Hyvinvointialueen säästökuuri jatkuu – neljännet yhteistoimintaneuvottelut käynnissä

Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.

Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.

Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.

Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun

Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun

Monen mielestä nyt halutaan muuttaa maalle, vaikka väestöennusteet povaavat laskua.
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto uskoo kuntansa vetovoimaan ja on niin sanotusti laittanut tuulemaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Uuraisten Juha Valkama puolestaan katselee tyytyväisenä heinäkuun lukuja; jos loppuvuosi menee samaa rataa, kunta pysyy muuttovoittajien puolella tänä vuonna.
Maalle muuttamisen innokkuudesta ja tulevien vuosien ja vuosikymmenten väestöennustuksissa on ristiriitaisuuksia. Viime vuonna Suomen Kylät Ry,  MTK ja Maaseudun Tulevaisuus teetättivät kyselytutkimuksen, jonka mukaan liki miljoona suomalaista haaveilee muuttamisesta maalle. Heistä vajaa viidennes oli vakavissaan aikeidensa kanssa. Useimmiten muuttohaaveiden esteenä on työ.

Johanna Niilivuo. Kuva Suomen Kylät Ry

Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija, Korpilahden Sarvenperällä asuva Johanna Niilivuo kertoo, että koronavuosien huipuista on tultu alas. Silloin muuttovoittoisten kuntien määrä kolminkertaistui. Ennen koronaa muuttovoittokuntia tilastoitiin nelisenkymmentä, koronavuosina määrä nousi lähes130:een ja on sieltä tullut alas 70-80 kuntaan. Eli vielä ei olla palattu koronavuosia edeltävälle tasolle. Kuntajohtajien väestökasvuhaaveissa on siis perää.
Viides maaseutubarometri julkistettiin tänä vuonna. Sen tuloksista todettiin muun muassa se, että kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Myös maallemuuttohalukkuus on pysynyt korkealla tasolla.
– Tässä ajassa maaseutuasumiselle on paljon vastavoimia. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti palveluiden leikkaamisista, kuten esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulujen lakkauttamisista. Koulu on todella merkittävä tekijä muuttopäätöksissä.
Niilivuo sanoo, ettei toimivia kyläkouluja pitäisi lakkauttaa, sillä niillä on suuri merkitys kylien ja kuntien elinvoimalle. Koulujen lakkauttamisten vaikutuksia selvittänyt erikoistutkija Olli Lehtonen on todennut, että koulujen lakkauttaminen kiihdyttää selvästi asukaskatoa.
– Puhtaasi talouslukuja esittelemällä koulut saadaan usein näyttämään säästökohteilta, vaikka todellisuudessa kerrannaisvaikutukset esimerkiksi alueen vetovoimaan ja lasten hyvinvointiin voivat kääntää vaikutuksen täysin päinvastaiseksi, Niilivuo sanoo.
Vetovoimatekijöinä maallemuutossa ovat arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys kuin myös rauha ja hiljaisuus. Suosituimpia maallemuuton kohteita ovat maaseutumaiset alueet, joista on suhteellisen lyhyt matka kaupunkiin. Siis juuri sellaisia, joita Uuraisilla ja Toivakalla on tarjota.
Niilivuo toteaa, että kunnissa ja kylillä on paljon sellaista, jota ei edes hoksata markkinoida. Sitä jotakin, jota mahdolliset muuttajat halajavat.
– Otetaan esimerkiksi vaikkapa harrastusmahdollisuudet. Useinhan sanotaan, ettei maalla voi tehdä mitään. Asia on usein päinvastoin; harrastusryhmiin ja muuhun toimintaan mahtuu aina mukaan. Meillä maaseudulla asuvilla on paljon sellaista, mikä meille itsellemme on itsestäänselvyys.
Maallemuuton esteenä voi toimia myös asuntojen tarjonta.
– Maaseudulla on todella vähän vuokra-asuntoja ja nimenomaan kuntakeskusten ulkopuolella. Euroopan laajuisessa, nuorille suunnatussa tutkimuksessa vähiten houkutteleva asuinpaikka on kuntakeskus. Suomalaisista kotitalouksista liki puolet on kuitenkin yhden hengen talouksia ja paljon on myös yhden aikuisen perheitä. Tämäkin olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli kasvua halutaan.
Kasvun mahdollisuuksia siis on, vaikka vastikään julkistetut väestöennusteet povaavatkin sekä Uuraisille että Toivakkaan laskusuuntaa.

Maarit Nurminen

Keski-Suomen miesten illassa puhuttiin perinnön välittämisestä

Keski-Suomen miesten illassa puhuttiin perinnön välittämisestä

Keski-Suomen luterilaisten seurakuntien miesten iltaan Korpilahden kirkkoon osallistui noin 750 miestä. Osa seurasi tapahtumaa seurakuntatalolla videoyhteyden kautta.
Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja oli illan odotetuin puhuja. Penkeissä arvuuteltiin, tulisiko puhe olemaan yhtä raflaavaa kuin toisinaan eduskunnan istuntosalissa.
Keskisarja otti yleisönsä ja sai puheensa jälkeen pitkät aplodit.
Hän käsitteli puheessaan kristinuskon ja luterilaisen kirkon voittokulkua ja aikaansaannoksia yhteiskunnassamme.
Hän mainitsi muun muassa pappien ja lukkarien merkityksestä lukutaidon kehityksessä, vaikka taidon opettelu ei siihen aikaan aina niin mieluista ollutkaan. Toiminnalla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä.
-Kiitos luterilaisuuden, kansakoulut eivät joutuneet aikanaan tyhjästä ponnistamaan, Keskisarja sanoi.
Keskisarja totesi, että kirkot olivat ensimmäisiä tietotoimistoja, mielenterveyspisteitä, konserttisaleja ja saattohoitokoteja.
Hän kritisoi nykyajan hengettömyyttä ja totesi, että kristilliset arvot olivat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle.
Keskisarja katsoo, ettei luterilainen kirkko ole syyllistynyt Suomessa sellaisiin tekoihin, joita olisi jälkikäteen syytä pyydellä anteeksi.
Hän pitää kirkkoa myös suvaitsevana ja mainitsi, että kirkko Suomessa on ollut esimerkiksi ”homovälinpitämätön”.
Yhden synnin hän kuitenkin suomalaiselle kirkolle langetti; papiston toiminnan sisällissodan aikana vuonna 1918.
Hän totesi, että kirkonmiehillä olisi ollut mahdollisuus lopettaa punaisten teloitukset ja tappaminen.
Se ristiretki meni Keskisarjan mukaan liian pitkälle ja olisi anteeksipyynnön paikka.
Provosoinnistaan tunnettu Keskisarja kysyi miesten illassa, ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia. Hänen mielestään kristinusko on parempi kuin monet muut.
Keskisarja sanoi, että kristinuskon perintö on kadoksissa monesta syystä. Hyvinvointivaltio ja yhteiskunta täyttää tarpeita, eivätkä valtio ja kunnat jätä enää kirkolle samanlaista rooli kuin joskus ennen.
Keskisarja puhui digitaalisesta aikalaishulluudesta. Hän sanoi, ettei älypuhelin vie vaan pikkusormea, vaan koko elämän.

Odotettu vieras oli myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Hän totesi sydämensä olevan vahvasti vielä Keski-Suomessa, kun perhe asui Jyväskylän seudulla 23 vuotta.
Illan teeman mukaan hän puhui perinnön välittämisestä useasta näkökulmasta.
Kristillisen perinnön välittämisestä hän totesi, että vuoden 2020 kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kristillinen kotikasvatus vähenee Suomessa nopeasti.
-Yksittäisiä kristillisiä tapoja, kuten iltarukousta ja seurakunnan kerhossa tai pyhäkoulussa käymistä oli kertomuksen mukaan harjoitettu huomattavasti enemmän.
Keskitalo nosti esiin sen, että nuoret miehet ovat nykyisin uskonnollisempia kuin nuoret naiset.
-Huolestuttavaa on, että erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä arvoja vähenee sukupolvi sukupolvelta.
Keskitalo rohkaisi kirkkoon kuuluvia miehiä välittämään rohkeasti kristillistä perintöä eteen päin.
Kolmantena puhujana miesten illassa oli kotiseutuneuvos Markku Lahti.
-Kautta aikojen on oma kotipiiri ja ympäristö ollut tärkein tiedon ja perinteen välittämisessä. Perinteen välittäminen oli elinehto sille, että pysyimme ylipäätään hengissä. Ihmiset asuivat omilla kotikonnuillaan ja vain harvat pääsivät käymään kauempana. Kirkkomatkat ja kirkossakäynti olivat niitä harvoja tapahtumia, joissa väki tapasi toisiaan. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat olivat viikon kohokohtia. Matkaa Korpilahden kirkkoon saattoi olla yli 30 kilometriä pitäjän perukoilta. Sarvenperältä tai Päiväkunnasta oli aika kulkeminen tänne. Tavallista oli, että kirkonkylälle tultiin jo edellisenä päivänä niin että varmasti ennätettiin jumalanpalvelukseen. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat merkitsivät tapaamisia muiden nuorten kanssa ja sitä kautta moni avioliitto sai alkunsa. Vanhempi väki vaihtoi kuulumiset ja lisätietoa saatiin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Lahti käsitteli puheessaan muun muassa koululaitoksen merkitystä.
-Kansakoulujen perustamiset olivat pitäjiin olivat merkittävä seikka. Ne loivat pohjan ihmisten ajattelulle ja lisäsivät tietoa. Vaikka kunnat olivat köyhiä ja oli paljon muutakin rakentamista, kouluja perustettiin reippaalla vauhdilla. Niinpä Vanhan Korpilahden alueella oli 1920-luvulle tultaessa lähes 30 kansakoulua. Valistuneen puheenvuoron Korpilahden kuntakokouksessa koulun tärkeydestä käytti vuonna 1877, siis kolme vuotta ennen koulun perustamista, torppari Juhana Välilä sanomalla, että ”torppareille on kansakoulu tärkiämpi kuin tilallisille, he voivat kustantaa lapsensa ylempiinkin kouluihin, vaan harvoin sen torpparit voivat, aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”.

Maarit Nurminen

Vesiosuuskunta Uurainen muutoksen pyörteissä

Vesiosuuskunta Uurainen muutoksen pyörteissä

Vesiosuuskuntamalli on ollut käytännössä ainut tapa saada niin kattava vesi- ja viemäriverkosto haja-asutusalueille Suomessa. Uuraisilla vesiosuuskuntia on useita. Vesiosuuskunta Uurainen, sekä Kyynämöisten ja Hankalan vesiosuuskunnat toimivat kokonaan Uuraisten alueella, Kuikan vesiosuuskunta ja Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunta toimivat useamman kunnan alueella.
Vilkkainta vesiosuuskuntien perustamisen aikaa oli vuosituhannen vaihde ja silloin alkanut infran rakentaminen on jatkunut pikkuhiljaa hiljentyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä vain Kyynämöisten vesiosuuskunta on laajenemassa Virtasalmentien suuntaan.
Uuraisten vesiosuuskunnan perustaminen ja hankkeet liittyvät vahvasti vuonna 2006 rakennettuun runkolinjaan Uuraisilta Jyväskylään.
Vesiosuuskunnissa on tehty ja tehdään valtava määrä vapaaehtoistyötä. Toisin kuin yleensä talkootyössä, vesiosuuskuntatoiminnassa ollaan myös tekemisessä suurten rahasummien kanssa. Rahaa rakentamiseen on saatu Ely-keskukselta ja kunnalta, sekä luonnollisesti liittymämaksuista. Verkoston rakentamista on tuettu myös lainarahalla. Osuuskunta otti lainaa pankista ja antoi edelleen osakkaille liittymät osamaksulla, jopa 25 vuoden maksuajalla. Osakkaille järjestely on ollut erittäin edullinen ja helppo tapa saada oman kodin vesijärjestelmä lain vaatimalle tasolle ja toimintavarmaksi. Tällä hetkellä Vesiosuuskunta Uuraisen osakkaita on noin 250, joista aktiivikäyttäjinä 220 taloutta.
Taloudellisten näkökulmien lisäksi vesihuoltotoimintaan liittyy erittäin vakavasti otettavia vastuukysymyksiä. Käyttöveden on oltava puhdasta sekä turvallista kaikissa olosuhteissa ja jätevettä ei saa päästä vuotamaan maastoon tai vesistöihin. Vesiosuuskunta on näistä asioista vastuussa ja asioiden mennessä vikaan, voivat korvausvastuut olla huomattavia.

Yleinen linja Suomessa on ollut, että ns. valmiit vesiosuuskunnat liittyvät kunnallisiin vesilaitoksiin. Myös Vesiosuuskunta Uurainen on käynnistänyt selvitystyön yhdistymisestä kunnan vesilaitokseen.
– Elämme muutoksen aikaa ja tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu. Toimintaympäristö on muuttunut aika rajusti ja lakisääteiset tehtävät alkavat olla sellaisia, että vapaaehtoisvoimin hoitamisen aika alkaa olla ohitse, kertoo Vesiosuuskunta Uuraisen puheenjohtaja Taru Rytkönen.
Uuraisilla on perustettu yhdistymistä selvittävä ja valmisteleva ”vesinyrkki”, johon kuuluvat Uuraisten kunnan vesilaitos, Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunta, Kyynämöisten vesiosuuskunta, Hankalan vesiosuuskunta ja Vesiosuuskunta Uurainen. Selvitystyön tarkoitus on luoda pohja vesiosuuskuntien sekä kunnan vesilaitoksen yhdistymiselle, mutta varsinaiset päätökset tekee jokaisen vesiosuuskunnan osuuskuntakokous ja Uuraisten kunta omissa toimielimissään.
– Vesinyrkin aloituskokous oli viime viikolla. Työ alkaa tietojen keräämisellä. Lokakuussa käydään läpi tekniset ja toiminnalliset tiedot, sen jälkeen taloudellinen tilanne, sekä sopimukset ja saadut avustukset. Seuraavaksi selvitetään yhdistymisen edelletykset ja laaditaan yhdistymisasiakirjat. Loppuraportti annetaan 30.6.2025. ja tämän jälkeen alkavat varsinaiset yhdistymisneuvottelut, jos niihin mennään, kertoo Uuraisten kunnan tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
Vesiosuuskunnan hallitukseen ei koskaan ole ollut jonoa, tällä hetkellä Taru Rytkösen lisäksi hallitukseen kuuluvat varapuheenjohtaja Teppo Flyktman, Terho Heimonen, Pertti Huutonen, Jari Kärkkäinen ja Hannu Lahtinen, varajäseninä Erkki Hartikka, Helena Kulmala ja Juha Tuunanen.
– On hyvä muistaa, että vesiosuuskunnalla ei ole yhtään asiakasta, vaan osuuskunta tuottaa palveluja osakkailleen – eli omistajilleen, lisää toimitusjohtaja Jaana Hirsjärvi, joka palkattiin tekemään mahdolliseen yhdistymiseen johtavaa selvitys- ja valmistelutyötä. Alkuperäisenä osakkaana hän tuntee hyvin Vesiosuuskunta Uuraisen kuviot ja hänellä on myös alan koulutus.
Selvitystyön tavoitteena on löytää vesiosuuskunnan osakkaiden kannalta paras ratkaisu.
Esimerkiksi vesinäytteiden ottaminen on hoidettu vapaaehtoistyönä, mutta lain tiukentumisen myötä se ei ole enää mahdollista, vaan osuuskunta ostaa tällä hetkellä palvelun kunnalta.

Vesiosuuskunta Uurainen on lähestynyt osakkaitaan tiedotteella, jossa osakkailta valmistellaan tuleviin muutoksiin ja toivotaan kolmea asiaa:
Ensiksi kiinteistön omistaja huolehtii siitä, että pumppaamon kansi on turvallinen ja suljettu siten, ettei putoamisvaaraa ole.
–Esimerkiksi nippuside riittää yleensä lukitukseksi. Tärkeintä on, ettei kukaan ulkopuolinen mene kurkistelemaan ja mahdollisesti tiputtamaan kaivoon jotain sinne kuulumatonta, Taru Rytkönen sanoo.
Toiseksi toivotaan, että omistaja tutustuu omaan pumppaamoonsa ja sen käyttöohjeisiin.
– Oman pumppaamon toimintaperiaatteet kannattaa ottaa haltuun nyt, kun tukea on vielä saatavissa. Ennemmin tai myöhemmin tulee se aika, että apua ei ole enää saatavissa muualta kuin maksullisia huoltopalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Kannattaa siis opetella tekemään ne asiat, jotka on mahdollista tehdä itse. Pumppaamot eivät ole periaatteeltaan monimutkaisia, mutta turvallisuus- ja hygienia-asiat on otettava huomioon kaikissa huoltotöissä, vesiosuuskunnan tiedotteessa kerrotaan.
Kolmas kohta koskee vikatilanteita. Juuri näissä on vuosien varrella tehty valtava määrä ilmaista vapaaehtoistyötä ja joskus riennetty apuun jopa kesken jouluaterian.
Nyt osuuskunnan hallitus toivoo, että vikatilanteessa omistaja tarkastaa itse ensimmäisenä pumppaamon tyypin, testaa pumpun toimivuuden mahdollisella pakko-ohjauspainikkeella, testaa korjaantuuko häiriö sähköjen katkaisemisella noin minuutiksi, tarkastaa pumppaamon ja vippojen likaisuuden ja mahdollisuuksien mukaan puhdistaa ja testaa vipat, jos kyseessä on vipallinen pumppaamo. Vasta mikäli nämä toimenpiteet eivät auta, voi apua tiedustella osuuskunnan päivystyspuhelimesta tai mahdollisten myöhempien ohjeiden mukaan erikseen nimetyiltä osuuskunnan yhteistyökumppaneilta.
– Kiinteistöpumppaamojen vikatilanteisiin reagointi on kaatunut muutaman hallituksen jäsenen hoidettavaksi, eikä näin voi enää jatkua. Kestävä ja myös väistämätön ratkaisu on se, että jokainen ottaa jatkossa enemmän vastuuta oman kiinteistönsä kiinteistöpumppaamosta, Taru Rytkönen toteaa.
Yhä vieläkin ongelmia aiheuttaa aines, joka ei kuulu viemäriin.
– Terveyssiteet, vanupuikot, kahvinporot, kinkkurasva, ehkäisyvälineet, näiden paikka ei ole viemärissä, Jaana Hirsjärvi muistuttaa.
Osuuskunta järjesti elokuussa osakkailleen kolme koulutusiltaa kiinteistöpumppaamojen huoltamiseen. Niihin osallistui noin 50 osakasta, joista yli puolet naisia. Tulossa on myös koulutusvideo, jonka avulla jokainen voi tutustua oman aikataulunsa mukaan.
Mikäli selvityshanke etenee siihen, että Vesiosuuskunta Uurainen sulautuu Uuraisten kunnan vesilaitokseen, saattaa se ainakin alkuvaiheessa laskea asiakkaaksi muuttuneen osakkaan vesimaksujaa. Kiinteistöpumppaamot siirtyisivät kuitenkin tällöin lopullisesti kiinteistöjen omistajien vastuulle. Eli vesimaksujen osalta muutos olisi osakkaiden kannalta edullinen, mutta samalla vastuu oman kiinteistön tekniikasta lisääntyisi.
Asiasta on tiedotettu kolmella tiedotteella tämän vuoden aikana, mutta vasta postilaatikoihin jaettu paperi sai monet reagoimaan. Facebookissa käynnistyi kiivas keskustelu, johon osallistuneista suuri osa ei ollut edes vesiosuuskunta Uuraisen osakkaita. Suora palaute hallituksen jäsenille on ollut aivan toisenlaista.
– Puhelinsoitot ja sähköpostiviestit ovat olleet hyvin asiallisia ja keskustelemalla on saatu moneen asiaan selvyys, Jaana Hirsjärvi toteaa

Lisätietoa: www.vesioskuurainen.fi

Edit 11.9. korjattu virheellinen tieto kunnan perimästä vesitaksasta.