15.03.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Työn Voima-lehti 17.2.1936
Tilimarkkinain pito Korpilahden lloniemessä on vakinaistunut vuosien varrella paikkakuntalaisten elintarve- ja muunkin tavaran kauppa-vaihtopäiväksi.
Sekä iloniemeläiset että ympäristön maataloustuottajat ovat markkinoihin tyytyväisiä.
Syksyllä 1919 alkoi Korpilahdella Päijänteen rannalla liikemies Joonas Vehmaan perustama Iloniemen terva- ja tärpättitehdas työskentelynsä. Maailmansodan ja varsinkin vuoden 1918 aikoina oli tullut huutava pula yksinpä petroleumistakin, joten kotimaisilla valmisteilla tärpätillä ja tervalla oli kulta aika. Samaan aikaan pääsi uuteen vauhtiin myös sahateollisuus ja vuotta myöhemmin oli liikemies Vehmas yhdistänyt terva- ja tärpättitehtaaseensa sahankin. Kun sittemmin tapahtuikin sahatun puutavaran hintojen jyrkkä lasku, jota ei Vehmas arvannut ottaa huomioon sahaansa laajentaessaankin, joutuikin hän vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Lautatapuleille tulenvaarallisena oli tervatehdaskin lopetettava ja samalla siirtyi Iloniemen saha muille omistajille. Vuonna 1928 valmistui sahan yhteyteen yksi sisämaan suurimmista sähkövoima asemista. Myös uudisti uusi johto sahan mitä nykyaikaisimmaksi käymään neljällä pikaraamilla. joista kuitenkin vain kolme on nykyisin ollut käynnissä.
Samoihin aikoihin muodostui Iloniemeen ja sen lähiseuduille sahatyöläisyhdyskunta, joka vakiintui varsinkin, kun isännistö rakennutti sahan alueelle viisi työläisasuinrakennustakin varsinaista työväkeään varten. Silti on melkoinen määrä sahan töissä olleita perheellisiä ja perheettömiä työläisiä asustanut kaikkialla sahaa ympäröivillä alueilla.
Iloniemen sahatyöläisyhdyskuntaan ilmaantuivat myös yhtäaikaisesti sen työläisasutuksen lisääntymisen kanssa Iloniemen markkinat. Ne alkoivat pienestä alusta, kun joitakin tavarain kaupustelijoita alkoi tulla Iloniemeen ”rahapussin nimipäiville” aina silloin, kun työläisille makseltiin tili. Tietenkin markkinoissakin tapahtui kehitystä, kun ulkopuolella Korpilahden pitäjänkin alettiin kiinnittää niihin huomiota. Niinpä onkin aina varsinkin kesäisin Iloniemen markkinoilla ollut suhteellisen vilkastakin. Melkein koko pitäjän alueelta alkoivat erittäinkin pienviljelijät kuljettaa markkinoille kaikenlaisia maataloustuotteitaan: jauhoja, ryynejä, perunoita, vihanneksia, voita, kananmunia, lihaa, valmista leipää, maitoa ja kalojakin ym. Kesäisin ovat kuorma-autoilla Iloniemen markkinoille rientäneet myös kauppiaat Jyväskylästä, Lahdesta ja Tampereeltakin. Heillä on ollut tarjottavana valmiita vaatteita, muuta vaatetavaraa, jalkineita, astioita, harjoja ja osittain käypää rihkamaakin. Nyt talvella on Iloniemen markkinoilla käväissyt vain yksi kuorma-autollinen kauppiaita Jyväskylästä ja on yhteen ”laatikkoautoon” mahtunut kuusikin eri kauppiasryhmää tavaroineen päivineen.
Alkuvuosina pidettiin Iloniemessä markkinat joka toisena tiistaina tilinmaksupäivinä. Sittemmin vakiinnutettiin sahan työläisten tilinmaksupäiviksi jokaisen kuukauden 5:s ja 20:s päivä tahi pyhän niille päiville sattuessa, sen edellispäivä. Markkinat ovat seuranneet niitä. Näin talvisin on markkinoilla laimeampaan, kun sen sijaan kesällä tulevat korpilahtelaiset vilkkaastikin niille maataloustuotteitaan luomaan suoraan vesiteitse Päijänteen itäisiltäkin rantamilta. Heti kun sahan työläiset ovat saaneet palkkatilinsä, tulevat he sahan torille markkinoita pitämään. Näillä markkinoilla käymään tottuneet kauppiaat ovat huomanneet, kuinka saavat tavaransa kaupaksi silloin kun työläiset saavat rahaa. Työläiset taas puolestaan ovat valmiit ostamaan saamillaan tilirahoilla heti paikan päällä ruoka-, vaate- ja muutkin tarvikkeensa.
Pitäjän ulkopuolella tulevien kauppiaiden pitää maksaa ”torirahaa” 10 markkaa jokaisesta markkinapöydästä, mutta paikalliset maataloustuotteiden myyjät ovat siitä maksusta vapaita. Korpilahtelaisille on Iloniemen markkinoista ollut käytännöllistä hyötyä saadessaan tavaransa vaihtaa rahaksi kaksi kertaa kuukausittain. Samalla ovat sahan työläiset ja muukin väki voineet tehdä ostoksensa Iloniemen torilla tarvitsematta kulkea niiden vuoksi pitempiä matkoja. Iloniemen sahan työväestöön kuuluu, talvellakin, joitain satoja henkilöitä, perheellisiä ja yksinäisiä työntekijöitä, kaiken ikäisiä, nuoria ja vanhoja, molempaa sukupuolta. Iloniemen sahan markkinoille onkin tullut Korpilahdella vakiintunut asema elin- ja muiden tavarain niin osto- kuin myynti palkkanakin. Järjestys markkinoilla on ollut varsin hyvä.
Jutun arkistojen kätköistä kaiveli
Veli-Matti Paananen
14.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Valtatie 9:n Painaan ja Lahdenvuoren ohituskaistojen parantamiseen liittyvistä muista tiesuunnitelmista ollaan huolissaan muun muassa Lautakkotien varrella ja Hyrkkölässä. Suunnitelman mukaan muun muassa Hyrkköläntien liittymä ysitielle poistettaisiin, nykyisen liittymän kohdalle rakennettaisiin silta ysitien yli ja liikenne ohjattaisiin rinnakkaistielle joko Painaalle uuteen eritasoliittymään tai kirkonkylän suuntaan.
Uusi rinnakkaistie, joka olisi maantie, rakennettaisiin osittain nykyisen Lautakontien paikalle, osittain sen linjaa muutettaisiin. Kirkonkylälle päin rinnakkaistie jatkuisi vanhaa tiepohjaa mukaillen Reiviläntielle. Myös ysitien linjausta muutettaisiin muun muassa Painaalla ja nykyisen Hyrkköläntien liittymän kohdalla. Hyrkkölätien ja Pirttipohjan nyt maantienä olevat osuudet muutettaisiin yksityistieksi.
Suunnitelmia esiteltiin vuorovaikutustilaisuudessa Jämsässä reilu kuukausi sitten. Palautetta Ely-keskukselle on annettu etenkin rinnakkaistiesuunnitelmasta; tällä hetkellä palautetta käydään läpi ja mietitään vaihtoehtoja, miten suunnitelmaa voitaisiin muuttaa niin, että palaute tulee otettua huomioon.
– Suunnitelma kuulostaa ihan hirveältä, Lautakkotien varrella asuvat Jussi ja Mirja Aariainen toteavat. Lautakkotie menee aivan heidän talonsa nurkalta, uusi tielinja on piirretty noin kymmenen metrin päähän.
– Liikenne lisääntyisi todella paljon, kun Hyrkkölän liikenne ohjattaisiin tätä kautta. Hyrkköläntien liikenne on noin 180 autoa päivässä, kesällä noin 200 autoa päivässä. Jos siitä puolet suuntautuu etelään päin, tästä kulkisi noin sata autoa päivässä. Lisäksi tänne ohjattaisiin hitaasti ajava liikenne, joka ei sovi satasen nopeusrajoitukselle eli esimerkiksi traktorit. Nyt täällä on viisi vakituisesti asuttua taloa, Jussi Aariainen kertoo.
– Tämähän on vanhaa nelostien pohjaa, joka 1950-luvulla todettiin liian vaaralliseksi korkeiden mäkien takia, ja silloin ruvettiin rakentamaan valtatietä nykyiselle paikalleen. Nyt suunnitelmissa on mäkien tasaamisia eli uutta rinnakkaistietä rakennettaessa täällä louhittaisiin paljon kalliota, Jussi Aariainen toteaa. Mirja Aariainen on huolissaan myös alueen luontokohteista, kuten lähistöllä olevasta lähteestä.
– Ja meneehän siinä monien asukkaiden ja mökkiläisten kasvimaita ja perunamaita, ja kaikki hyvät sienimaatkin, Mirja Aariainen toteaa.
Meluaitaa paikalle on suunniteltu ysitien ja Lautakkojärven väliin.
– Ysitien ääniin on jo tottunut, mutta uusi rinnakkaistie toisi melua talon toiselta puolelta. Toisella puolella ysitietä ei ole tässä kohdassa ollenkaan asutusta, miksi uutta rinnakkaistietä ei tehdä sinne, Jussi Aariainen toteaa.
– Se on hyvä asia, että ysitien turvallisuutta parannetaan, mutta tästä rinnakkaistiesuunnitelmasta en ole löytänyt mitään hyvää, Aariainen sanoo.
Reiviläntiellä asuva Matti Nissi pitää myös ysitien turvallisuuden parantamista hyvänä, mutta toteaa, että rinnakkaistiesuunnitelmat vastaavasti huonotavat Lautakontien ja Reiviläntien varren asukkaiden turvallisuutta.
– Liikenne lisääntyy valtavasti, ja tännehän ohjataan myös kaikki Hyrkkölästä tulevat tukkiautot ja sora-autot, Nissi sanoo.
– Tielinja on piirretty ahtaaseen paikkaan, ja ilmeisesti suunnitelma sisältää jonkun talonkin lunastamisen. Kyllä me sitä suunnitelmaa hämmästellen katselimme, mutta lohtuna tässä on se, ettei valtiolla ole rahaa. Monenlaisia tiesuunnitelmia on ollut jo kauan; tuskin meikäläinen tätä suunnitelmaa toteutettuna näkee, Nissi toteaa.
Hyrkkölässä suunnitelmat ovat herättäneet monia kysymyksiä.
– Jos suunnitelma toteutuu, kasvaahan Jyväskylän ja Jämsän suunnassa töissä käyvien työmatka, kun valtatielle pitää kiertää rinnakkaistien kautta. Ja luultavasti se myös lisäisi Vinnintien liikennemäärää huomattavasti, Mari Ahovuori-Raivio sanoo.
Vinnintie on yksityistie, jonka hoidosta vastaa tienhoitokunta, raha hoitoon tulee tieosakkaiden maksamasta tiemaksusta. Jo nyt Vinnintiellä on paljon sellaisia liikkujia, jotka eivät maksa tien hoidosta. Mikäli maantienä olevat osuudet Hyrkköläntiestä ja Pirttipohjasta muutetaan yksityisteiksi, myös niiden hoito jää asukkaiden ja maanomistajien vastuulle.
– Kyllähän sekin mietityttää. Täällä on nyt kolme tienhoitokuntaa, Vinnintiellä omansa, Hyrkköläntiellä omansa ja Pirttipohja – Kiviönniemellä omansa, moni maanomistaja kuuluu useampaan tienhoitokuntaan. Sitä pitäisi miettiä, miten nyt maantienä olevat osuudet liitettäisiin tienhoitokuntiin, vai pitäisikö perustaa vielä uusi. Ja se ainakin on varmaa, että tiemaksut nousisivat, Ahovuori-Raivio sanoo.
– Itse olen huolissani liikenneturvallisuudesta esimerkiksi koululaisten kulkemisen osalta. Rinnakkaistielle ei ilmeisesti ole tulossa kevyen liikenteen väylää, ja Vinnintiekin muuttuu entistä turvattomammaksi.
Sekä Mari Ahovuori-Raivio että Jussi Aariainen ottavat esille myös uuden tiesuunnitelman vaikutukset koko Korpilahteen, suunnitelman tarkoituksenahan on tehdä ysitiestä tie, jossa voi ajaa joka kohdassa 100 kilometriä tunnissa.
– Korpilahdelle käy kuten Sulo Vilenin huoltoasemalle; iso tie menee ohi, Jussi Aariainen toteaa.
Yksikön päällikkö Minna Immonen Keski-Suomen Ely-keskuksesta sanoo uskovansa, että esillä olleeseen tiesuunnitelmaan löytyy vaihtoehtoja.
– Nyt vasta hahmottelemme vaihtoehtoja ja tutkimme mahdollisuuksia muutoksille. Olemme yhteydessä niihin palautteen antajiin, jotka ovat toivoneet yhteydenottoa ja käymme heidän kanssaan asioita yksityiskohtaisesti läpi. Ihan hetkessä uusia versioita emme saa valmiiksi, Immonen sanoo ja lupaa, että palautetta otetaan vieläkin vastaan.
– Välttämättä kaikkea saatua palautetta ei pysty muokkaamaan suunnitelmaan, mutta pyrimme löytämään kaikkia tyydyttävän ratkaisun, Immonen toteaa.
Tiesuunnitelma on tarkoitus saada nähtäville syksyllä.
– Silloin siihen voi vielä antaa muistutuksia, joiden pohjalta voimme vielä tehdä muutoksia. Sitten suunnitelma menee hyväksymiskäsittelyyn Traficomiin, ja sieltä tulevasta päätöksestä voi vielä valittaa, Immonen selvittää. Hankkeen toteutukselle ei ole tällä hetkellä tiedossa rahoitusta.
Nyt on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointiprosessi ysitien suunnitelmista Korpilahden ja Keljonkankaan välillä. Korpilahden kirkonkylän liittymistä ysitielle on tehty esiselvitystä ja esisuunnittelua. Esisuunnitelmassa kirkonkylän eteläiseen liittymään on piirretty rampit etelän suuntaan, eli eteläisestä liittymästä pääsisi ysitieltä kirkonkylälle ja kirkonkylältä etelän suuntaan, pohjoisen suuntaan liikenne kulkisi pohjoisen liittymän kautta, johon on piirretty täydellinen eritasoliittymä.
– Ohituskaistojen parantaminen ja niihin liittyvät rinnakkaistiet eivät ole sidoksissa kirkonkylä liittymien suunnitteluun, eli niitä voidaan viedä eteenpäin erikseen, Minna Immonen toteaa.
Tietoa tiehankkeiden suunnittelusta löytyy Väyläviraston nettisivuilta hankehaun kautta.
Tiina Lamminaho
11.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Ohelan tilan päärakennus on seissyt nykyisellä paikallaan reilut sata vuotta.
– Talo on rakennettu, tai siirretty, tähän paikalle vuonna 1921. Tämä on ilmeisesti kolmas päärakennus tällä tilalla, edellinen asuintalo on ollut maantien toisella puolella. Tästäkin talosta näkee, että ainakin osa hirsistä on purettu jostain muualta ja siirretty tähän. Tarkkaa tietoa aikaisemmista taloista, tai tämän talon aikaisemmista vaiheista meillä ei ole, mutta tällä paikalla tämä talo on ollut vuodesta 1921, Miika ja Mervi Säynätmäki kertovat.
Ohelan tila on lohkottu Muuramen Dominus-Nisulan tilasta vuonna 1805. Säynätmäen suvulle tila päätyi vuonna 1934, kun Miika Säynätmäen isän isä Vilho Henrik eli Heikki Säynätmäki osti sen Hulda ja Robert Vuorelta.
– Pappaa ennen tässä oli jo ehtinyt olla useampi omistaja. Meidän sukumme on asunut tässä 90 vuotta, ja me olemme nyt tilan pitkäaikaisin omistajasuku, Miika Säynätmäki kertoo. Miika ja Mervi Säynätmäki ovat isännöineet tilaa vuodesta 2002 lähtien.
Remonttia talossa on tehty 1950-luvulla, isompi peruskorjaus tehtiin vuonna 1980.
– Silloin tähän tehtiin keskuslämmitys ja muutettiin huonejakoa. Se oli sen verran iso remontti, että me asuimme kesän, ja vielä syksyäkin, pihatuvassa, Miika Säynätmäki muistelee vanhempiensa tekemää remonttia.
– Silloin tästä purettiin harmillisesti pönttöuunit pois. Talossa on ollut aiemmin myös kaksi kuistia; ne ja pönttöuunit ottaisin kyllä mielelläni takaisin, Mervi Säynätmäki sanoo.
– Aikoinaan keskuslämmityksen saaminen taloon ja pönttöuunien purkaminen oli kyllä varmasti suuri ilo, pönttöuuneilla lämmittämisessä oli iso työ, Miika Säynätmäki toteaa ja muistelee, että vesijohto taloon on tehty 1960-luvulla.
Mervi ja Miika Säynätmäen aikana talossa on tehty remonttia vähän kerrallaan niin, että sieltä ei ole tarvinnut muuttaa remontin tieltä pois.
– Olemme muun muassa ennallistaneet huonejakoa, purkaneet välikattoja ja ottaneet hirsiä esille seinissä. Lastulevyä on purettu pois ja vanhan talon tuntua on tuotu takaisin, Mervi Säynätmäki kertoo.
– Pesutila- ja keittiöremonttia tässä on myös tehty. Väliseiniä on purettu tilanteen mukaan, ja se vanhoissa taloissa onkin ihanaa, että ne ovat muunneltavissa. Vanha talo ei välttämättä ole aina kaikista käytännöllisin, mutta se ei haittaa, kodikkuus menee edelle. Ja joka vuosi löytyy jotain kunnostusta kaipaavia kohteita.
Ohelan pihapiirissä on muun muassa aitta, josta on löytynyt vuosiluku 1851, ja vanha navetta vuodelta 1925.
– Aitasta näkee selvästi, että se on siirretty siihen muualta, Säynätmäet kertovat.
– Aitassa meillä on nyt majoitushuoneita, navetan osalta mietimme, mitä sille teemme. Lehmät sieltä lähtivät vuonna 2005. Olemme yrittäneet löytää vanhoille rakennuksille käyttöä, muuten ne ränsistyvät.
Talossa sisällä on vanhan talon tyyliin sopivia huonekaluja.
– Iso astiakaappi on ollut täällä varmaan aina, se tuli Miikan papalle talokaupan mukana, kun edelliset omistajat eivät saaneet vietyä sitä pois. Muuten me olemme keränneet, kunnostaneet ja tehneet itse huonekaluja, Mervi Säynätmäki kertoo.
Pihapiirin pihatupa on 1950-luvulta, aikoinaan siinä asuivat talon karjakko ja hänen miehensä, joka myös oli tilalla töissä.
– Toivottavasti tilalla asuu joku meidän jälkeemmekin, mutta ei hänen tarvitse meidän sukua olla; tässä ei ole mitään ”sukutilarasitetta”, Mervi Säynätmäki toteaa.
Tiina Lamminaho
10.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Taksi kannattaisi tilata aina etukäteen, ilman etukäteistilausta taksin joskus saa, mutta joskus ei saa, taksiyrittäjä Juha Aaltonen toteaa. Samaa mieltä ovat myös taksiyrittäjät Ari Solonen ja Jukka Tammelin.
– Ex tempore -lähtöihin taksia ei välttämättä saa, Tammelin toteaa ja Solonen sanoo taksin saannin ilman ennakkotilausta olevan tuurikauppaa.
– Vuoden 2018 lakiuudistus poisti päivystysvelvollisuuden, ja eihän kenenkään kannata päivystää, varsinkaan jos kyytejä ei juuri ole, jos laki ei siihen velvoita. Tilanne on sama muillakin pienillä paikkakunnilla. Nykylainsäädännön mukaan emme voi edes tehdä useamman yrittäjän yhteistä päivystyskimppaa ja sopia tiettyjä päivystysöitä, se olisi kilpailulain kieltämä kartelli, Jukka Tammelin selvittää.
Korpilahdelta on viime vuosina lopettanut taksiyrittäjiä, mutta kyllä paikkakunnalla edelleen takseja on.
– Korpilahtelaisistakin osa on päivät Jyväskylässä. Siellähän sitä ollaan, missä on kyytejä. Jyväskylässä on hirveä määrä autoja, mutta on siellä paljon asiakkaitakin, Solonen toteaa.
Myös vammaispalvelulain mukaisissa sote-kyydeissä sekä Kela-kyydeissä taksin voi tilata etukäteen tutulta taksiyrittäjältä suoraan.
– Kun tietää ajan, koska taksia tarvitsee, voi soittaa suoraan taksiyrittäjälle. Sote- ja Kela-kyydeissä taksiyrittäjä voi sitten hoitaa tilaamisen välityskeskuksen kautta, tai antaa asiakkaalle koodin, jonka tämä voi antaa välityskeskukselle itse Kela-taksia tilatessaan, Ari Solonen selvittää.
Korona-aikana taksiyrittäjien ajot lähes loppuivat.
– On kyydit vähän lisääntyneet koroja-ajoista, etupäässä olen ajanut Kela-kyytejä, mutta on muitakin ollut, Juha Aaltonen toteaa.
– Minä olen ollut mukana Keski-Suomen Aluetaksissa, mutta näin talviaikaan sitä kautta tulee kyytejä vähän, kesällä sitten vilkastuu, Aaltonen sanoo.
Jukka Tammelinin mukaan tilanne ei ole kovin paljon parantunut korona-ajoista.
– Tuntuu, että asiakkaat ovat kadonneet jonnekin. Korona-aikaan ilmeisesti totuttiin olemaan kotona, ja nyt siellä pysytään edelleen, Tammelin sanoo.
– Sote- ja Kela-kyytejä on, mutta ei juuri muuta. Itse en ole Kela-kyytien välitysringissä mukana, sote-kyytejä ajan, ja sitten satunnaisesti kuljetan joitain vanhoja asiakkaita. Koulukyydithän menetimme tarjouskilpailussa jyväskyläläiselle yritykselle kolmisen vuotta sitten, ne saattavat tulla kohta uudelleen kilpailutukseen, mutta en tiedä sitten, millaisilla ehdoilla. Jossain on esimerkiksi vaadittu sähköautoja, tai ainakin hybridiä, Tammelin kertoo ja sanoo jo itse vaihtaneensa koulukyyteihin sopivan pikkubussin henkilöautoon.
Myös Ari Solonen kertoo ajavansa pääasiassa sote- ja Kela-kyytejä.
– Niitä on noin 90 prosenttia ajoista. Toki siihen vaikuttaa sekin, että kun minulla ei ole kuskia, yökyydit jäävät ajamatta, kun ei itse voi olla koko ajan töissä, Solonen sanoo ja kertoo mielellään palkkaavansa osa-aikaisen taksinkuljettajan, jos sellainen löytyisi.
Mikäli terveyspalveluita supistetaan Korpilahdella, tarvitaan Kela-kyytejä entistä enemmän.
– Nyt Korpilahden kirkonkylällä asuvat saattavat mennä kävellenkin terveyskeskukseen, mutta Muurameen asti tarvittaisiin taksia. Toivottavasti Korpilahdella riittää Kela-kyydin tarjoajia, Jukka Tammelin toteaa.
Tiina Lamminaho
04.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Rita Hakulinen ja Jari Kortesalo sanoivat ’tahdon’ Korpilahden kirkossa karkauspäivänä.
– Tämä oli sellainen spontaani juttu, ei ehtinyt stressata tai jännittää, pariskunta totesi ja kertoi tunteneensa toisensa jo vuodesta 2011.
– Kyllä meillä on ollut tarkoitus mennä naimisiin, mutta olemme vain miettineet, koska menisimme. Tässä karkauspäivän häätapahtumassa tämä onnistui kivasti ja kätevästi. Tämä ei vaatinut isoja järjestelyjä, eikä isoja investointeja.
Rita Hakulinen tunnusti miettineensä karkauspäivän häätapahtumaa pari viikkoa.
– Silloin, kun Jari kosi minua vuonna 2017, ajattelin, että haluaisin isot häät, ja nyt kun Jari ehdotti tätä karkauspäivän häätapahtumaa, piti minun vähän pohdiskella. Sitten totesin, että tämä on kyllä meidän näköinen juttu, Rita Hakulinen, vihkimisen jälkeen Kortesalo, totesi.
– Kun esikoisemme syntyi, ajattelimme, että menemme naimisiin kastejuhlan yhteydessä, mutta silloin emme ehtineet hankkia todistusta avioliiton esteiden tutkinnasta. Kun toinen lapsemme syntyi, ajatus naimisiinmenosta ei edes käynyt mielessä, silloin oli niin hektistä.
Kihloihin Hakulinen ja Kortesalo menivät 17.7.2017.
– Jos olisi halunnut jonkun samantapaisen päivämäärän hääpäiväksi kesäkuulle, olisi pitänyt odottaa vuoteen 2026. Tämä karkauspäiväkin on helppo muistaa, Jari Kortesalo toteaa ja naurahtaa, että nyt tarvitsee muistaa tuoda kukkakimppu vain neljän vuoden välein.
Naimisiinmenostaan Kortesalot eivät juuri puhuneet etukäteen läheisilleenkään.
– Ainoastaan pari kaveria tiesi tästä. Parin pariskunnan piti tulla kirkkoon todistajiksi, mutta he eivät päässeetkään, onneksi täällä oli seurakunnan puolesta todistajat, Kortesalot kertovat.
– Juhlat me pidämme joskus tulevaisuudessa. Tällainen vihkiminen tuntui hyvältä, kun saimme olla ihan omassa rauhassa.
Rita Kortesalo mietti, että olisi ollut mukavaa, jos lapset olisivat olleet paikalla.
– Toisaalta kun emme saaneet ketään vahtimaan lapsia kirkossa, oli ehkä hyvä, etteivät keväällä kaksi vuotta ja kesällä viisi vuotta täyttävät lapset olleet mukana, nyt pystyi keskittymään tilaisuuteen ja siihen, mitä pappi puhui, Rita Kortesalo totesi.
– Pappi oli tehnyt hyvän puheen, hän oli saanut hyvin kiinni meidän ajatuksistamme, Jari Kortesalo kehui.
Karkauspäivänä Korpilahden kirkossa vihittiin kolme avioparia, yhteensä Jyväskylän seurakunnassa vihittiin karkauspäivän aikana 14 avioparia. Korpilahden kirkon lisäksi vihkipaikkoina olivat kaupunginkirkko, Kuokkalan kirkko ja Palokan kirkko, lisäksi Jyväskylän seurakunnan pappi oli vihkimässä Pyhän Laurin kappelissa Ylläksellä.
– Tällaisilla matalan kynnyksen vihkimistilaisuuksilla haluamme muistuttaa ihmisille, että kirkossakin voi mennä naimisiin pienimuotoisesti, eivätkä kirkkohäät välttämättä vaadi suuria valmisteluja, Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupappi Antti Koivisto sanoo.
– Ennen vanhaanhan oli yleistä, että mentiin vihille pappilaan, mutta nykyään kirkolliseen vihkimiseen yleensä liitetään isot hääjuhlat. Tässä tapahtumassa kirkollinen vihkiminen on tehty pareille helpoksi, Koivisto toteaa ja kertoo, että Korpilahdella on vihitty muutamia pareja pienimuotoisesti muulloinkin kuin erillisissä häätapahtumissa.
– Vaikka häätapahtumassa parit vihittiin pienimuotoisesti, pappi kuitenkin valmistautui puhumaan juuri kyseiselle vihkiparille. Minä keskustelin jokaisen parin kanssa etukäteen, Koivisto kertoo.
Rakennusalalla työskenteleville Kortesaloille Koivisto puhui koskettavasti avioliitosta rakennustyömaana, jonka perustusten on oltava kunnossa ja jossa puolisot työskentelevät yhdessä, yksin ei avioliittoa voi rakentaa.
Tiina Lamminaho
23.02.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys julkistettiin viime viikolla. Selvityksessä esitetään esimerkiksi terveysasemien tai kuten selvityksessä puhutaan, sote-asemien määrän vähentämistä kahdessa eri vaihtoehdossa.
Ykkösvaihtoehdossa olisi yhteensä 21 toimipistettä ja kakkosvaihtoehdossa 16 toimipistettä. Korpilahden terveysasema säilyisi ykkösvaihtoehdossa, mutta toisessa vaihtoehdossa se suljettaisiin.
Hyvinvointialueella sote-keskusten sulkemisia perustellaan säästötoimien lisäksi henkilöstön riittävyydellä; pienille terveysasemille erityisesti lääkäreiden, mutta myös sairaanhoitajien palkkaaminen on haasteellista.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualuejohtajan sijainen Jari Raudasoja totesi, etteivät uudet lääkärit taivu työskentelemään yksin pienessä paikassa.
-Pieniin kuntiin ja terveysasemille rekrytointi on vaikeinta.
Monella hyvinvointialueen sote-asemalla on aukioloa jouduttu rajaamaan lääkäripulan vuoksi.
Raudasoja ja muut Keski-Suomen hyvinvointialueen johtavat virkamiehet esittelivät palveluverkkoselvitystä ensimmäisessä yleisötilaisuudessa Toivakassa eilen torstaina.
Korpilahden terveysasemaa ei olla sulkemassa ykkösvaihtoehdossa. Vastaava lääkäri Anna Juuti kertoo, että Korpilahdella on ollut haastavuutta lääkäritilanteessa.
-Sitä on pystytty kuitenkin tukemaan muilta Mehiläisen asemilta.
Mehiläinen Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus terveyskeskuspalveluiden järjestämisestä Korpilahdella.
Sote-asemien kuin myös muiden hyvinvointialueen käytössä tällä hetkellä olevien kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta selviteltiin viime syksynä palveluverkkoselvitystä varten. Kiinteistöt rankattiin luvusta 1 lähtien. Korpilahden terveysaseman tilat on laitettu luokkaan 2.
Mikäli Korpilahden terveysasema suljettaisiin rankemman vaihtoehdon mukaisesti, korpilahtiset siirtyisivät käyttämään Jämsän ja Muuramen sote-asemien palveluita.
Selvityksessä on esitetty matka-aikoja julkisilla kulkuvälineillä lähimmälle sote-asemalle alueilla, joista sote-asemaa ollaan lakkauttamassa. Korpilahdelta katsotaan olevan noin puolen tunnin matka Muuramen sote-asemalle.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästöjä on laskettu syntyvän 1,2 miljoonaa euroa ja toisessa vaihtoehdossa 1,7 miljoonaa euroa.
Lakkautettujen terveysasemien toimintaa korvattaisiin hyvinvointialueen suunnitelmissa liikkuvilla, digitaalisilla ja jalkautuvilla palveluilla. Suunnitelmissa on yhden tai kahden niin sanotun sote-bussin hankkiminen. Sote-bussi kiertäisi alueilla, joista on pitkä matka sote-keskukseen, kerrasta kahteen kertaan viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sote-bussia on kaavailtu avuksi muun muassa tilanteisiin, joissa hoitotakuun ajat uhkaavat ylittyä. Busseista on suunniteltu apua myös esimerkiksi influenssarokotusten antamiseen.
Digitaalisia palveluita on tarkoitus kehittää edelleen. Suunnitelmissa ovat myös monikäyttöiset asiointipisteet. Asiointipisteellä voisi ottaa yhteyttä etälääkäriin, mikäli omia laitteita tarkoitusta varten ei ole käytössä.
Palveluverkkoselvityksessä kaavaillaan muutoksia myös ympärivuorokautiseen asumiseen. Korpilahden Iltatähden toiminta hyvinvointialueen järjestämänä on vaakalaudalla.
-Iltatähden osalta tilanne on se, että kiinteistö ei ole toiminnalle paras mahdollinen. Viime vuoden puolella on käyty alustavia keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa heidän mahdollisesti tarjoamistaan palveluista. Iltatähti suljetaan siinä tapauksessa, että toiminta siirtyy uuteen kiinteistöön. Iltatähteä ei tulla kuitenkaan sulkemaan esimerkiksi ensi vuonna, ikääntyneiden asumispalveluiden palvelujohtaja Saara Kuusela sanoo.
Siitä, missä uusi yksikkö sijaitsisi, Kuuselalla ei ollut tietoa.
-Ympärivuorokautisen asumisen yhteydessä en puhuisi niinkään paikkojen vähentämisestä, vaan optimoinnista. Hyvinvointialueella on pieniä yksikköjä, esimerkiksi vain kahdeksalle asiakkaalle. Näitä pieniä yksiköitä ollaan yhdistämässä.
Iltatähdessä on 32 asiakaspaikkaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki täynnä. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.
Ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja on hyvinvointialueella riittävästi, mutta sijoittumisessa on ongelmia. Keskisellä alueella eli Jyväskylän ja Muuramen alueella ympärivuorokautisen asumisen paikkaa on joutunut odottamaan jopa 90 vuorokautta, mikä ylittää laissa määritellyn rajan.
Hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys sisältää myös positiivisempia uutisia. Perhekeskus-toimintaa sekä ikääntyneiden päivätoimintaa kehitetään.
Perhekeskus toimii Korpilahdella tällä hetkellä lähinnä siten, että perhekeskuskoordinaattori osallistuu muun muassa seurakunnan järjestämiin lapsiperheiden tapahtumiin. Korpilahdella on järjestetty myös leikkipuistotreffejä yhdessä seurakunnan kanssa. Korpilahtelaisilla on luonnollisesti mahdollisuus käyttää sähköisen perhekeskuksen palveluita. Siitä, miten laajentuva perhekeskustoiminta näkyy tulevaisuudessa Korpilahdelle, ei ole vielä tietoa.
Ikääntyneiden päiväkeskustoiminta sisältää kuntouttavan päivätoiminnan, joka toimii jo nykyisin joka arkipäivä Korpihovissa. Kuntouttavaan päivätoimintaan Korpilahdella on vuoden alusta osallistunut ikäihmisiä myös Muuramesta ja Säynätsalosta. Korpihovissa käy noin 70 ikäihmistä viikoittain. Asiakas osallistuu toimintaan kerran viikossa neljän tunnin ajan. Kuntouttava päivätoiminta on suunnattu ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä.
Kuntouttava päivätoiminta säilyy Korpilahdella myös jatkossa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen viime vuoden talous on tämän hetken arvion mukaan painumassa 113,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueella on aloitettu tuottavuusohjelma ja yhteistoimintaneuvottelut käytiin viime vuonna. Tiistaina hyvinvointialueella päätettiin aloittaa yt-neuvottelut koskien organisaatiouudistusta ja johtamista.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toivoisi valtion tulevan vastaan vaateissaan kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
-Hyvinvointialuejohtajien valtakunnallinen verkosto on lähettänyt ministeriöön kirjelmiä, joissa on esitetty lisäajan saamista tai hoitajamitoituksen alentamista, mikä myös aiheuttaa lisäkuluja ja hankaluuksia hyvinvointialueille, Tollet sanoi.
Tolletin käsityksen mukaan kumpikaan ehdotus ei ole saanut myötätuulta.
-Vuoden 2023 rahoitus on pohjana hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.
Keskisuomalaisilla on kuukausi aikaa esittää näkemyksensä palveluverkkoselvityksestä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön lausuntovaiheessa 22.2.–23.3. kaikilla keskisuomalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Jokainen voi pohtia, mikä olisi hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko meille keskisuomalaisille, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Kantaa voi ottaa osoitteessa www.otakantaa.fi. Korpilahden terveysasemalla on saatavilla myös paperisia lomakkeita tarkoitusta varten.
Maarit Nurminen
