24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksen aluksi kuultiin tällä kertaa pelimannimusiikkia sekä asiaa korpilahtelaisista pelimanneista. Korpilahden pelimannit soittivat ja Outi Penttinen kertoi Korpilahden pelimannien yli 50-vuotiaasta historiasta, myös Ville Lahtinen muisteli Korpilahden pelimannien alkuaikoja.
Korpilahden pelimannit on perustettu vuonna 1971, edellisenä vuonna perustetun Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintopiirinä.
– Kaustisten kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kansanmusiikilla oli kova noste ja pelimanniryhmiä alkoi syntyä eri puolille Suomea, Outi Penttinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat soittaneet vuodesta 1971, väki on vähän vaihtunut, mutta Ville Lahtinen on ollut mukana alusta lähtien, Penttinen totesi.
– Olin sijaistanut kanttori Paavo Ilomäkeä, ja hän minut pyysi mukaan pelimanneihin. Ihan ensimmäisissä harjoituksissa en ollut, mutta ensimmäisenä vuonna olin jo mukana, Lahtinen kertoi.
– Olen kotoisin Lapualta ja olin tottunut pohjalaisiin lauluihin, joissa lauletaan Härmän häjyistä ja rumista vallesmanneista. Täällä oli erilaisia lauluja. Kokoonnuimme vanhan koulun musiikkiluokassa. Aluksi meitä oli pieni joukko, eikä nuotteja paljon käytetty, tosin minä olen aina käyttänyt nuotteja. Matti Mäkinen veti porukkaa, kokeilimme ja opimme yhteissoittoa ja yhteishenkeä. Yhteishenki on aina ollut hyvä pelimannien joukossa, Lahtinen sanoi.
– Nykyään soitossa on suuri ero entiseen verrattuna. Ennen kaikki soittivat melodiaa omilla soittimillaan, basso ja harmoni säestäen. Nykyään kaikilla on nuotit edessään ja musiikki on sovitettua soittimille, joita on myös enemmän, mukana on viulut, huilut, klarinetti, hanuri, basso ja harmoni. Ja nykyään sovitaan, kuka mitäkin soittaa, niinpä musiikki on usein pelimannimusiikkia ihan kamarimusiikin tapaan. Musiikkia ovat sovittaneet muun muassa kapellimestari Jorma Panula, useimmissa kappaleissa sovittajana on Outi Penttinen tai Kati Weijo, Lahtinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat pitäneet yllä paikallista kulttuuriperinnettä yli 50 vuotta. Olemme tykänneet soittaa, ja perinne on pysynyt yllä siinä samalla. Toki meitä velvoittavat perinteetkin, Outi Penttinen totesi ja kertoi tunnetuista korpilahtelaisista kansanmuusikoista.
– Matti Koskinen eli Laulu-Matti tai Koskis-Matti tunnettiin laajemminkin pitkin Etelä-Suomea. Matti Koskinen oli monipuolinen kansanmuusikko, joka soitti niin viulua kuin kanneltakin, välillä jopa sahaa. Laulu oli oleellinen osa Koskis-Matin esityksiä, laulujen sanat hän teki itse. Toinen laajemmalti tunnettu korpilahtelainen kansanmuusikko oli Tyyne Pahkamäki, jämsäläiset tosin tahtovat omia hänet, koska hän asui Jämsässä silloin, kun hänet keksittiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Tyyne Pahkamäki teki omia lauluja, ja myös keräsi paljon lauluja ja runoja.
Korpilahden pelimannien ohjelmistoon on aina kuulunut paljon Matti Koskisen lauluja, myös muiden paikallisten tekijöiden käden jälki on näkynyt ohjelmistossa. Ville Lahtinen muisteli ”Vanhainkoti Iltatähden pyörätuolivalssia”, johon Seppo Marttinen teki sävelen ja Marjaliisa Kolula sanat.
– Siinä mainittiin paljon henkilöitä, esimerkiksi vanhainkodin hoitajia. Ja jokaiselta piti kysyä lupa, saako hänet laulussa mainita, Marjaliisa Kolula muisteli.
”Muistojen Haukkavuori” -laulun sanat on tehnyt Liisa Vuorinen, kappaleen on säveltänyt Esko Muhonen. Myös esimerkiksi Veikko Hakanen on säveltänyt Korpilahden pelimannien esittämää musiikkia.
– Kappaleita syntyy edelleen, esimerkiksi Anna Ahosen säveltämä valssi on uutta tuotantoa, Outi Penttinen kertoi.
Pelimannit ovat esiintyneet vaihtelevilla kokoonpanoilla ja mukana on aina ollut väkeä hieman kauempaakin, kuten Moksista, Sarvenperältä, Vespuolelta, Palokasta ja Muuramesta. Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa soittamassa olivat Antti Penttinen, Jukka Lahtonen, Juhani Rantanen, Ville Lahtinen, Merja Jokinen, Riitta Reijonen, Outi Penttinen ja Tuure Lahtonen.
– Yhteistyömme kotiseutuyhdistyksen kanssa jatkuu. Aikaisemmin, kun oli Korpilahden kunta, kunta tarvitsi pelimanneja monenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Nyt esiintymistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta kotiseutuyhdistyksen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, Outi Penttinen totesi.
Lisää Korpilahden pelimannien historiasta voi lukea Outi Penttisen muutama vuosi sitten kirjoittamasta ”Pelimannisoiton pitkä oppimäärä – Korpilahden pelimannit 50 vuotta ” -teoksesta.
Tiina Lamminaho
24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.
Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.
Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17. tammikuuta – 17. helmikuuta, ja sinä aikana kaavaluonnoksesta annettiin noin 225 mielipidettä.
– Eniten palautetta, vajaat sata mielipidettä, tuli Köhniöntauksen rakentamisesta. Myös Lehesvuoren maankaatopaikan varaus Perä-Palokassa ja kehätievaraukset toivat paljon mielipiteitä, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
– Korpilahtea koskevia mielipiteitä tuli kymmenkunta. Osa mielipiteistä on yhdistysten jättämiä, yhdessä mielipiteessä allekirjoittajia on useampi, Mäkäräinen toteaa.
Valtaosa Korpilahtea koskevista mielipiteistä koski Korpilahden kirkonkylän taajaman kehittämistä ja Korpilahden elinvoiman lisäämistä tonttitarjonnalla sekä esimerkiksi Päijännettä hyödyntämällä.
– Iloniemi nähtiin mielipiteissä potentiaalisena asuntorakentamisen alueena ja sen kehittämistä haluttiin nopeasti. Toisissa mielipiteissä toivottiin Iloniemeä kehitettävän voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta, toisissa mielipiteissä taas nähtiin tarvetta suunnitelmien päivittämiselle sekä asuntorakentamisen että liikennejärjestelyjen osalta, Mäkäräinen kertoo.
Yritystonttivarauksia yleiskaavaluonnoksessa on supistettu Korpilahden osalta; mielipiteissä toivottiin, että yritystonttivaraukset teollisuusalueella säilytettäisiin.
Putkilahden kyläyhdistys toi omassa mielipiteessään esille kyläalueiden kehittämisen. Kyläyhdistyksen mielipiteessä toivottiin uusien rakennuspaikkojen mahdollistamista ja Päijänteen osayleiskaavan päivittämistä siten, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi mahdollistuisi.
– Saadut palautteet käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvetoa ja sen perusteella jatketaan yleiskaavaehdotuksen valmistelua. Yleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteen tienoilla, kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada ensi vuoden aikana, Mäkäräinen kertoo.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Joukko Korpilahden päiväkodin vanhempia on aktivoitunut hyvissä ajoin taistelemaan päiväkodin aukiolon puolesta ensi kesänä.
Moona Seppä sanoo, että kaupunki on hänen tietojensa mukaan kysymässä vanhemmilta hoidon tarvetta kesälle toukokuussa.
-Se on ihan liian myöhäistä. Esimerkiksi omalla kohdallani ensi kesän lomia suunnitellaan jo nyt.
Seppä on avannut nettiin addressin ja vienyt niitä myös eri liikkeisiin Korpilahdella sen puolesta, että Korpilahden päiväkoti olisi ensi kesänä avoimena. Hän laati myös kuntalaisaloitteen asiasta.Näihin on kertynyt yhteensä noin 500 allekirjoitusta.
Viime kesäinen neljän viikon sulkuaika aiheutti monessa perheessä ongelmia.
Jenny Linna oli vielä viime kesänä äitiyslomalla perheen nuorimmaisen kanssa, mutta tänä kesänä tilanne on toinen.
-Lapsi oli talvilomaviikon Keljonkankaalla ja siihen me emme enää lähde. Minä työskentelen Korpilahdella ja mies tekee etätöitä kotona, joten meillä ei ole muuten mitään tarvetta ajella kaupungin suuntaan. Pienelle lapselle viikko oli myös hankala, Linna sanoo.
Edestakaisiin matkoihin kului päivän aikana vähintään puolitoista tuntia. Perheessä on yhteensä neljä lasta, joista kolme tarvitsevat päivähoitoa ensi kesänä heinäkuussa.
-Taloa valitessa päiväkodin ja koulun läheisyys vaikutti päätökseen. Siitäkin syystä nämä sulkuviikot harmittavat, Linna toteaa.
Moona Seppä laskee, että tähän mennessä hoidon tarve kesäaikaan on ilmoitettu 24 lapselle. Seppä on pyytänyt vanhempia ilmoittamaan, mikäli lapsi on tarvitsemassa hoitoa kesällä, jotta määrä saadaan tietoon hyvissä ajoin.
-Viime kesänä hoitoa tarvitsi Korpilahdella 45 lasta. Heitä kuljetettiin muun muassa Keljonkankaalle ja Muurameen. Keljonkankaan päiväkodissahan kävi niin, että lapsimäärä oli lopulta niin suuri, että käyttöön otettiin koulun tiloja.
Linna toteaaa, että lapsia oli hänen silmiinä paljon talvilomaviikon aikana.
-Oli se jotenkin aika surullista, kun muualta tulleilla lapsilla oli selässään maalarinteippi, jossa luki heidän nimensä.
Paula Pääkkösen perheessä päiväkotia tarvitaan perhepäivähoitajan loman ajaksi.
-Viime vuonna mummot ja papat hoitivat lasta vuorotellen. Toisilla heistä alkaa olla jo ikää ja toiset asuvat kauempana, Pääkkönen kertoo.
Samanlaisiin järjestelyihin perheessä joudutaan tulevanakin kesänä, mikäli päiväkodin sulku toteutuu.
-Kolmanteen hoitopaikkaan me emme lasta enää vie.
Pääkkönen kritisoi kaupunkia, joka etsii säästöjä lasten ja nuorten palveluista.
-Kyllähän se suututtaa, jos on varaa uusia lasisia linja-autopysäkkejä, mutta päiväkoteja ei ole varaa pitää kesällä auki. Nämä ovat valintakysymyksiä. Lasten ja nuorten palveluista säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa.
Pääkköstä ärsyttää myös se, että kaupungin puolelta viestitään kesän olevan erityisaikaa.
-Monilla vanhemmilla, kuten meilläkin, kesä on töissä sesonkiaikaa.
Pääkkönen on suunnitellut, että myös ensi kesänä vanhemmat pitäisivät lomansa vuorotellen.
-Emme edes haaveile siitä, että olisimme lomalla yhtä aikaa.
Pääkkönen sanoo päiväkodin sulkuaikojen vaikuttavan lapsiperheiden muuttoajatuksiin.
-Jos palvelut ovat heikkoja, ei tänne kukaan halua muuttaa. Liekö se tarkoituskin, Pääkkönen pohtii.
Moona Seppä sanoo ymmärtävänsä kaupungin tarpeet säästää.
-Ymmärrän kyllä kaupungin osalta turhautumisen siihen, että hoitopaikkoja varataan loma-ajoiksi ikään kuin varmuuden varalle ja sitten ne paikat perutaan viikkoa ennen. Mielestäni olisi molemmin puolin reilua, jos loma-aikoina turhaan varatuista hoitopaikoista lähetettäisiin lasku vanhemmille. Vanhempien ja kaupungin tulisi yhdessä miettiä sellaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä perheiden että kaupungin näkökulmat, Seppä pohtii.
Maarit Nurminen
07.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Eniten korpilahtelaisia ehdokkaita Jyväskylän kaupunginvaltuustoon pyrkii Keskustan listalta. Listan 94 ehdokkaasta 13 on korpilahtelaisia. Mukana ovat Hannu Ikonen (sitoutumaton), Jari Jokinen, Sirpa Kaikkonen, Matti Kekäläinen, Vesa Koskinen, Markku Lahti, Jussi Lehtimäki, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Mauri Pekkarinen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja ovat tällä hetkellä Markku Lahti ja Ilse Weijo, sen sijaan viime vaaleissa valtuustoon valittu Ari Laitinen ei nyt lähtenyt ehdolle.
Aluevaaliehdokkaina Keskustalla on korpilahtelaisia kuusi: Sirpa Kaikkonen, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Ruth ja Weijo ovat tällä hetkellä hyvinvointialueen varavaltuutettuja, myös varavaltuutetuksi hyvinvointialueelle viime vaaleissa päässyt Markku Lahti ei tällä kertaa ole aluevaaliehdokkaana. Myöskään aluevaltuustoon viime vaaleissa päässyt Matias Lahti ei ole nyt ehdolla.
Sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa Keskustalla on täysi lista, kuntavaaleissa 94 ehdokasta ja aluevaaleissa 86 ehdokasta.
– Ehdokkaita sai hyvin, tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin listalle mahtui, Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Ilse Weijo kertoo.
– Nuoriakin on melko paljon ja eri ammattiryhmiä on hyvin edustettuna. Nyt istuvassa kaupunginvaltuustossa meillä on kolme korpilahtelaista valtuutettua ja yksi varavaltuutettu, toivottavasti saisimme nyt ainakin yhtä paljon korpilahtelaisia valtuustoon puolustamaan Korpilahden elinvoimaisuutta ja Korpilahden palveluja. Olisi hyvä, että sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa olisi ihmisiä, jotka tietävät ja tuntevat Korpilahden olosuhteet, Weijo sanoo.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa istuva Vihreiden Helinä Lähdesluoma on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Vihreiden 89 ehdokkaan listalla on myös osa-aikainen putkilahtelainen Mauno Harju.
– Ehdokkaita on ollut nyt haastavampaa saada kuin aiemmin, mutta meillä oli kuitenkin ihan hyvä loppukiri ehdokashankinnassa, vaikka emme kuntavaaleihin ihan täyttä listaa saaneetkaan. Aluevaaleissa meillä on täysi lista, Jyväskylän Vihreiden toiminnanjohtaja Lassi Niininen kertoo.
Vasemmistolla on kuntavaaleissa listoillaan yhteensä 81 ehdokasta, aluevaaleissa 85 ehdokasta. Useamman vaalikauden Jyväskylän kunnallispolitiikassa mukana olleet Vasemmiston Paul Abbey ja Mette Toikkanen ovat nyt jäämässä kumpikin pois.
– Saimme kuitenkin ehdokkaaksi melko tuoreen korpilahtelaisen, Into Hiltusen, Korpilahden Vasemmiston puheenjohtaja Mette Toikkanen kertoo ja toteaa, että ehdokkaita on saatu kohtuullisen hyvin. Aluevaleissa Vasemmiston listalla ei ole yhtään korpilahtelaista ehdokasta.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna oleva Kokoomuksen Markku Aarnos on mukana Kokoomuksen kuntavaalilistalla, toinen korpilahtelainen listalla on myös pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Arja Sahlberg. Kokoomuksen aluevaalilistalla ei ole korpilahtelaisia, viime kerralla varavaltuutetuksi aluevaltuustoon päässyt Päivi Ikkala ei ole nyt mukana.
– Tuntuu, että ehdokkaiden saaminen on aina vain vaikeampaa. Saimme täydet listat sekä kunta- että aluevaaleihin, mutta töitä sen eteen joutui tekemään. Halusimme molemmille listoille hyvän kattavuuden, kuntavaalilistallakin katsoimme sukupuoli- ja ammattijakauman lisäksi maantieteellistä jakaumaa, ja saimmekin kattavan listan, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jooel Niittynen sanoo.
SDP:llä on tällä kertaa kuntavaalilistallaan neljä korpilahtelaista ehdokasta. Mukana ovat Muuramen kunnallispolitiikassa aiemmin vaikuttanut, Korpilahdelle muuttanut Arto Liikanen sekä Petteri Kaura-aho, Petri Jalonen ja Rita Kortesalo. Aluevaaleissa SDP:llä ei ole korpilahtelaisia ehdokkaita.
– Nyt saimme ehdokkaita paremmin kuin viime vaaleissa, tosin viimeiseen asti piti tehdä töitä. Nyt meillä on sekä kunta- että aluevaaleissa täysi lista. Molempiin vaaleihin riitti kiinnostusta, ja saimme uusiakin ihmisiä listoille hyvin, vaalityöntekijä Jarno Kemiläinen Jyväskylän sosialidemokraattisesta kunnallisjärjestöstä kertoo.
Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa 51 ehdokkaan lista, aluevaltuustoon pyrkii 63 perussuomalaista ehdokasta. Korpilahdella kuntavaaliehdokkaista asuvat Aulis Levänen ja Matti Sarmanne, Jarmo Nahkamäki on syntyisin Korpilahdelta. Levänen ja Nahkamäki ovat ehdolla myös aluevaaleissa, jatkokautta aluevaaleissa hakee myös Korpilahdelta kotoisin oleva, nykyisessä hyvinvointialueen valtuustossa istuva Marko Kolula.
Kristillisdemokraattien listoilla sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa on korpilahtelainen Minna Mustonen. Yhteensä Krstillisdemokraateilla on 35 ehdokasta Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, aluevaltuustoon Kristillisdemokraattien listalta pyrkii 66 henkeä.
– Kuntavaaleihin oli hankalampaa saada ehdokkaita kuin aiemmin, mutta aluevaaleihin maakunnasta löytyi hyvin ehdokkaita, Kristillisdemokraattien Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja Mervi Turunen toteaa.
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys on 2. – 8. huhtikuuta, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta.
Tiina Lamminaho
05.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Pekka ja Liisa Kiho muuttivat vapaa-ajan asuntonsa vakituiseksi asunnoksi jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten, pariskunta on asunut Puolakalla vuodesta 2008 lähtien. Alun perin talo oli Liisan äidin kesämökki, sitten Pekka ja Liisa Kiho mökkeilivät siellä, muutto tuli ajankohtaiseksi eläkepäivien koitettua.
– Hyvä paikka tämä on ollut asua, yhtään ei ole muutto kaduttanut, Pekka ja Liisa Kiho toteavat.
– Muutos kesämökistä vakituiseksi asunnoksi meni silloin Korpilahden kunnan aikana hyvin. Haimme ensin rakennuslupaa laajennukseen ja sitten teimme käyttötarkoituksen muutoksen vaatimat toimet. Vanhaa puolta piti eristää lisää ja huonekorkeudesta ja energiatehokkuudesta sekä jätevesijärjestelmästä ja kompostoinnista piti antaa selvitykset. Jätevedet tässä menevät umpikaivoon, juomaveden saamme teettämästämme porakaivosta, sähköt tässä oli valmiina ja valtion tie menee vierestä, Pekka Kiho selvittää.
Kihojen talo on Särkijoentien varressa, lähin vakituisesti asuttu naapuri on alle kilometrin päässä.
– Vakituista asutusta saisi tulla lisää, täällä on tyhjiäkin taloja. Kesäisinhän täällä kyllä on paljon väkeä, kun mökkiläiset tulevat, myös Oravivuoren Struven piste tuo liikennettä.
Käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi vaatii nykyäänkin rakennusluvan, Pekka Kihon mainitsemat eristeiden paksuus ja vastaavat asiat katsotaan rakennusvalvonnassa.
– Vapaa-ajan asuntojen tekniset vaatimukset esimerkiksi huonekorkeuden, eristeiden paksuuden ja energiatehokkuuden osalta eroavat vakituisten asuntojen teknisistä vaatimuksista, ne määritellään valtakunnallisessa lainsäädännössä. Siinä mielessä rakennusvalvonnan kannalta vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on selkeä tapaus; vaatimukset joko täyttyvät tai eivät täyty, Jyväskylän kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Holmberg toteaa ja lisää, että yleensä, kun muutosta haetaan, vaatimukset täyttyvät.
– Teknisiin vaatimuksiin muutos ei yleensä tyssää, mutta kaavoituksesta johtuviin asioihin se voi tyssätä, Holmberg toteaa.
– Jos alueella on voimassa oleva kaava, se määrää, voiko tietyllä paikalla olla vakituista asumista vai ei, kaavoitusinsinööri Outi Toikkanen Jyväskylän kaupungilta toteaa.
– Korpilahdella Päijänteen rannoilla on rantayleiskaava ja Tikkalan sekä Raspio-Iloniemen suunnalla osayleiskaavat, joissa tonttien käyttötarkoitus on osoitettu. Osayleiskaavoissa vakituista asumista on osoitettu myös ranta-alueille ja Tikkalan osayleiskaavassa on myös merkintöjä, jotka mahdollistavat tontille joko vapaa-ajan asunnon tai vakituisen asunnon rakentamisen. Päijänteen rantayleiskaavassa vakituisen asumisen paikoiksi on merkitty pääasiassa ne paikat, joissa vakituista asumista oli kaavan laatimisen aikaan, Toikkanen sanoo ja toteaa, että Päijänteen rantayleiskaava on hyväksytty vuonna 1996, Tikkalan osayleiskaava vuonna 2009 ja Raspio-Iloniemen osayleiskaava vuonna 2012.
Toikkasen mukaan Jyväskylän kaupungissa voimassa olevien kaavojen alueella sellaisissa paikoissa, joissa kaavamerkintä ei salli vakituista asumista, käyttötarkoituksen muutoksia vapaa-ajan asunosta vakituiseksi asunnoksi ei lähtökohtaisesti ole hyväksytty poikkeamisluvilla.
– Jos kaavassa on merkintä, joka sallii vain vapaa-ajan asumisen, tulisi käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseen asumiseen tutkia kaavamuutoksella, mutta sekään ei välttämättä onnistu. Kaavoituksessa katsotaan kokonaisuutta, esimerkiksi sitä, onko lähistöllä muuta vakituista asutusta. Kaavoituksella halutaan tukea vakituisen asutuksen keskittymistä sinne, missä sitä on jo ennestään, vakituinen asuminenhan tuo kunnalle eri tavalla velvoitteita esimerkiksi palvelujen järjestämiseen liittyen kuin loma-asuminen, Toikkanen sanoo.
Meneillään olevan Jyväskylän yleiskaava 2050 laatimisen yhteydessä on tehty ranta-alueiden pysyvän asumisen edullisuusvyöhyketarkastelu.
– Korpilahdella suotuisa ranta-alue pysyvään asumiseen olisi sen mukaan Kärkisten pohjoisranta, jossa onkin jo aika paljon vakituista asumista. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan laadinta onkin kaavoitusohjelmassamme, Toikkanen sanoo.
Suurin osa Korpilahdella olevista vapaa-ajan asunosta sijaitsee Outi Toikkasen mukaan rannoilla, joilla on voimassa oleva rantaosayleiskaava. Ranta-alueiden ulkopuolisella haja-asutusalueella, Tikkalan ja Raspio-Iloniemen alueita lukuun ottamatta, ei ole voimassa olevaa kaavaa, jossa rakennuspaikoista ja niiden käyttötarkoituksista määrättäisiin.
– Alueilla, joissa ei ole voimassa olevaa kaavaa, vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii poikkeamisluvan, poikkeamislupa tarvitaan myös kaavattomilla ranta-alueilla. Yhtenä lähtökohtana poikkeamislupaa mietittäessä on rakennuspaikan sijainti yhdyskuntarakenteessa, mutta poikkeamiselle tulee aina kuitenkin olla rakennuslain mukainen erityinen syy, harkinta on tapauskohtaista, Toikkanen sanoo.
Rakennuspaikan on täytettävä kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset ja sen mukaan vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi vain, jos lähettyvillä ja kiinteistölle johtavan tien varrella on ennestään useampi vakituisesti asuttu kiinteistö. Kiinteistölle johtavan tien pitää myös olla ympärivuotisesti ajettavissa hälytys- ja huoltoajoneuvoilla ja koulukuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä.
– Poikkeamislupahakemukset käsitellään tapauskohtaisesti. Tiedusteluja vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi tulee aika ajoin, mutta ei kovin paljon, korkeintaan joitakin vuodessa. Suurin osa niistä koskee ranta-alueita, Toikkanen kertoo.
Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan Juha Suonperän mukaan poikkeamisluvan vapaa-ajan asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi käsittelee kaupunkirakennelautakunta tai nykyisen hallintosäännön mukaan siitä voidaan tehdä myös virkamiespäätös.
– Olemme käsitelleet muutaman poikkeamislupahakemuksen viime vuosina, aika harvoin niitä meille tulee. Ne käsitellään tapauskohtaisesti, mutta niissä pitää olla tasapuolinen eli kaikkia koskevat samat säännöt. Päätöksiä tehtäessä katsotaan kokonaisuutta, virkamiehet tekevät esitykset ja asiat käydään perusteellisesti läpi, Suonperä sanoo.
Tiina Lamminaho
