26.06.2024 | Alueelta
Maastopalot ovat työllistäneet Keski-Suomen pelastuslaitosta kuluneen alkukesän aikana. Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus tuli Keski-Suomessa uudemman kerran voimaan keskiviikkona 26.6., joten huolellinen tulen käsittely on jälleen erittäin tärkeää.
Maastopalovaroitus on Ilmatieteen laitoksen antama varoitus, jonka aikana avotulen teko on kielletty, koska maastopalon riski on erityisen suuri. Metsänhoidollinen kulotus on tällöin sallittu mutta vaatii erityistä varovaisuutta.
Pitkään jatkuva kuivuus lisää maastopalojen riskiä merkittävästi ja maasto on erityisen altis syttymiselle. Paikallisista sateista huolimatta kuiva maapohja ei välttämättä kastu riittävästi ja riski maastopalon syttymiselle säilyy. Vaikka Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus ei olisikaan voimassa, luonto voi olla silti riittävän kuivaa syttyäkseen.
Maastopalo voi syttyä monista eri syistä, esimerkiksi ihmisten toiminnasta tai puhtaasti huonosta tuurista. Suuri osa paloista voitaisiin ennaltaehkäistä, sillä moni maastopalo saa alkunsa esimerkiksi maahan heitetystä tupakantumpista, roskien poltosta, avotulen teosta, metsätöistä tai kulotuksesta. Aina erityisen kuivan maan syttymistä ei voi estää, sillä maastopalo voi syttyä esimerkiksi salaman iskusta.
Maastopalovaroituksen ollessa voimassa avotulta ei saa sytyttää lainkaan, mutta tulen käsittelyssä täytyy olla huolellinen aina, olosuhteista riippumatta. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa ja velvollinen käsittelemään tulta varovaisuutta noudattaen.
Varoituksen aikaan maastopalotehtävät työllistävät pelastuslaitosta.
– Maastopalotehtävät sitovat määrällisesti ja pitkäaikaisesti paljon pelastushenkilöstöä verrattuna muihin tehtäviin, ja kuivina aikakausina päällekkäiset sammutustehtävät haastavat resurssien riittävyyttä, päivystävä päällikkö Mikko Thusberg Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.
Kuivissa olosuhteissa ja erityisesti maastopalovaroituksen ollessa voimassa pitää suosia virallisia tulentekopaikkoja, viivästyttää roskien polttamista ja kulottamista kunnes maa on kosteampi, hävittää tupakantumpit huolellisesti ja valmistautua tulen sammuttamiseen omatoimisesti tulta käsiteltäessä.
– Jos tulentekoon ei ole pakko ryhtyä, olisi parasta, että tulta ei nyt sytytettäisi ollenkaan, Thusberg kehottaa.
18.06.2024 | Alueelta
Jutun myötä ihanaa keskikesän juhlaa paikallislehtien lukijoille! -Maarit ja Hanna
-Yleensä sanon vihta. Joskus myös vasta, kun sukuun on tullut myös sitä sanaa käyttäviä, Pauli Nieminen tuumii.
Murrealueesta riippuen vihta tai vasta kruunaa juhannussaunan ja usein myös joulusaunan. Nieminen muistelee kuulleensa, että mikäli mielii itse kuivattaa vihdan joulua varten, se tulisi tehdä ennen juhannusta.
Niemiselle on kertynyt kosolti kokemusta vihtojen tekemisestä; niitä valmistuu nimittäin lähes sarjatuotantona hänen käsistään palvipäiväviikonloppuna.
-Olen ainakin kymmenen vuotta tehnyt vihdat palvisaunavieraille. Yleensä kymmenkunta, joskus tusinankin. Ei ole palautetta vihdoista kyllä kuulunut.
No, hiljaisuus on yleensä hyväksynnän merkki ja tänäkin kesänä Niemiseltä on vihdat palvisaunavieraille tilattu. Ja eikä ihme; Niemisen lehtijuttua varten tekemä vihta, tai kuten jutun kirjoittaja sanoo, vasta, on jämäkkä ja miellyttävä kädessä.
Niemisen ensimmäinen muisto vihdan tekemisestä liittyy juhannukseen.
-Isosiskon kanssa teimme siihen aikaan vielä pystyssä olleen riihen kulmalla vihtoja juhannussaunaan. Isä niitä yleensä teki. Vihtaa käytettiin saunassa juhannuksen lisäksi jouluna ja joskus satunnaiseesti. Vihdat kuivuivat saunan eteisessä.
Nieminen valikoi vihtoihin tulevat vihdakset tarkkaan. Mikä tahansa oksanreuhkana ei käy.
-Minulle on sellainen oma tyyli kehittynyt, että laitan vihdan keskelle yhden tai kaksi vähän tukevampaa vihdasta. Niiden ympärille on sitten helppo koota vihtaa. Käsissäni vihtaa pyörittelen valmiiksi, vaikka joskus kehittelin siihen laitteenkin.
Sidontavitsasta Nieminen ei käytä, vaan sitoo vihdan kiinni sisalnarulla.Näin vihdasta tulee ainakin kestävä. -Rauduskoivun vihdaksia pitää olla riittävästi. Luulisin, että minun vihdoissani niitä on viitisenkymmentä.
Nieminen miettii, että saunavihtojen tekeminen voisi olla juhannuksen vieton yksi ohjelmanumero. Sukulaissakissa, kaveriporukassa tai mökkinaapureiden keskuudesta voisi ratkaista vaikkapa vastavihityn vihtamestarin tittelin. Kelpo titteli, sanoo sitten vihta tai vasta.
Maarit Nurminen
Suomen saunaseuran ohjeet saunavihdan tekoon:
Sidontavitsaksen kuori raapataan ennen vitsaksen kiertämistä molemmin puolin vetämällä vitsasta polven päällä puukon terän alla.
Vitsasta aletaan kiertää latvapäästä, tyvipää on tiukasti jalan alla. Kierteitystä ei päästetä välillä pois käsien välistä. Kierteitys jatkuu vitsaksen tyvipäätä kohti, mutta loppuun jätetään 7-8 cm kiertämätöntä osuutta. Kiertämisen jälkeen vitsas kuoritaan kokonaan ja sen tyvipää teroitetaan.
Kun side on valmis, ryhdytään latomaan vihtaa. Oksia lisätään vihtaan vain päältäpäin, viuhkamaiseen muotoon ja lehtien nurjapuoli ylöspäin. Kun noin puolet vihdasta on ladottu, lados käännetään ja toinen puoli ladotaan kuten ensimmäinen eli päältäpäin, lehtien nurjapuoli ylöspäin. Oksia asetellessa tarkkaillaan, ettei ladontaan jää ylipitkiä piiskaavia latvuksia. Kädensijan kohdasta revitään lehdet ja oksat pois. Lados on viuhkamainen ja hieman litteä.
Nyt kun vihdalla on tarpeeksi kokoa, otetaan valmis side ja ryhdytään sitomaan vihtaa. Siteen teroitettu pää pujotetaan kädensijaosuuden lävitse, lehväksien läheltä. Siteen latvusta jätetään näkyviin noin 15-20 cm, joka taivutetaan varpujen suuntaisesti kämmenen alle.
Nyt – ennen sitomista – laitetaan siteeseen uudelleen kierteitä. Kun niitä on siteessä tarpeeksi, kiepautetaan side kaksi kertaa kädensijan ympäri ja pujotetaan solmuun molempien kierroksien alta ja kiristetään voimakkaasti.
Kun ensimmäinen sidos on valmis, huolehditaan edelleen, että siteessä on kierteitä, ja pujotetaan jälleen siteen pää kädensijan lävitse, nyt noin 10-12 cm:n päähän ensimmäisestä sidoksesta. Pyöräytetään side kerran kädensijan ympäri.
Pujotetaan uusi sidos solmuun, kiristetään voimakkaasti. Pujotetaan siteen pää toisen kerran solmuun ja kiristetään voimakkaasti.
Kun molemmat sidokset ovat valmiina ja kiristettyinä, siteen loppupää taitetaan kämmenen alle siksi aikaa kun tasataan oksien päät (jottei side mene vahingossa poikki).
Kun oksien päät on tasattu, laitetaan jäljellä olevaan siteeseen kierteitä, työnnetään siteen teroitettu pää samaan kohtaan mistä se tulee ulos, pujotetaan oksien sekaan sidoksen alle ja jätetään lenkille noin 6-8 cm oksien päiden ulkopuolelle. Pyöräytetään lenkki kahdeksikon muotoon.
Tärkeää on viimeistellä kädensija poistamalla puukolla jokainen oksapiikki, mikä tuntuu käteen. Vaikka olisi miten hyvä vihta muuten, mutta jos vihdottaessa oksa pistää käteen, kyllä sen verran suututtaa, että heittää vihdan menemään eikä sen koommin vihtaa käytä.
Siinä se on vihta valmiina. Ei kun vihtomaan. Lauteille lähes kylmää vettä isohkoon astiaan johon vihta kokonaan upotetaan aina kun ei vihdota.
Vihtaa EI saa laittaa kuumaan veteen eikä kuumalle kiukaalle. Eikä jättää hetkeksikään kuumalle lauteelle
12.06.2024 | Alueelta, Tilaajille
Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Päätöksen myötä paikalliset sote-asemat Korpilahdella ja Uuraisilla säilyvät; Toivakkaan tulee sote-palvelupiste. Palvelupisteen tarjoamista palveluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päätöksen mukaisesti ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen.
04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
22.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen pelastuslaitos kieltää pelastuslain nojalla kaiken avotulen teon Keski-Suomen maakunnan alueella tästä päivästä alkaen. Tämä kielto kattaa myös kulotukset.
Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Tällä hetkellä metsät ja maastot ovat niin kuivia, että suurpalon mahdollisuuden todennäköisyys on erittäin suuri.
Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus kieltää avotulenteon voimassaollessaan, mutta sallii kulotukset. Nyt määrättävä avotulentekokielto kieltää myös kulotukset sekä korostaa metsätyöntekijöiden huolellisuus- ja varautumisvelvollisuutta. Omistajan, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien on varmistettava, ettei heidän toimintansa aiheuta metsäpalovaaraa. Tämä koskee erityisesti metsätyötä, kuten laikutusta.
Kielto on voimassa, kunnes Ilmatieteen laitoksen ilmoittama metsäpaloindeksi laskee Keski-Suomessa alle arvon 5,6. Keskiviikkona 22.5. indeksi on 5,7. Pelastuslaitos ilmoittaa kiellon purkamisesta erikseen.
Avotuli tarkoittaa esimerkiksi nuotiota tai muuta tulta, joka voi levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Kiellettyjä ovat myös kevyet, helposti kaatuvat grillit, jotka asetetaan suoraan maahan. Grillaaminen on sallittua turvallisilla laitteilla, kuten tiilisissä tai metallisissa grilleissä, jotka eivät ole suoraan maapohjassa.
21.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet.
Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo.
Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo.
Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista.
Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan.
– On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii.
Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda.
Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää.
Artikkelikuvan ja kesäkuvan otti Anne Kalliola.
Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi
Hanna Lahtinen
