01.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
PaikallisUutisissa on viime aikoina tehty uudistuksia ja esimerkiksi nettisivut ovat nyt priimakunnossa. Kehityksen myötä myös nykyinen päätoimittaja on menossa vaihtoon. Hanna Lahtinen korvataan jo tänään 1.4.2024 tekoälyllä. Konsernijohtaja Maarit Nurminen kiistää, että syynä olisivat säästötoimet.
– Aika ajoin on vain hyvä uudistua ja vaihtaa vanha ja kulahtanut uuteen ja raikkaampaan. Toki tekoälyllä on monia ylivoimaisia ominaisuuksia Lahtiseen verrattuna. Se ei tee kirjoitusvirheitä, juo vähemmän kahvia, eikä esitä omituisia ideoita.
Oman asemansa Nurminen näkee vahvana, mutta kun uusi tekoäly on ottanut tehtävän haltuunsa, asiaa tarkastellaan uudelleen, viimeistään 1.4.2025
21.03.2024 | Alueelta, Tilaajille
Uusien, kemera-tukijärjestelmän korvaavien metka-tukien haku on avautunut maaliskuun alussa.
– Tukijärjestelmää on haluttu yksinkertaistaa. Nyt taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet on yhdistetty samaan tukeen ja sitä haetaan, kun työt on tehty. Metsänomistaja pystyy helposti itse hakemaan tukea sähköisesti metsään.fi-palvelun kautta, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta toteaa ja kertoo, että myös metsään.fi-palvelua on uudistettu.
– Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi tukihakemusta tehtäessä palvelu ohjaa käyttäjää. Olisikin erittäin tärkeää, että hakemukset tehtäisiin nimenomaan sähköisesti. Paperisella lomakkeella toimitettu hakemus vaatii meiltä käsittelytyötä ja silloin hakemuksen käsittely on paljon hitaampaa ja tukipäätöksen saaminen kestää kauemmin, Salokannel sanoo.
Taimikon ja nuoren metsän hoito on Salokanteleen mukaan äärimmäisen tärkeää puuston kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta.
– Elinvoimainen puusto ei ole niin altis metsätuhoillekaan kuin hoitamaton metsä. Oikein ajoitetut hoitotoimet taimikon varhaisperkauksesta lähtien varmistavat, että puusto kasvaa ja säilyy mahdollisimman elinvoimaisena, Salokannel toteaa.
– Toinen metsän kasvuun vaikuttava asia on terveyslannoitus. Myös siihen on saatavilla tukea ja uudessa järjestelmässä tukiehtoja on väljennetty, Salokannel toteaa ja kertoo, että valtio haluaa tukea metsien hoitoa myös ilmastonäkökohtien takia.
– Kasvava ja elinvoimainen metsä sitoo hiiltä ja toimii hiilinieluna, Salokannel toteaa.
Metka-tukiin on varattu tänä vuonna reilut 38 miljoonaa euroa. Niistä suurin osa, yli 30 miljoonaa euroa, käytetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen lisäksi tuetaan myös suometsän hoitoa, metsäteiden rakentamista ja perusparantamista, kulotusta sekä luonnonhoitoa. Ympäristötukiin on lisäksi varattu 12,3 miljoonaa euroa.
– Nyt metsänomistajien kannattaisi miettiä, onko omalla maalla määräaikaiseen suojeluun soveltuvia luontokohteita. Esimerkiksi metsään.fi-palvelusta näkee omalla maalla olevat metsälain kymmenennen pykälän mukaiset suojelukohteet, Salokannel toteaa ja kertoo, että metka-tukea voi hakea myös vapaaehtoisesti suojeltaville kohteille.
– Korpilahdellakin on paljon suojeltavaksi sopivia puustoisia kohteita, esimerkiksi lähteiden ja purojen lähettyvillä. Myös korvet ja lehdot ovat toivottuja suojelukohteita. Metka-tukijärjestelmässä puuston määrä vaikuttaa tukisummaan, suojelusopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Nykyään Metsäkeskus ei enää valmistele sopimusta, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy lista toimijoista, jotka valmistelevat suojelusopimuksia ja osaavat laatia ympäristötukihakemuksen, myös sopimuksen valmisteluun saa tukea, Salokannel kertoo.
– Luontoarvot ovat nouseva trendi ja myös metsänomistajilla luontoarvot ovat nousseet entistä enemmän esille, siksi myös ympäristötukiin on varattu hyvin rahaa.
Tänä vuonna maksetaan vielä kemera-tukia, joista on annettu päätös viime vuoden puolella. Kemera-tukijärjestelmää on käytetty hyvin, viime vuonna Keski-Suomessa maksettiin kemera-tukia metsänomistajille reilut 3,37 miljoonaa euroa. Siitä ylivoimaisesti suurin osuus käytettiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, niitä tuettiin Keski-Suomessa yhteensä reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Tällä hetkellä metka-tukea voi hakea jo kaikkiin työmuotoihin, mutta muiden kuin taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen ja kulotuksen tukien hakemusten käsittely pystytään aloittamaan vasta myöhemmin kesällä.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan tukea voi hakea, kun työt on tehty. Muissa tukimuodoissa sen sijaan vaaditaan ennakkosuunnitelma, työt voi aloittaa vasta sitten, kun Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Kemera-tukijärjestelmään verrattuna muutoksia on niin tukiehdoissa kuin tukimäärissäkin. Tarkempaa tietoa metka-tuista ja niiden hakemisesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Tiina Lamminaho
18.03.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Maantaina kokoontunut Keski-Suomen hyvinvointialueen niin sanottu rokotenyrkki totesi kokouksessaan, että influenssa- ja koronakausi näyttää Keski-Suomessa lähenevän loppuaan. Yleensä influenssakauden loppu nähdään huhtikuun lopussa. Muita hengitystieinfektioita ja noroviruksen aiheuttamaa vatsatautia sen sijaan esiintyy alueellamme vielä jonkin verran, mutta tilanne on niidenkin osalta rauhallinen.
18.03.2024 | Alueelta
Sekalainen seurakunta.
Panu Partanen on pomo, kirkkoherra. Pomottelun ja hallinnon sijaan hän haluaisi keskittyä enemmän suunnitteluun ja ihmisten kohtaamiseen.
Elina Sarlund on diakoni ja hän on työssään huomannut, että avun tarve on kasvanut, myös aivan konkreettisen, sellaisen, johon tarvitaan rahaa.
Eija Kinnunen on lastenohjaaja ja hänen työnkuvassaan muutos on ollut hiukan toisenlainen. Laki- ym muiden muutosten myötä lapset ovat enemmän varhaiskasvatuksen piirissä ja seurakunnan kerhoihin ei enää niin ehditä. Tunnustuksellinen sisältö kouluissa ja päiväkodeissa on myös jatkuvan tarkastelun alla.
Minna-Mari Kivimäki on nuorisotyönohjaaja ja jos hän saisi jokaisesta tekemästään työtunnista sellaisen palkan ja lisät, kuin jossain muulla sektorilla maksetaan, olisi hän varsin hyväpalkkainen nainen.
Sinikka Jäntti on siivooja-emäntä ja seurakuntakodin sielu, sekä tärkeä linkki kunnallisen päätöksenteon suuntaan.
Suvi Sievänen on kanttori-lähetyssihteeri-toimistosihteeri ja siinä onkin sellainen yhdistelmä osaamista, mitä ei monelta löydy.
Seppo Soininen. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, sillä seurakuntamestari tietää oikeasti kaikesta seurakunnan kiinteistöihin ja hautausmaihin liittyvästä kaiken.
He eivät kuitenkaan ole seurakunta, vaan seurakunnan työntekijät. Toivakan seurakunta on yhtä kuin seurakunnan jäsenet. Juhlapuheissa ja suunnittelupalavereissa korostetaan vapaaehtoisten merkitystä seurakuntaelämässä ja oikeasti vapaaehtoiset ovatkin kullan arvoisia, mutta pelkästään heidän varaansa ei toimintaa voi perustaa.
Lisäksi on seurakunnan vaaleilla valittu hallinto. Toivakan seurakunnan kirkkovaltuustoa kipparoi Arja Koriseva-Karmala ja hänen lisäkseen valtuustoon kuuluu 14 toivakkalaista. Varajäseniä on neljä. Kirkkoneuvosto on seurakunnan seitsenjäseninen hallintoelin, jota johtaa kirkkoherra. Lisäksi on vielä kolme vastuuryhmää, diakonian, kasvatuksen ja viestinnän, sekä jumalanpalveluksen, musiikin ja lähetyksen vastuuryhmät. Uusi kirkkolaki vaatii, että jokaisessa seurakunnassa tulee olla nuorten vaikuttajaryhmä, jonka jäsenet ovat alle 29-vuotiaita. Myös Toivakkaan on hiljattain tällainen ryhmä perustettu. Taloushallinnon käytännön pyörittäminen on jo suurelta osin ulkoistettu.
Elina Sarlund, Panu Partanen, Eija Kinnunen ja Minna-Mari Kivimäki uskovat, että Toivakan seurakuntaidentiteetti ei ole nimestä kiinni.
Hiippakunnan tuomiokapituli teki ystävänpäivänä aloitteen seurakuntajaon muutoksesta Jyväskylän, Hankasalmen, Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan seurakunnissa niin, että nämä seurakunnat lakkautettaisiin tämän vuoden lopussa ja liitettäisiin Jyväskylän seurakuntaan. Suomen suurimman seurakunnan maantieteellinen toiminta-alue laajenisi huomattavasti, mutta väestöllisesti lisäys olisi maltillisempi. Vaihtoehtoisena mallina on esitetty myös seurakuntayhtymämallia, mutta sitä pidetään vaikeammin toteutettavana Keski-Suomessa, jossa Jyväskylän seurakunta on niin huomattavan paljon suurempi muita.
Vaikka Toivakan seurakunnalla on vahva oma identiteetti, ei siellä koeta niin suurta tarvetta takertua rakenteisiin kuin muutamassa muussa seurakunnassa, jotka olivat mukana Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin seurakuntajakoselvityksessä.
– Varmasti silläkin on merkitystä, että olimme aloitteellisia asiassa yhdessä Joutsan kanssa. Seurakuntamme talous on itse asiassa kohtuullisessa kunnossa, kiinteistöt suorastaan priimakunnossa. Pystyisimme jatkamaan itsenäisenä vielä muutaman vuoden, mutta ehkä on järkevämpää toimia ajoissa kuin viimeisen pakon edessä, Panu Partanen miettii.
Aloitteen mukaisen seurakuntajaon muutoksen katsotaan nykytilaa paremmin turvaavan seurakunnan perustehtävän kokonaisvaltaisen toteutumisen alueella ja siten parantavan laajenevan seurakunnan toimintakykyä sekä toiminnan taloudellisuutta. Juuri tätä toivotaan Toivakassakin, toki tiedostaen, että toivakkalaisten ääni on vaarassa hukkua suuren seurakunnan päätöksenteossa.
Toivakan seurakunnan työntekijöiden työsuhteet ovat pitkiä.
– En kai olisi täällä jo 17 vuotta viihtynyt, ellei työ olisi mukavaa ja merkityksellistä, sekä työkaverit aivan ihania. Myös kontaktit kunnan varhaiskasvatukseen ja kouluihin ovat aina olleet toimivia, Eija Kinnunen sanoo.
Elina Sarlund tuli diakoniksi isommista seurakunnista kuusi vuotta sitten ja varsinkin viime vuosina hän on huomannut Toivakan yhteisöllisyyden voiman.
– Toivakkalaiset haluavat auttaa ja osallistua paikalliseen Toivoa Toivakkaan -keräykseen. Hyvinvointialueen muutokset, palvelujen siirtyminen kauemmaksi ja yleiset hinnankorotukset ovat lisänneet avun tarvetta huomattavasti, hän kertoo.
Pienessä seurakunnassa myös diakonin tehtävä on monipuolinen.
– On mielenkiintoista tehdä kaikkea erilaista, esimerkiksi sanajumalanpalvelusten pitäminen on ollut minulle epämukavuusalueelle menemistä, mutta siitäkin on selvitty, Sarlund lisää.
Tämän kevään iso seudullinen puheenaihe on hyvinvointialueen palveluverkkouudistus, joka uhkaa viedä esimerkiksi Toivakalta terveysaseman.
– Moni pelkää, että seurakuntajakouudistuksessa voisi käydä samoin, mutta tähän en usko. Kävimme viime keväänä Korpilahdella kuulostelemassa työntekijöiden kokemuksia, Korpilahden seurakunta liitettiin Jyväskylän seurakuntaan samaan aikaan kuin kunta, eli vuonna 2009. Siellä kokemukset olivat hyvin positiivisia. Tosin tämä uudistus olisi tällä alueella ensimmäinen, kun pelkkiä seurakuntia ollaan liittämässä ja kunnat säilyvät itsenäisinä, Panu Partanen sanoo.
– Eräs luottamushenkilö totesi, että vaikka Toivakan seurakunnan nimen katoaminen kirpaisee, niin tärkeintä on kuitenkin toiminnan turvaaminen ja että meidän työntekijöiden kanta on ratkaiseva, Minna-Mari Kivimäki jatkaa.
Viime torstaina järjestettiin aiheesta yleisötilaisuus Toivakan srk-kodilla. Lakimiesasessori Tuomas Hemminki johdatteli teemaan ja vastaili seurakuntalaisten kysymyksiin. Muutamia puheenvuoroja käytettiin seurakunnan itsenäisyyden puolesta sekä tuotiin esille huolenaiheita, joita pienen seurakunnan liittyminen suurempaan herättää. Paikalla olivat myös Jyväskylän seurakunnan johtava pappi Riku Bucht ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Liisa Kuparinen. He toivat rauhoittavan viestin siitä, että Jyväskylän luottamushenkilöillä on tahtotila siitä, että myös pienten paikkakuntien kirkollisesta toiminnasta kannetaan yhdessä vastuuta. Liitoksen puolesta puhuivat työntekijät sekä muutama seurakuntalainen. Viisas oli puheenvuoro, jossa todettiin, että seurakuntalaisten asenne ratkaisee, onnistuuko liitos vai ei: Jos siinä nähdään mahdollisuuksia, se voi tuottaa hyvää. Jos taas liitos tuomitaan valmiiksi, epäonnistuminen on varmaa. Näin aktiivisen seurakuntaelämän tulevaisuuden ratkaisevat joka tapauksessa toivakkalaiset.
Tuomiokapitulin aloite on nyt seurakuntien kirkkovaltuustoilla lausuttavana. Lausunnot tulee toimittaa tuomiokapitulille 17.4.2024.
Hanna Lahtinen
15.03.2024 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta ei toisen asteen oppilaitoksia löydy, mutta naapurikunta Petäjävedeltä varsin houkutteleva vaihtoehto parhaillaan yhteishaun valintojen kanssa painiskeleville.
Petäjäveden lukiossa vietettiin tutustumispäivää jo ennen joulua. Marraskuinen messupäivä kokosi yhteen kaikki Petäjäveden yläkoulun sekä osan Uuraisten koulukeskuksen yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Vajaan kahden tunnin aikana nuoret pääsivät tutustumaan lukiomaailmaan kuudessa toiminnallisessa pajassa, joissa joukko lukion lehtoreita ja tutoroppilaita esittelivät heille koulun toimintaa.
– Idea tähän toiminnalliseen tutustumispäivään syntyi, kun pohdimme, kuinka tarjota ensi kevään yhteishaussa hakeville nuorille jonkinlaista kosketuspintaa Petäjäveden lukioon, lukion lehtori Johanna Tilus pohjusti.
– Lukiotamme on tietysti markkinoitu joka vuosi, erityisesti petäjävetisille nuorille, mutta ei aiemmin näin isosti, eikä näin aikaisessa vaiheessa. Tarkoituksenamme oli osoittaa, kuinka kotikunnan lukioon on hyvä jäädä yläkoulun jälkeen, tai kuinka tänne kannattaa tulla myös muualta käsin.
Lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä ilmaisutaitoa opettava Tilus voisi laatia pitkän listan opinahjon hyvistä puolista. Aiemmin Jyväskylässä työskennelleen Tiluksen mukaan pienen lukion valtti on ennen kaikkea se, kuinka opiskelijat tulevat opettajille tutuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi.
Lukion esittelyssä parrasvaloihin pääsivät painopistealueet, joita lukiolla riittää. Auditorio Miilussa, liikuntasalissa, lukiolaisten taukotilassa ”Pajassa” sekä kolmessa luokkatilassa noin kymmenhenkisiä pienryhmiä valaistiin kutakin vuorollaan lukion satsauksista esimerkiksi kansainvälisyyteen, kulttuuriin ja yrittäjyyteen.
Lukiossa jokaisen opiskelijan on mahdollista osallistua Erasmus+ -vaihto-opiskeluohjelmaan, päästä osaksi joka toinen vuosi toteutettavaa näytelmäprojektia, sekä lukea yrittäjyysopintoja. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin monipuolisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia sekä lukion uusimmat innovaatiot, diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi.
Tietoiskujen, tietokilpailujen ja vaihto-oppilasesittelyiden lisäksi tutustumispäivässä suurta roolia näyttelivät lukion opiskelijat, jotka kokemusasiantuntijoina osasivat kertoa vierailijoille, millaista arki koulussa oikein on. Ensimmäisen vuoden opiskelijan, Elli Mannisen, mukaan jo yli puolivälin ehtinyt syyslukukausi on sujunut hänen mukaansa hyvin.
– Ajattelen, että lukioelämä on vastannut odotuksiani, joita minulla oli etukäteen. Täällä on ollut hyvä yhteishenki ja mahdollisuuksia moneen, Manninen listasi.
– Alun perin ajatuksenani ei ollut edes hakeutua lukioon, mutta niin vain päädyinkin tänne. Oli ikään kuin matala kynnys tulla, samassa rakennuksessa vietetyn yläkouluajan jälkeen. Tavallaan mikään ei muuttunut, vaikka kaikki muuttuikin.
Fiona Pasanen oli yksi tutustumispäivään osallistuneista nuorista. Pasanen kuvaili päivää kivaksi, monipuoliseksi ja informoivaksi.
– On hienoa, että meitä varten järjestettiin tällainen tilaisuus. Pajat esittelivät lukion toimintaa hyvin, ja osoittivat sen, että täällä on paljon sellaista, mitä muissa kouluissa ei välttämättä ole, Pasanen arvioi.
– Ennen tätä päivää olin ajatellut hakevani opiskelemaan Petäjävettä kauemmas, mutta kaikki täällä kuultu pistää minut ehkä miettimään asiaa uudelleen. Lukion jälkeen minua kiinnostaisi opiskella eläinlääketiedettä.
Petäjäveden lukiossa opiskelee tällä hetkellä yli 70 opiskelijaa, joista ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähes puolet, huikeat 33 kappaletta. Lukion rehtorin, Ville Metsäpellon, mukaan tilanne on historiallinen.
– Sisäänottokapasiteettimme on 30, mutta tänä syksynä ylitimme sen ja teimme hiukan töitä, jotta pystyimme tarjoamaan opiskelupaikan kaikille halukkaille, Metsäpelto kertoi. – Tulijoita löytyy runsaasti myös vaihto-opiskelijoiden puolelta, tälläkin hetkellä meillä on opiskelijoita muun muassa Italiasta, Vietnamista ja Myanmarista.
Diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi ovat Metsäpellon mukaan tuoneet tekemisen tuntua lukioon viime aikoina.
– DI-opinnoissa on kyse lukion yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston kanssa. Opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintojensa ohessa yliopiston opintokokonaisuuksia, joiden hyvät suoritukset takaavat opiskelijalle paikan yliopiston DI-koulutusohjelmassa lukion jälkeen. Hanke on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa, Metsäpelto painotti.
– Liikennekasvatuskurssi puolestaan mahdollistaa ajokortin hankkimisen osana lukio-opintoja. Kurssi sisältää kaikki tarvittavat teoria- ja ajotunnit, eikä nuorelle itselleen jää maksettavaksi kuin ajokorttilupa sekä teoria- ja ajokokeet. Kurssin opetus tapahtuu Keuruun Autokoulun toimesta, ja sen rahoitukseen saadaan aimo annos tukea Petäjäveden Osuuspankilta, mistä olemme erittäin kiitollisia.
Jaakko Heikkinen
14.03.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen asukaspaneeli puntaroi viime viikolla nyt lausunnoilla olevia, sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa koskevia ehdotuksia sekä laajemminkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä Keski-Suomessa.
Paneelissa oltiin sitä mieltä, että lähipalvelut on turvattava erityisesti niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Jos palveluverkkoa täytyy karsia, lähipalvelut on turvattava lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä ja liikkuvia palveluita. Saman katon alle voidaan kerätä useita toimijoita ja näissä monitoimitiloissa rakennetaan moniammatillista yhteistyötä, kuntalaisen tarpeet huomioivaa ihmislähtöisyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Asukaspaneelin mielestä myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää.
Palvelujohtaja Nina Peränen kiittää kaikkia asukaspaneeliin osallistuneita.
– Paneeliin osallistuneet olivat todella sitoutuneita työskentelyyn. He katsoivat hyvinvointialuetta kokonaisuutena eivätkä pelkästään oman kotikuntansa näkökulmasta. Oli hienoa seurata, kuinka toisilleen täysin vieraat ihmiset pääsivät nopeasti kiinni yhteiseen työskentelyyn. Muutaman äänestyksen jälkeen syntyi yhteinen näkemys julkilausumasta ja kaikki pystyivät sitoutumaan siihen, Peränen kertoo.
Julkilausuma on asukaspaneelin yhteisen työn tulos, ja se edustaa asukaspaneelin osallistujien jaettua näkemystä. Julkilausuma on koostettu asukaspaneelin osallistujien sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiden yhteistyönä. Hyvinvointialueen työntekijät ovat auttaneet julkilausuman muotoilussa, mutta eivät ole vaikuttaneet sen sisältöön.
Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäiseen asukaspaneeliin osallistui 31 keskisuomalaista 14 kunnasta. Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 10 000 satunnaisotannalla valitulle täysi-ikäiselle keskisuomalaiselle. Kutsun perusteella ilmoittautuneista valittiin asukaspaneelin osallistujat kiintiöintiä käyttäen. Kiintiöinnillä pyrittiin varmistamaan, että asukaspaneeli edustaa Keski-Suomen hyvinvointialueen väestöä mahdollisimman kattavasti. Asukaspaneeli on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntovaiheen materiaali, joka kattaa monikanavaisen palveluverkon osalta niin fyysiset niin sanotut kivijalkapalvelupisteet, kuin liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä sähköisen palvelun. Lausuntomateriaaliin ja erilaisiin palveluverkon vaihtoehtoisiin malleihin on mahdollisuus ottaa kantaa 23.3. saakka, jonka jälkeen aluehallitus tekee lopullisen ehdotuksen aluevaltuustolle näillä näkymin touko-kesäkuussa.
