06.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Laura ja Saku Koistinen muuttivat lastensa Olavin, Annin ja Tildan kanssa kesäkuun alussa Päiväkunnan entiseen kouluun, perhe osti kiinteistön Ravio-Päiväkunnan maamiesseuralta. Nyt talossa asuu lisäksi kaksi kissaa ja viisi kanaa.
– Keväällä kävimme jo tekemässä puutarha- ja kasvimaahommia. Ensimmäisessä muuttokuormassa tänne tuotiin parikymmentä puuta ja pensasta, muun muassa mustaviinimarjaa, karviaista, karhunvatukkaa, aroniaa, kirsikkaa, omenaa, päärynää ja pähkinäpuita, Laura Koistinen kertoo.
– Pidimme entisessä kodissamme pientä taimitarhaa sillä ajatuksella, että tuomme taimia mukanamme uuteen paikkaan. Saa nähdä, miten pähkinäpuut selviävät talvesta, täällä tuntuu olevan hyvä mikroilmasto.
Koistiset muuttivat Päiväkuntaan Pusulasta, Lohjan maaseudulta.
– Sielläkin asuimme vanhassa hirsitalossa, mutta sekä talo että tontti olivat pienempiä kuin täällä. Emme etsineet nimenomaan vanhaa koulua, talon suhteen meillä ei oikeastaan ollut mitään tarkkoja ehtoja. Enemmän meitä kiinnosti ympäristö ja tontti, Koistiset kertovat.
– Tähän saamme kasvimaat omaan pihaan, Pusulassa meillä oli isommat kasvimaat ystäviemme maatilalla. Tässä on myös vähän omaa metsää, se mahdollistaa sen, että voimme jatkossa lämmittää omilla puilla.
Koististen kasvimaassa ja puutarhassa kasvaa muun muassa perunaa, porkkanaa, sipulia, herneitä, papuja, lehtikaalia, kurpitsoita, tomaattia, kurkkua ja yrttejä.
– Nyt kasvimaata on pari aaria, toivottavasti saamme lisättyä vielä alaa. Tänä vuonna sato-odotukset eivät ole korkealla, kestää muutaman vuoden, ennen kuin juuri perustetun kasvimaan saa hyvään kuntoon, Saku Koistinen toteaa.
– Kasvatamme itse mahdollisimman ison osan siitä, mitä syömme. Kasvimaan hoitoa voi ajatella työnä, josta saa palkan ruokana.
Laura ja Saku Koistinen ovat molemmat freelance-tanssitaiteilijoita.
– Päätös tämän koulun ostamisesta oli helppo tehdä, koska tässä saimme työtilan samassa paketissa. Nyt asumme pääasiassa entisen opettajan asunnon puolella, Anni ja Olavi ovat asustaneet nyt kesällä entisessä luokkahuoneessa. Entisestä liikuntasalista saamme työskentelytilan ja kun työryhmämme tulee tänne harjoittelemaan, he saavat käyttöönsä entiset koulutilat, Koistiset sanovat.
– Pusulassa työskentelimme muun muassa kylätaloilla, nyt meidän ei tarvitse etsiä erikseen työskentelytilaa.
Isompaa remonttia Koistiset eivät vuonna 1921 valmistuneeseen entiseen kouluun suunnittele.
– Tulisijat haluaisimme tänne laittaa, pönttöuunit on purettu pois joskus 1960-luvulla. Nyt täällä on sähkölämmitys ja pari ilmalämpöpumppua sekä puuhella, Koistiset toteavat ja kertovat jo saaneensa tietoa koulun entisiltä oppilailta, missä pönttöuunit ovat olleet.
– Se tieto helpottaa tulisijojen tekemistä. Koulun historiasta olemme lukeneet myös Päiväkunnan kyläkirjasta ”Kivikolusta kinttupolulle, vesilosusta viittatielle”. Ja olemme löytäneet puutarhasta joitakin perennoita, jotka ovat todennäköisesti koulun entisen, puutarhanhoidosta pitäneen opettajan istuttamia, Koistiset kertovat.
Remonttisuunnitelmiin kuuluu myös seinähirsien ja puulattioiden esille ottamista.
– Joskus tulevaisuudessa, kun ehdimme. Tulisijat ovat tärkein juttu, mutta muuten asumme tässä rauhassa ja katsomme ajan kanssa, mitä remonttia teemme.
Päiväkunnassa Koistiset kertovat viihtyneensä hyvin.
– Ihmiset ovat ystävällisiä ja paikasta olemme tykänneet tosi paljon. Jonkin verran olemme jo tavanneet kyläläisiä, tarkoituksena olisi kutsua syksymmällä käymään kaikki, joille tämä on tärkeä paikka. Ajatuksena on ollut myös hieman avata ihmisille sitä, mitä me teemme ja kutsua ihmisiä esimerkiksi katsomaan harjoituksiamme. Seuraavan produktiomme ensi-ilta on marraskuussa Helsingissä, täällä voisimme ehkä pitää ennakkonäytöksen, Koistiset sanovat.
Tiina Lamminaho
09.07.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Ensi viikonloppuna koittaa yksi Korpilahden kesän kohokohta, Päijänteen Palvipäivät. Perjantaina puoliltapäivin palvisaunan ovet avautuvat ja ensimmäinen erä kinkkuja asetetaan myyntiin. Samalla käynnistyy Palvipäivien ohjelma sekä lapsille että aikuisille.
Korpilahden yrittäjien Palvipäivät-työryhmä on valmistellut tapahtumaa viime syksystä saakka.
Palvipäivien ohjelmaa kasannut Susanna Välisaari kertoo, että perjantain ja lauantain ohjelmatarjonta on tiivis.
-Olemme etsineet mukavia esiintyjiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ohjelmassa on myös esimerkiksi Palvi-Bingo, joka on osoittautunut viime vuosina suosituksi.
Perjantaina nuorempaa yleisöä viihdyttävät Taika-Petteri karhuineen sekä Lekkerbergin laulava kylä -lastenmusiikkiorkesteri. Piagrinan akrobatiaesitys on suunnattu koko perheelle.
Perjantaina satamassa kuullaan myös Tiikerin vuosi-bändiä, joka soittaa muun muassa Suomi-poppia.
Lauantaina aamupäivällä varaudutaan jo tulevaan talveen, sillä Juhami Eto pitää voitelu- ja hiihtokoulun. Höpinätötteröllä on ohjelmaa koko perheelle, Lauantaina Palvipäivillä vierailevat tubettaja TeemuRikhard ja Rosteri-bändi.
Palokuntanuorilla on lauantaina sammutusnäytös ja paikallista osaamista edustaa myös Säpäkät Soinnut-kuoro.
Lauantaina julkistetaan Korpiukko vuosimallia 2024 ja saunotetaan palvisaunavieraat.
Tänä vuonna Palvipäivien ohjelmaa kuuluu kepparikisat. Varsinainen kilpailupäivä on lauantaina, mutta jo perjantaina harrastajat pääsevät tutustumaan kisa-alueeseen.
Molempina päivinä saa esimakua Korpilahden Teatterin Hannusta ja Kertusta.
Lauantai-iltana ohjelma jakuu ilmaisella Sekameteli-yhtyeen konsertilla teatterilla ja Satamakapteenissa on esiintyjät molempina iltoina.
Palvipäiväarpoja on myynnissä 2000 kappaletta ja niitä on myyty ennen tapahtumaa paikallisissa liikkeissä.
Tänä vuonna arpajaisten palkintoina ovat fatscoot, telttasauna ja SUP-lauta. Palkintojen yhteisarvo on noin 3000 euroa. Arvonta tapahtuu lauantaina kello 17.
Koronavuodet karsivat torimyyjien määrää valtakunnallisesti, mikä on näkynyt Palvipäivilläkin kahtena edellisenä kesänä. Tänä vuonna myyjien määrässä on tapahtunut piristystä ja luvassa on markkinatunnelmaa.
-Myyjiä on tulossa ihan mukavasti ja ostettavaa löytyy perinteisistä metrilakuista monenlaiseen ruokaan, mattoihin, koruihin, erilaisiin käsitöihin, vaatteisiin ja niin edelleen. Lasten iloksi lelumyyjäkin tulee taas muutaman taukovuoden jälkeen, myyntipaikoista vastaava Maarit Nurminen kertoo.
-Palvipäivien järjestelyt ovat sujuneet jouhevasti, vaikka toki paljon työtä tapahtuman eteen tehdään tiivillä porukalla, yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turunen sanoo.
Korpilahden Yrittäjien kahvila palvelee vieraita tuttuun tapaan Höyry-gallerian vieressä.
-Palvisaunan lämmitys käynnistyi alkuviikosta ja torstaina illalla alkaa myös tapahtuman rakentaminen sataman alueelle.
09.07.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Rallitouhut eivät kuulu enää ihan yhtä tiiviisti elämääni kuin aiempina vuosina, mutta kyllä minä edelleen rallitalkoissa mukana olen. Nykyään otan rallihommat vähän löysemmin, mutta on minulla tänäänkin palaveri Jyväskylän MM-rallin Harjun EK:sta, jonka teemme yhdessä Jyväskylän Urheiluautoilijoiden kanssa, 70 vuotta 13. heinäkuuta täyttävä Kari ”Kile” Nättinen kertoi viime viikolla. Nättinen on myös edelleen Korpilahden UA:n puheenjohtaja.
– Siihen hommaan lupauduin alun perin kolmeksi vuodeksi, nyt on neljästoista vuosi meneillään, Nättinen naurahtaa.
Kile tunnetaan Korpilahdella ja vähän laajemminkin Jyväskylän ympäristössä nimenomaan Jyväskylän MM-rallin puuhamiehenä.
– Aloitimme MM-rallin erikoiskokeitten järjestämisen Korpilahden Martin nimissä 1982. Ensin järjestimme vain yhtä esikoiskoetta, ja kun homma onnistui, lisäsimme määrää. Vuonna 1993 järjestimme neljä erikoiskoetta, siinä sai kyllä lentää. Korpilahden Martti oli vastuullinen järjestäjä, talkoolaisia oli mukana muun muassa kyläseuroista. Yhteensä talkoosuorituksia oli toista tuhatta, Nättinen kertoo.
– 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa alkoi käydä niin, ettei enää löytynyt vastuullisia seuroja vetämään erikoiskokeita. AKK Sports otti vastuuta itselleen ja etsi koordinaattoreita, jotka tekivät samaa hommaa kuin erikoiskokeista vastanneet seurat aiemmin, minäkin olin etsimässä talkoolaisia koordinaattorina.
Jyväskylän MM-ralli teetti yleensä töitä helmi-maaliskuun vaihteesta vuoden loppuun.
– Kyllä minä aikamoisen AKK:n ”korkeakoulun” kävin, rallin MM-tasolla tuli tehtyä pitkä työrupeama. Se oli hienoa aikaa, vaikka välillä otti koville. Siitä pitää olla kiitollinen, että hirveän hyvä talkooporukka ja seuraväki on ollut takana. Ja on MM-rallit tuonut Korpilahdelle paljon hyvää, moni metsästysmaja ja vastaava on rakennettu rallirahoilla, Nättinen sanoo.
Nykyään Nättinen ei enää vastaa MM-rallin erikoiskokeitten järjestämisestä.
– Korpilahden UA:n toiminnassa olen ollut järjestämässä ralleja, meillähän oli viime vuonna jopa SM-osakilpailu ja siitä tuli kuskeilta paljon positiivista palautetta. Minä pyörittelin siinä talousasioita, Nättinen kertoo.
– Nykyisin teemme yhteistyötä Jyväskylän UA:n kanssa, kuten olemme tehneet seuran historian alusta lähtien, välillä vain molemmat tekivät omia hommiaan. SM-rallissa meillä oli seitsemän yhteistyökerhoa, autourheiluseuroja Keski-Suomen alueelta.
Varsinaisten rallikilpailujen lisäksi Nättinen kertoo nykyään olleensa silloin tällöin mukana Toyotan rallitesteissä sulkumiehenä.
– Se on eläkeläisukon hommaa, ei sinne muut päiväksi ehdi seisomaan.
Työuransa Nättinen teki kenttämestarina, ja myöhemmin liikuntapaikkahoitajana, ensin työnantajana oli Korpilahden kunta, sitten Jyväskylän kaupunki.
– Pelasin jalkapalloa nuoresta lähtien. Vuonna 1976 kunta haki kenttämestaria ja sain paikan; en olisi varmaan hakenut, jos en olisi itse ollut urheilumiehiä, Nättinen kertoo.
– Kenttämestarina kesät olivat jalkapalloa, uimarantojen kunnostusta ja sivukylien kenttien hoitoa, muun muassa kuularingin nojareunuksien maalausta. Uimapaikkojakin oli siihen aikaan vähän joka puolella. Talvella sitten olivat latuhommat ja jäänhoito. Latuja tehtiin ensin hiihtämällä, muutama innokas hiihtäjä oli talkoilla mukana. 1980-luvulla kunnalle ostettiin moottorikelkka, ja sillä saikin sitten ajaa, kun latuja piti saada joka puolelle kuntaa, maakuntauran aukaisukin oli päivän homma. Kaukalon hoitoon saatiin konevoimaa 1990-luvulla, kun kunnalle ostettiin traktori ja jäänhoitokone, sekä ajanottolaitteet jääkiekkoon, kun Pyrinnöllä oli siihen aikaan jääkiekkojoukkue piirisarjassa. Jäänhoitokoneella ajettaessa luistelijat pyörivät ihan lähellä, onneksi ei koskaan sattunut mitään, Nättinen muistelee.
– Varsinkin Korpilahden kunnan loppuaikoina kenttämestari sai toimia yleismiehenä, viedä vaikka halkokuormaa Tikkalaan. Ja jaoin minä kerran kunnanvaltuutetuille kirjeetkin, jotka eivät olisi muuten ehtineet määräajassa perille. Valtuutettuja asui joka puolella kuntaa, Päiväkunnasta Ylä-Muuratjärvelle ja Saakoskelle.
Eläkkeelle Nättinen jäi maaliskuussa 2018.
– Kuusi vuotta on mennyt todella lennokkaasti. Rallitapahtumia on ollut sen verran, että ne ovat vähän työllistäneet. Ja ensimmäiset eläkevuodet olin omaishoitajana vanhemmilleni, Nättinen sanoo.
Kile on ollut mahdollistamassa myös lukuisten korpilahtelaisnuorten liikuntaharrastuksia. Valmentajaksi hän on kouluttautunut jalkapallossa ja lentopallossa.
– Jalkapalloa pelasin itse aktiivisesti noin vuoteen 1982 asti, ihan nuorena Pyrinnössä, sitten KU67:ssä. Vuonna 1977 perustettiin Musta Hevonen, ja siinä aktiivista pelaamista kesti viitisen vuotta. Sitten siirryin lentopalloon, ensin pelaajana ja sitten valmennushommiin, Nättinen kertoo.
– Vuonna 1997 täällä oli opettajana Pasi Kaukoranta ja hän alkoi puhua, että täällä ei ole oikein mitään liikuntaharrastusmahdollisuuksia alle 7-vuotiaille. Niin me sitten rupesimme järjestämään Martin nimissä liikuntakerhoa alle kouluikäisille, saimme vanhempia mukaan ohjaajiksi. Ja kun ilmoittautumispäivä tuli, paikalle tuli 70 lasta.
Liikuntakerhoa alle kouluikäisille ei pyöritetty monia vuosia, mutta Hippo-hiihdot ja Hippo-yleisurheilukisat, joita molempia Nättinen oli järjestämässä yhdessä Osuuspankin kanssa, sen sijaan kokosivat kisailijoita monena vuonna.
– 1980-luvun alussa Hippo-hiihdoissa oli noin 150 hiihtäjä. Jo ennen Hippo-hiihtoja KOP järjesti hiihtokisoja lapsille, ja niissäkin oli paljon osanottajia, Nättinen muistelee ja kertoo, että 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Korpilahdella pyöritettiin jalkapallon kortteliliigaa nuorille, mukana oli viitisen joukkuetta.
Kilen 70-vuotispäiviä juhlitaan Palvipäivä-lauantaina, 13. heinäkuuta vanhassa pappilassa.
Tiina Lamminaho
18.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Tunnelmat olivat odottavaiset viime perjantaiaamuna, kun ihmiset jonottivat uuden S-marketin avautumista. Jotkut vitsailivat ämpäreistä, mutta niitä ei tällä kertaa ollut tarjolla. Sen sijaan pari tuhatta jäätelöä oli avajaishulinoihin tilattu.
Avausnauhan leikkasi Keskimaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Sami Kettunen marketpäällikkö Johanna Kuparin ja ryhmäpäällikkö Jarno Minkkisen pidellessä nauhaa.
Uudessa myymälässä on myyntipinta-alaa noin 1000 neliötä. Rakennustyöt käynnistyivät vuosi sitten heinäkuussa.
S-market Korpilahden henkilökunta jatkaa entisellä kokoonpanolla uudessa myymälässä. Vakituista henkilökuntaa on 10 henkilöä.
– Työntekijöiden näkökulmasta uudet tilat tehostavat työskentelyä, kun taustatilat on suunniteltu toimiviksi. Aika näyttää pärjäämmekö nykyisellä henkilökunnalla, vai onko meillä tarvetta uusiin rekrytointeihin, Johanna Kupari pohtii.
Uuden S-market Korpilahden kokonaisinvestointi oli noin 5,65 miljoonaa euroa. Osuuskauppa Keskimaa on investoinut viime aikoina uusiin marketeihin. Alkuvuodesta avattiin uusi S-market Uuraisille, Multian uusi Sale avattiin myös viime viikolla ja elokuussa avataan vielä uusi S-market Mäki-Matti Jyväskylään. Tämän lisäksi uuden S-market Muuramen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja se valmistuu ensi kesänä.
Maarit Nurminen
13.06.2024 | Korpilahti
Korpilahden Ratsastajat Ry ja Jyvässeudun Ratsukot Ry järjestävät tulevana viikonloppuna 14.-16.6.2016 alue- ja kansallisen tason kouluratsastuskilpailut Korpilahdella Suojakallion ratsastuskentällä. Jo perinteeksi muodostunut Päijänne Dressage Days on Keski-Suomen suurin kouluratsastustapahtuma. Kolmelle kisapäivälle on ilmoittautunut mukaan yli 160 ratsukkoa ja lähtöjä on yli 250.
Kilpailuissa ratsastetaan luokkia alue- ja kansallisella tasolla, vaativuudeltaan aina helpoimmista Helppo B -luokista jo hyvin korkean tason vaativiin luokkiin. Lauantain vaativin luokka ratsastetaan tasolla Prix St Georges (PSG) ja sunnuntain Intermediaire I ( Inter I). Kumpaankin luokkaan olemme saaneet ilahduttavasti useita ratsukoita ympäri Suomen, ja mukana vaativimmissa luokissa on myös keskisuomalaista edustusta. Lauantaina päivän avaa pararatsastusluokka. Sunnuntaina kilpaillaan myös kahdessa valtakunnallisessa Ratsastajainliiton järjestämässä cup-sarjassa, junioricupissa sekä ponicupissa.
Keski-Suomen kaksi suurinta ratsastusseuraa, vuonna 1974 perustettu KoRa ja vuonna 1994 perustettu JsR juhlivat molemmat tänä vuonna pyöreitä vuosia. Seurojen yhteisponnistuksena järjestettävä Päijänne Dressage Days on tärkeä tapahtuma alueen kouluratsastuskulttuurille ja hieno osoitus seurojen välisestä yhteistyöstä ja talkootyön voimasta. Kilpailuviikonlopun aikana järjestetään myös matalamman tason helpompia luokkia, joihin onkin ollut kova kiinnostus alueemme ratsukoiden keskuudessa ja osa luokista täyttyi jo reilusti ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Perjantaina kilpailut alkavat klo 14 ja kestävät klo 19.30 asti. Lauantaina kilpaillaan noin klo 9-18.15 ja sunnuntaina noin klo 10-17.
Suojakallion hevosurheilukeskukseen on vapaa pääsy.
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Ihan heti ei kaikkia tunnistanut, ja vaikka moni näytti tutulta, nimi ei muistunut mieleen, Eeva Hirvijoki totesi 50 vuotta sitten Korpilahden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneiden tapaamisessa seurakuntatalolla kesäkuun alussa. Paikalla oli 14 riemuylioppilasta, 50 vuotta sitten valkolakin painoi päähänsä 26 Korpilahden yhteiskoulusta valmistunutta.
– Keväällä rupesimme puuhaamaan luokkakokousta. Salapoliisityötä vaadittiin paljon, että kaikille saatiin kutsut, Seija Pennanen kertoo.
Osa paikalla olleista oli tavannut toisiaan jonkun kerran ylioppilaspäivän jälkeenkin, osa ei. Puheensorina oli melko moinen, kun yhdessä muisteltiin kouluaikoja.
– Pääsimme heti juttuun kiinni, mitään alkukankeutta ei ollut. Tuntui kuin tässä ei olisi ollutkaan vuosia edellisestä tapaamisesta, Seija Kailaanmäki ja Terttu-Elina Wainio kertoivat.
– Emmekä ole vielä edes päässeet siihen, mitä kenestäkin on tullut. Kuinkahan myöhään meillä vielä juttua riittää, naiset naurahtivat, kun yhdessä oli oltu parisen tuntia. Seija Kailaanmäen mielestä ihmiset olivat muuttuneet yllättävän vähän, kun vain osasi katsoa tuttuja piirteitä.
– Nyt voi Palvipäivilläkin tavata tuttuja, kun tunnistaa ihmiset, Sirkka Laukkala sanoi. Terttu-Elina Wainio tunnusti ajatelleensa, että luokkakokouksessa olisi paikalla vain vanhoja akkoja.
– Mutta olin väärässä, eihän täällä vanhoja olla, Wainio naurahti.
– On tosi ihana nähdä entisiä koulukavereita. Tapaamiset ovat jääneet vähiin, mutta nyt en osaa sanoin kuvata, kuinka ihanaa oli nähdä täällä, Seija Kailaanmäki totesi.
Viidessäkymmenessä vuodessa koulunmäki ja koko Korpilahti on muuttunut todella paljon. Vanhasta koulusta ei ole jäljellä kuin muistot.
– En ole käynyt Korpilahdella vuosikausiin. Uusi koulurakennus on todella hieno, samoin sataman alue. En ollut tunnistaa kylää, Pirjo Hallipelto kehui.
– Vanhassa koulussa meillä oli oma pesä vintillä, sinne oli oma sisäänkäyntikin. Siinä oli jotain hienoa, se kiinteytti porukkaa, Arto Rajala kertoi ja kehui Korpilahden yhteiskoulussa saamaansa hyvää opetusta.
– Meillä oli pieni luokka, saimme yksilöllistä opetusta. Jos meillä olisi ollut isompi luokka, minusta ei olisi varmaan tullutkaan ylioppilasta. Matematiikanopettajamme Keijo Rönkkö esimerkiksi antoi minulle tukiopetusta kotonaan. Koulussa pidettiin huolta kaikista oppilaista, Rajala sanoi.
Ilpo Turkkila muisteli, että oppilaille annettiin myös valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä.
– Tuntui, että opettajat kuuntelivat, ja me koimme, että pystymme vaikuttamaan. Se oli merkittävää itsetunnolle, Turkkila totesi.
Moni asia viidenkymmenen vuoden takaisessa koulumaailmassa olisi vieras nykykoululaiselle.
– Joka aamu me marssimme aamuhartauteen juhlasaliin, Maritta Röman muisteli.
– Siihen aikaan opettajia teititeltiin. Jotkut tietyt opettajat sanoivat, että heitä saa sinutella, mutta joitakin ei olisi edes osannut sinutella, Helena Aro kertoi ja Arto Rajala totesi, että siihen aikaan opettajia oikeasti arvostettiin ja kunnioitettiin.
Vuonna 1974 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat Korpilahden yhteiskoulun yhdennettoista ylioppilaat, ensimmäiset valmistuivat keväällä 1964. Samalla keväällä 1974 valmistunut ikäluokka oli viimeinen yhteiskoulun käynyt ikäluokka, peruskouluun siirryttiin Korpilahdella syksyllä 1974.
Tiina Lamminaho
