14.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Kotiseutuneuvos Markku Lahti oli tutkaillut vanhaa karttapiirrosta Korpilahden kirkonmäeltä ja miettinyt, mikä oli mahtanut olla niin sanotun viinapannuhuoneen kohtalo.
Viinapannuhuoneeseen kerättiin alueen talojen ja isäntien viinapannuja, koska paloviinan kotipoltto oli sallittua ainoastaan tiettyinä vuodenaikoina. Vuonna 1866 Suomessa tuli voimaan kielto polttaa paloviinaa taloissa. Paloviinaa tislattiin joko perunasta tai viljasta. Tämä vahva alkoholijuoma ilmaantui Suomeen 1500 – ja 1600-luvuilla oluen rinnalle.
Tieto viinapannuhuoneen kohtalosta tuli Lahdelle yllätyksenä, kun hän taannoin lueskeli muistiinpanoja Jussi Punamäen ja Lauri Kuusanmäen välisistä keskusteluista. Niistä kävi ilmi, että viinapannuhuone löytyi lähempää kuin Lahti osasi arvatakaan.
-Keskustelussa Lauri Kuusanmäki sanaili tässä talossa asuneelle Jussi Punamäelle, että on siellä mäellä alkoholiin liittyvää historiaa muutakin kuin apteekki. Tästä keskustelusta kävi ilmi, että tarpeettomaksi käynyt viinapannuhuone oli mitä ilmeisimmin siirretty tälle tontille ja löytyy edelleen pihapiiristä. Tontilla on varastorakennus, jonka toinen pääty on hirsistä tehty ja se on ilmeisimmin tämä viinapannuhuone. Olen itse päätellyt niin, että kun tätä taloa rakennettiin samoihin aikoihin kotipolton kieltämisen kanssa, tarpeettomaksi käynyt rakennus siirrettiin kanttori Forsgrenin tontille, Lahti kertoo.
Kotipolton kieltämiseen liitetään kaksi syytä; monet suurten kartanoiden omistajat olivat rakentaneet laitoksia, joissa pystyi polttamaan viinaa. Toinen syy oli hyvinkin tutunoloinen, nimittäin verotus. Valtion talous oli heikossa jamassa Krimin sodan vuoksi. Tehdaspolttoiseen väkijuomaan siirtymisen ajateltiin kasvattavan valtion verotuloja.
Keisarin vuonna 1865 säätämän lain tarkoitus oli toki kansan raitistaminen.
Lähde: YLE/ Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö
Viinapannujen säilytyspaikka päätyi varastohuoneen osaksi. Hirsinen rakennus näkyy oikeassa päädyssä.
Maarit Nurminen
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Trophi Fastighets AB on myynyt omistamansa kiinteistön, jossa toimi viimeksi S-market.
Kiinteistön osti joulukuussa Tarvikekeskus, joka remontoi liiketiloja ja uuden toimipisteen on tarkoitus avautua kevään kuluessa,
Tarvikekeskuksen yrittäjä Mikko Simonen kertoo, että myymälä tulee olemaan tuotevalikoimaltaan samankaltainen kuin Karstulan toimipiste.
-Valikoimassa tulee olemaan noin 15000 tuotetta. Sellainen Tarvikekeskuksen perusvalikoima taloustavaraa, työkaluja, kalastukseen ja urheiluun liittyviä tuotteita ja niin edelleen. Tiloihin suunnitellaan pientä kauppamuseota ja itsepalvelukahvilaa.
Simonen sanoo, että entisen Ohrantähkän ravintolatilat ovat vuokrattavissa, mikäli joku on kiinnostunut ravintolatoiminnan pyörittämisestä.
-Samoin vuokralle tarjotaan kahta autotallia, Simonen vinkkaa.
ABC-kylmäaseman toiminta säilyy ennallaan.
07.01.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Johtunee osin iästä, mutta vuodet tuntuvat kiitävän valtaisalla nopeudella. Käsittämätöntä ajatella, että muutaman kuukauden kuluttua on kulunut viisi vuotta koronakurimuksen alkamisesta.
Muistan vuodenvaihteen viisi vuotta sitten; miten vuosikymmenen vaihtuessa ajattelin ja taisin kirjoittaakin uudesta, iloisesta 20-luvusta. Totuus on ollut kuitenkin toinen; ensin korona, sitten sota Euroopassa, inflaatiota ja talouden sakkaamista, sotaa Lähi-Idässä. Ikävin vuosikymmenen alkupuolisko ainakin omaan naismuistiini.
Vuosikymmenen puolenvälin koittaessa ei voi muuta kuin toivoa, että ennen seuraavan kymmenluvun vaihtumista maailma olisi ainakin vähemmän sotainen.
Parasta mahdollista alkanutta vuotta!
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
ELY-keskuksen viime talvena käynnistämä uuden tiesuunnitelman laatiminen ysitielle on vienyt Pekka Ahoselta yöunia ja suunnitelma roikkuu miehen mielen yllä mustana pilvenä. Viimeisimmän version mukana Ahosen talon tontista Lautakontieltä lohkeaisi suuri palanen rinnakkaistien alta ja talo jäisi miehen sanojen mukaan ”monttuun”. Tiesuunnitelmaa tehdään ysitien ohituskaistojen parantamiseksi Patalahden ja Lahdenvuoren välillä.
Suunnittelualueella on neljä olemassa olevaa ohituskaistaa, missä ei ole keskikaidetta ja ohituskaistojen kohdilla on myös suoria yksityistieliittymiä. Kaksi ohituskaistaa sijaitsevat lähellä Korpilahden kirkonkylää eli Painaa ja Lahdenvuori. Lautakontie muuttuisi yksityistiestä maantieksi ja rinnakkaistieksi.
-Rinnakkaistie tulisi kulkemaan talon vierestä. Hehtaarin tontti pienenisi 3500 neliöön ja talo jää entistä enemmän monttuun, kun viereen tulisi kaksikaistainen, asfaltoitu maantie, Ahonen kertoo.
Talon ja tontin lunastaminen valtiolle on Ahosen mukaan yksi vaihtoehto. Tilanne harmittaa Ahosta erityisesti siksi, että talolaina tuli maksetuksi viime keväänä.
-Vihdoin pystyisi elämään vähän helpommin, kun ei tarvitse niin rahan perässä juosta ja lainoja maksaa. Sitten soittaa Destialta mies ja sanoo soittavansa vähän ikävällä asialla, että talosi pitää pakkolunastaa tiehankkeen alta.
Ahonen sanoo, että tiesuunnitelma on muuttunut matkalla ja suunnittelu on johtanut siihen, että Ahosen koti ja sepän yrityksen tilat ovat vaarassa.
Ahonen epäilee, etteivät ihmiset täysin ymmärrä, miten paljon tieremontti tulee muuttamaan maisemaa esimerkiksi Reiviläntien tienoilla.
Tiesuunnitelma on tulossa nähtäväksi todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Kun suunnitelma hyväksytään, suunnitelma on voimassa neljä vuotta. Hankkeelle ei ole vielä tiedossa rahoitusta.
-Minulle on kerrottu, että suunnitelma voidaan uusia kaksi kertaa. Eli siihen kuluisi aikaa yhteensä 12 vuotta, Ahonen laskee.
Ahoselle on myös kerrottu, ettei talon korvaussummasta ole vielä mitään arviota, vaan se määräytyy lunastusajankohdan markkinahinnan mukaan. Lunastuksia voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun tiehankkeelle myönnetään toteutusrahoitus.
Ahosta mietityttää, mistä hän pystyisi löytämään uuden paikan, jossa voisi sepän ammattiaan harjoittaa.
-Tämän tavaramäärän ja toiminnan siirtäminen vaatii aikaa. Voi olla vuodenkin projekti. Muutto ei käy ihan käden käänteessä.
Ahonen kertoo, että koko kesä meni pilalle asioita miettiessä.
Tiesuunnitelmia laativa Destia on Ahosen mukaan suhtautunut periaatteessa myönteisesti hänen tekemiinsä ehdotuksiin ja yhteydenottoihin.
-Kyllä siellä kuunnellaan, mutta mitkään tekemäni ehdotukset eivät ole käyneet. Ovat kuulemma liian kalliita.
Maarit Nurminen
03.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen ostivat Tikkalassa sijaitsevan Syvälahden eli Humperin talon viime vuoden elokuussa. Nyt vanhaa kunnioittaen tehty remontti alkaa olla valmis, uuteen kotiinsa pariskunta muutti Manu-kissan kanssa lokakuun loppupuolella.
– Etsimme nimenomaan vanhaa taloa. Vanhoissa taloissa on aivan omanlaisensa henki ja tunnelma, ja kun me molemmat olemme kasvaneet vanhassa talossa, tuntui vanha talo luonnolliselta valinnalta, Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen kertovat.
Humperin talo on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1918.
– Siitä meillä ei ole tietoa, koska talo on alun perin rakennettu. Emme ole vielä kovin paljon ehtineet perehtyä talon historiaan, mutta se kyllä kiinnostaa. Vanhemmat kyläläiset osaavat varmaan kertoa siitä lisää, pariskunta toteaa.
– Sen verran meillä on tietoa, että tämä on ollut Viljasjärven torppa. Tähän tuli isäntä ja emäntä Ohelasta ja Viljasjärveltä, mutta en muista, kumpi tuli kummasta talosta. Humperin taloksi tätä on kutsuttu, koska tässä on asunut ihmisiä, joiden sukunimi oli Humberg, ainakin Onni ja Saara Humberg. Talon viimeinen vakituinen asukas oli Saara Humberg, hänen kuolemansa jälkeen talo oli muutaman vuoden kesäpaikkana. Saara Humbergin ja hänen kanansa minä muistankin lapsuudestani, melkein Humperin naapurista Ohelasta kotoisin oleva Veera Säynätmäki kertoo.
Säynätmäki ja Turunen remontoivat talon perusteellisesti.
– Remontti alkoi purkutöillä. Kävimme talossa kaiken läpi, ainoastaan hirsirunkoon emme koskeneet. Myös tuvan iso uuni on alkuperäinen, mutta sekin on muurattu uudelleen sisältä, samalla teimme uuden piipun. Ja uusi katto taloon tehtiin myös, pariskunta kertoo.
– Alun perin talo oli noin 80 neliön kokoinen. Me teimme kylmän eteisen paikalle laajennusosan, jossa on vessa ja eteistilat ja josta saa tehtyä portaat yläkertaan. Yläkertakin on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön, huilaamme hetken ja jatkamme remonttia sitten.
Taloon tuli sähkö, mutta ei vettä.
– Eli me teimme tähän talon historian ensimmäisen sisävessan. Saara oli kyllä sitkeä, kun hän asui tässä yhdeksänkymppiseksi kantoveden varassa, Veera Säynätmäki toteaa.
Remontti sujui Säynätmäen ja Turusen mukaan hyvin.
– Ensimmäiset puoli vuotta purimme vanhaa, otimme muun muassa lattiat auki. Kesään asti teimme itse talkooväen kanssa, kesäkuussa tulivat timpurit avuksi. Muutimme toukokuussa Muuramesta tänne, asuimme ensin rantasaunassa. Remontti sujui yllättävänkin mutkattomasti. Yleinen mielipide taitaa olla sellainen, että vanhan remontoiminen olisi rankkaa ja raskasta, mutta tämä sujui hyvin. Mitään yllätyksiäkään ei tullut vastaan. Tämä oli mukava projekti, ja oli mahtavaa, että ammattimiehet löytyivät omalta kylältä. Samoin rakennustarvikkeita sai omalta kylältä, Mehtosen kaupan kautta.
Remontissa Säynätmäki ja Turunen ovat halunneet säilyttää vanhan talon tunnelman. Esimerkiksi tuvassa sekä seinät että sisäkatto ovat vanhaa.
– Etenkin tupa on jätetty vanhaan asuunsa, myös kamarin tapeteiksi on valittu vanhan talon tunnelmaan sopivaa paperitapettia. Nyt remontin jälkeen päästään parhaimpaan osuuteen eli sisustamiseen, jota myös tehdään vanhaa kunnioittaen, Veera Säynätmäki toteaa.
Talon pihapiirissä on rantasaunan lisäksi vanha navetta ja vanhoja aittoja, piha-aitan hirrestä on löytynyt 1880-luvulta oleva vuosiluku.
Maallemuutto oli Säynätmäelle ja Turuselle itsestään selvä valinta.
– Olemme maalta kotoisin, ja Tikkala on sijainniltaan hyvä paikka. Täältä on helppo kulkea töihin, ja täälläkin on palveluita. Esimerkiksi Mehtosen kauppa ja harrastusmahdollisuudet mahdollistavat sen, ettei aina tarvitse lähteä kaupunkiin saakka, Säynätmäki ja Turunen kertovat.
– Minä olen tykännyt Tikkalasta aina. Halusin käydä välillä muualla, katsomassa muuta maailmaa, ja asuin viitisen vuotta Tampereella. Piti käydä toteamassa, että kaupunkielämä ei ole minua varten, Veera Säynätmäki toteaa.
– Tässä paikassa on kaikki, järvenrantakin. Muistan, että olen käynyt täällä lapsena ja olen aina ihastellut tätä paikkaa, en vain tiennyt, että olen täällä joskus itse emäntänä, Veera Säynätmäki sanoo ja toteaa, että talossa on ollut aiemminkin Veera-niminen emäntä.
Tiina Lamminaho
