radio, ohjeistaa riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Kotona tulee olla ruokaa ja vettä tarvittavaksi ajaksi. Akkukäyttöiset laitteet kannattaa ladata nyt ja varata esille kynttilöitä ja patterilla toimivia valonlähteitä. Mieti tilanteesi mukaan, mitä muita välineitä tarvitset.
Ennakkoon on hyvä myös kiinnittää pihojen irtaimistoa, jotta tuuleen tarttuneet tavarat eivät aiheuta vaaraa. Myrskyn aikana kannattaa välttää turhaa liikkumista ulkona onnettomuusvaaran takia.
Pelastuslaitoksella varaudutaan ruuhkaiseen iltaan ja yöhön.
Hätänumeroon tulee soittaa vain todellisessa tarpeessa.
– Myrskyn takia hätänumeroon soitetaan silloin, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai välittömän loukkaantumisriskin esimerkiksi tielle kaatuneen puun takia, Nurminen painottaa.
Sähköyhtiöt ovat varautuneet korjaamaan myrskyn mahdollisesti aiheuttamia sähkökatkoja.
– Lumisade ja kovat tuulenpuuskat voivat tänään iltapäivästä alkaen aiheuttaa tuulivahinkoja ja hankaloittaa ajokeliä, arvioi Keski-Suomen pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Samuli Norvapalo. Norvapalo toteaa, että lunta voi kertyä keskiseen Suomeen 15–20 senttimetriä ja tuuli puhaltaa puuskahuipuissa 25 metriä sekunnissa. Keski-Suomi on tiistaisen ennusteen perusteella yksi niistä maakunnista, joihin on ennustettu voimakkaimpia tuulenpuuskia.
20.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialue etsii uusia perhehoitajia kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Myös sijaishoitajia tarvittaisiin.
Hyvinvointialue järjestää tiistaina 3.12.2024 etäyhteydellä toteutettavan infotilaisuuden aiheesta.
Infotilaisuudessa jaetaan tietoa perhehoitajana toimimisesta, valmennuksesta ja tuesta sekä maksettavista korvauksista. Infotilaisuus ei velvoita mihinkään, vaan tarjoaa mahdollisuuden tutustua toimintaan.
Seuraava kehitysvammaisten perhehoidon valmennus käynnistyy ensi vuonna helmikuussa.
20.11.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Päivä Paloasemalla -tapahtumaa vietetään lauantaina 23.11.
Päivästä Paloasemalla on muodostunut suuri valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, jossa viihdytään ja opitaan elämyksellisesti paloturvallisuustaitoja. Niin aikuiset kuin lapsetkin voivat esimerkiksi harjoitella alkusammutusta ja opetella palovaroittimen testaamista. Nähtävillä on palokunnan kalustoa, ja tapahtumassa pääsee tutustumaan palokuntalaisiin. Päivää vietetään tuttuun tapaan myös Korpilahden paloasemalla.
Tapahtuman erikoisuutena tänä vuonna on yhteistyössä tuottajayhteisö Recserin kanssa toteutettu paristojen kierrättämistä koskeva rasti, jossa tapahtuman osallistujat pääsevät oppimaan turvallista paristojen ja akkujen kierrättämistä. Kävijöillä on mahdollisuus myös tuoda omia vanhoja ja käytettyjä pienparistoja ja -akkuja kierrätykseen.
20.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Aloitin koulutieni syksyllä 1961. Kouluni oli muutama vuosi aiemmin valmistunut, tiilistä muurattu upea koulu, joka on vieläkin käytössä.
Koulumatkaa oli 2 km. Menomatkasta puolet oli ylämäkeä. Kotimatkalla sai sitten nauttia vauhdin hurmasta, kun pitkä Paanalanmäki antoi vauhtia niin polkupyörään kuin talvella suksiin tai potkuriletkaan, jossa saattoi olla puolenkymmentäkin potkuria.
Kotini ei ollut kirkonkylällä, mutta ei ķyläkunnallakaan eli jonkinlaisessa välitilassa. Asuin Vanhalanperällä. Näin ollen minulla ei ollut tarvetta käydä keskustelua sitä asuuko joku kirkolla tai kylällä. Tiedän, että näitä keskusteluja noihin aikohin käytiin kiivaasti.
Tästä esimerkkinä tarina uuraislaisesta koululaisesta, joka kävi luokkansa mukana Linnanmäellä joskus 60-luvun alussa. Huvipuiston portilla kaluunakaulainen portieeri kysyi punamustaan velvetoniverkkapukuun sonnustautuneelta pojalta, mistä kaukaa tämä oli tulossa. Nuori kuukkalainen räväytti, että kirkolta ollaan. Mahtoi portsari ihmetellä keskisuomalaispojan vastausta.
Ķaksi ensimmäistä vuotta opettajani oli Kerttu Heikkilä. Kerttu oli mukava ihminen. En muista, että tunneilla olisi ollut mitään häiriköintiä. Ensimmäisen luokan oppilaista suurin osa oppi lukemaan ennen joululomaa. Laskutaitoakin opittiin ja laulamista samoin.
Lauluun liittyi ensimmäinen julkinen esiintymiseni yhdessä naapurin Riston kanssa. Olin toisella luokalla ja Risto pari luokkaa ylempänä. Uuraisilla järjestettiin tyttöpäivät, johon tarvittiin pari poikaa laulamaan. Käsky kävi ja Riston kanssa vetäistiin joku kansanlaulu. Mikä laulu oli, sitä en muista, mutta eturivin kahden tyhjän tuolin täyttöön liittyvän episodin muistan.
Kun me artistit, kuten nykyään esiintyviä taiteilijoita kutsutaan, tulimme koulun juhlasaliin, oli istumapaikat täynnä. Ainoastaan eturivissä oli kaksi tuolia vapaana. Rohkeina miehenalkuina istuimme vapaisiin tuoleihin odottamaan ohjelman alkua. Tätä iloa ei kestänyt kuin hetken, kun joku akka kävi hätistämässä meidät pois tuoleilta. Oli kuulemma varattu kutsuvieraille. Kahdeksan ja kymmenvuotiaille pojille esiintyminen täydelle salille oli jännittävä tilanne, istumapaikalta häätö ei ainakaan vähentänyt jännitystä. Tuoliepisodi osoitti, että arvostus lapsia kohtaan oli tuohon aikaan aika surkea.
Kerttu Heikkilän jälkeen opettajakseni tuli Alma Saarikko. Saarikko oli pitkäaikainen opettaja
Uuraisilla. Hän tuli töihin sähköttömään kouluun Tappuraharjulle vuonna 1925. Viimeiset oppilaat Almalla oli lukuvuonna 1963 –1964.
Liekö kansakoulun vastustajat olleet asialla, kun Tappuraharjulle saatiin sähkövalo vasta kahdeksan vuotta myöhemmin kuin kirkonkylän muihin taloihin.
Kunnallisveron nousua pelättiin vuonna 1953, kun 800 hengen allekirjoittama adressi toimitettiin lääninhallitukselle Vaasaan. Tarkoitus oli estää ns. Kivikoulun rakentaminen. Adressi päätyi roskakoriin, koska asiamiehet eivät sitä itse allekirjoittaneet. Koulu valmistui kaksi vuotta myöhemmin ja osoittautui heti ahtaaksi. Uutta koulua tarvittiin, sillä sotien jälkeen lastenteko oli kansakunnan yhteinen harjoitus niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Yhteiskunnan tahto oli saada kouluikään varttuneet opintojen ja sivistyksen syrjään kiinni. Kun suuret ikäluokat saatiin kouluihin, tuli ennen kaikkea maaseudulle uusia haasteita. 1960 ja 1970-lukujen suuri muutto tyhjensi maaseutua rajusti. Uuraisilla suuri muutto vei kolmanneksen väestä, ennen kaikkea nuoria aikuisia etelän kaupunkeihin ja Ruotsiin. Tiheä kansakouluverkko harveni, mutta kirkonkylän lisäksi jäi kolme kyläkoulua.
Alma Saarikko sai reippaan luokan viimeiseksi työvuodekseen. Vanha rouva ei käyttänyt enää karttakeppiä luokan rauhoittamiseen. Puhe riitti. Kyyneleet silmissä hän seurasi nousevan nuorison touhuja. Kyyneleet olivat Alman mukaan peräisin tukkeutuneista kyynelkanavista. Piirrustustunnilla kekseliäät pojat hyppivät lattialle levitetyille piirrustuspapereille. Poikien suosikkikenkien pohjakuvion monistaminen muistutti grafiikanvedosten tekoa.
Pitkinä talvikuukausina Alma muistutti olevansa monen oppilaan vanhempien opettaja. Todennäköisesti käytävään rauhoittumaan laitettu oppilas jatkoi tässäkin isänsä perinnettä. Opettaja Alma Saarikko osallistui aktiivisesti Lotta Svärd -järjestön toimintaan. Pariisin rauhansopimuksessa Lottajärjestö kiellettiin. Isänmaallinen työ vaihtui hiljaisuudeksi kunnes veteraanien ja lottien arvo ja kunnia tunnustettiin rautaesiripun kaaduttua. Moni veteraani ja lotta olivat poistuneet joukostamme ennen kunnian palautusta. Tähän joukkoon kuului myös Alma Saarikko.
15.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa. Mustankorkealta muistutetaan, että lisäksi kolmasosa tuotetuista ruuan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Vuosittaisella Euroopan jätteen vähentämisen viikolla 16.–24. marraskuuta muistutetaan ihmisiä ruokahävikin ehkäisemisestä. Mustankorkealla muistuttajana toimii Monsteri, joka ei halua syödä asukkaan ruokaa.
Mustankorkean toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa kerättiin viime vuonna 15 400 tonnia biojätettä asukkailta sekä kaupoilta.
– Jos Mustankorkean vuodessa asukkailta ja kaupoilta keräämällä biojätteellä täyttäisi Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin altaan, täyttyisi allas noin 30 kertaa. Jos mukaan otetaan vain asukkailta kerättävä biojäte, täyttyisi sama allas noin 17 kertaa, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.maM
Mustankorkealla biojätteen lajittelusta ja ruokahävikin ehkäisemisestä muistutetaan ihmisiä Monsteri-kampanjalla. Kampanja on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Siinä kerrotaan, että biojäte täytyy lajitella omaan jäteastiaan, jotta Mustankorkean Monsteriin ei iske nälkäkiukku. Monsterilla kun on aina huutava nälkä, eikä se halua, että biojäte menee sekajätteeseen. Mustankorkean toimialueella sekajätteeseen päätyy yhä vajaa 21 prosenttia biojätettä.
– Jos biojäte päätyy väärään roskikseen, iskee Monsteriin nälkäkiukku. Monsterin herkkua ovat pilalle menneet ruuat, ruuantähteet sekä hedelmien ja vihannesten kuoret. Se ei kuitenkaan tykkää lasten tai aikuisten ruuasta, sillä se on tarkoitettu asukkaiden omaan mahaan, Peltola kertoo.
Kiitokseksi oikein lajitellusta biojätteestä Monsteri pöräyttää biokaasua ja muhii multaa.
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 16.–24. marraskuuta. Euroopan jätteen vähentämisen viikko (EWWR) syntyi vuonna 2009 Life+ -projektina. Viikon teema on esillä 29 maassa ja kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.
Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomella ja muilla EU-mailla on vuonna 2019 asetettuna tavoitteenaan puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
