19.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Useissa paikoissa pitkin Korpilahtea puheluiden onnistuminen tuntuu olevan kuin sattuman kauppaa.
Heinosniemellä asuvat Annamari ja Risto Maukonen kertovat puhumisen onnistuvan parhaiten pihamaalla.
Maukoset ovat yrittäneet selvittää asiaa matkapuhelinliittymiensä operaattoreiden kanssa, mutta huonolla menestyksellä.
-Meille on sanottu, että kotimme sijaitsee sellaisessa laaksossa, mikä häiritsee puhelimen toimivuutta.
Vespuolella, Vilhuniemellä mökin omistava Keijo Pitkänen puolestaan sanoo, että puhelut onnistuvat parhaiten laiturinnokasta.
-Kun sinne päin anopille soittelee, puhelusta kuuluu välillä sirinää.
Toinen loma-asukas Tarja Vihavainen toteaa, että mökillä saa olla todella rauhassa, sillä puhelimet ehkä toimivat pihalla tai sitten eivät toimi.
-Lievästi sanottuna rasittavaa etsiä edes jotain kuuluvuutta. Vihavaisen loma-asunto sijaitsee Pikku-Kaukuun etelärannalla Rajamäentien varressa.
Pirttipohjassa asuva Maarit Harjula kertoo, ettei kotona toimi minkään operaattorin liittymä.
-Asumme sellaisessa huntassa, kallioiden ympäröimänä. Sain muutettua 5G -liittymästä 4G- liittymään, koska minun puhelimeni ei kerta toimi sillä 4G -liittymälläkään kuin hädin tuskin. Liikkua ei saa yhtään, jos sattuu saamaan puhelun. Tolppia näkyy parhaimmillaan yksi puhelimessa joskus. Minun operaattorini poimii singnaalinsa jostain Rutalahdesta. Ehdotinkin DNA:lle, että laittakaa masto tuohon Kärkisten sillan tolppaan niin alkaisi netti ja puhelin toimimaan.Tämä ei kuitenkaan käynyt. Työpuhelimessa on Telian liittymä ja sen kanssa on ihan sama peli, Harjula kertoo.
DNA:N radioverkoista vastaava johtaja Jaakko Laari sanoo, että kuuluvuusongelmat Suomen kaltaisessa maassa johtuvat nimenomaan useimmiten maaston muodoista.
-Ongelma esiintyy erityisesti haja-asutusalueilla hankalissa maastoissa, missä mobiiliverkon signaali ei ole riittävä.
Mobiiliverkkojen osaston johtaja Tiina Höckert Elisalta kertoo, että taajuuslupiin liittyy peittovelvoitteita, jotka koskevat pysyvästi asuttuja kiinteistöjä.
-Vähän tilanteesta riippuen taajuusalueesta, velvoitteen mukaan tulee kattaa tietty prosenttimäärä talouksista tai pinta-alasta, Höckert sanoo.
Hänen mukaansa asiakkailta tulee yhteydenottoja kuuluvuusongelmista aika ajoin.
-Meiltä käydään käyttöpaikassa selvittämässä tilannetta. Useimmiten asia ratkeaa ulkoisella antennilla. Tämä auttaa usein silloin, kun puhelin toimii paremmin ulkosalla. Mikäli antennin avulla ongelmaa ei saada hoidettua, mietitään muita ratkaisuja. Joskus voi olla esimerkiksi niin, että jollakin toisella operaattorilla on lähistöllä masto, mihin viedään Elisan laitteet.
Suunta-antenneja suositellaan myös DNA:lla.
Yksi ratkaisu puhelimen kuuluvuusongelmiin voi olla myös puheluiden välittäminen Wi-Fi -verkon kautta. Tämä edellyttää tietysti riittävän hyvin toimivia nettiyhteyksiä, voice over Wi-Fi -ohjelmaa ja puhelinta, joka tukee toimintoa.
-Tällä systeemillä voidaan käyttää dataverkkoa paikallisesti puheluita soitettaessa, Jaakko Laari sanoo.
Kuuluvuusongelmien kanssa kamppailevat asukkaat miettivät myös hätäpuheluiden onnistumista. Mikäli puhelin ei saa yhteyttä oman operaattorin verkkoon, puhelin valitsee automaattisesti toimivan verkon. Tosin Korpilahdelta taitaa löytyä niitäkin kolkkia, joissa ei toimi oikein minkään operaattorin verkko.
Operaattoreiden edustajat kehottavat asiakkaita ottamaan yhteyttä operaattoreihin kuuluvuusongelmista.
Heinosniementien varrella asuva Eira Vesala sanoo, että usein puhelin ilmoittaa vain hätäpuheluiden onnistuvan.
-Kenttä on erityisen huono aamuisin ja iltaisin.
Huonosti toimivista puhelinyhteyksistä on monenlaista haittaa. Maukosten kotona oli hiljattain vieras, joka odotti puhelua lääkäriltä. Ilmeisimmin lääkäri oli yrittänyt sovitusti soittaa, mutta vastaanottajan kännykässä puhelusta ei näkynyt jälkeäkään.
Maukoset kertovat, että nettiyhteys toimii, ainakin jotenkuten.
-Pankkiasiat ja sellaiset pystymme hoitamaan, mutta Elisan viihdepaketista luovuttiin, koska se ei vaan toiminut.
Maarit Nurminen
15.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa. Mustankorkealta muistutetaan, että lisäksi kolmasosa tuotetuista ruuan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Vuosittaisella Euroopan jätteen vähentämisen viikolla 16.–24. marraskuuta muistutetaan ihmisiä ruokahävikin ehkäisemisestä. Mustankorkealla muistuttajana toimii Monsteri, joka ei halua syödä asukkaan ruokaa.
Mustankorkean toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa kerättiin viime vuonna 15 400 tonnia biojätettä asukkailta sekä kaupoilta.
– Jos Mustankorkean vuodessa asukkailta ja kaupoilta keräämällä biojätteellä täyttäisi Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin altaan, täyttyisi allas noin 30 kertaa. Jos mukaan otetaan vain asukkailta kerättävä biojäte, täyttyisi sama allas noin 17 kertaa, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.maM
Mustankorkealla biojätteen lajittelusta ja ruokahävikin ehkäisemisestä muistutetaan ihmisiä Monsteri-kampanjalla. Kampanja on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Siinä kerrotaan, että biojäte täytyy lajitella omaan jäteastiaan, jotta Mustankorkean Monsteriin ei iske nälkäkiukku. Monsterilla kun on aina huutava nälkä, eikä se halua, että biojäte menee sekajätteeseen. Mustankorkean toimialueella sekajätteeseen päätyy yhä vajaa 21 prosenttia biojätettä.
– Jos biojäte päätyy väärään roskikseen, iskee Monsteriin nälkäkiukku. Monsterin herkkua ovat pilalle menneet ruuat, ruuantähteet sekä hedelmien ja vihannesten kuoret. Se ei kuitenkaan tykkää lasten tai aikuisten ruuasta, sillä se on tarkoitettu asukkaiden omaan mahaan, Peltola kertoo.
Kiitokseksi oikein lajitellusta biojätteestä Monsteri pöräyttää biokaasua ja muhii multaa.
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 16.–24. marraskuuta. Euroopan jätteen vähentämisen viikko (EWWR) syntyi vuonna 2009 Life+ -projektina. Viikon teema on esillä 29 maassa ja kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.
Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomella ja muilla EU-mailla on vuonna 2019 asetettuna tavoitteenaan puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
15.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen ELY-keskus myönsi Putkilahden kyläseuralle noin 38.000 euron tuen Putkilahti-Päijänne vesistön parannushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka koostuu suunnittelutyöstä. Kyläseuran kumppaneina hankkeessa ovat Peuhan, Putkilahti-Ruotsulan sekä Ylisjärven osakaskunnat vesialueiden omistajina sekä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. asiantuntijana.
-Kyläseuran johtokunnan jäsen Heikki Lamminaho on kuluneen vuoden ajan valmistellut tulevalle kolmelle vuodelle ajoittuvaa hanketta, jonka päätavoitteena on parantaa Putkilahden vesiluontoa, kuten pysäyttää vesistön rehevöityminen. Rahoitusta saatiin nyt hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa selvitetään ympäristön nykytilaa, hankitaan tarvittavaa tietoa tulevien parannustoimien toteuttamista varten ja tiedotetaan hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Seuraavissa vaiheissa on tarkoitus parantaa erityisesti Kääjinsalmen ja Rupansalmen virtauksia niittojen ja tarkkaan kohdistettujen ruoppaustoimenpiteiden avulla, kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth kertoo.
-Myönteinen tukipäätös suunnitteluvaiheeseen mahdollistaa asianmukaisten selvitysten tekemisen, joihin pohjautuen viranomaiset voivat tehdä päätökset niitto- ja ruoppausvaiheiden lupia ja hankerahoitusta varten. Asiantuntijatason selvitykset ovat täysin välttämättömiä, koska suunnitellut toimet koskevat Natura-alueita, joiden ympäristö ja eliöstö on todettu hyvin arvokkaaksi ja herkäksi, Lamminaho sanoo.
EU:n maaseuturahaston piiriin kuuluvan hankkeen tuesta noin 43 % on EU:n osarahoitusta ja 57 % tulee valtiolta.
Katri Ruth toteaa, että vesireitin rehevöityminen Putkilahdesta Päijänteelle on ollut vuosikymmenten huoli.
-Reitti on paikoin matala ja heinittynyt. Vuosikymmenten edetessä luonnollisen virtauksen heikentyminen tulisi vaikuttamaan dramaattisesti vesistön kuntoon heijastuen kielteisesti sekä tunnustettuihin luontoarvoihin, että vesistön virkistyskäyttöön. Kunnostussuunnitelmia on takavuosina ollut aiemminkin, nyt olemme viimein päässeet konkreettisesti eteenpäin.
Päätös lähteä selvittämään vesistön kunnostuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia rahoitukseen tehtiin kyläseuran syyskokouksessa 2023.
Hankkeesta kerrotaan lyhyesti kyläseuran syyskokouksessa 24.11. ja tarkemmin joulun alla järjestettävässä laajemmassa tiedotustilaisuudessa, jonka ajankohta varmistuu lähiaikoina.
-Hankkeen valmistelutilaisuuteen keväällä 2024 osallistui yli 40 henkilöä. Tämä antoi osoituksen siitä, että hanke koetaan paikkakunnalla tärkeäksi yhteiseksi ponnistukseksi, johon halutaan panostaa. Ilman talkootyötä ja rahoituksen keräämistä mikään hanke ei onnistuisi.Olen todella iloinen tästä positiivisesta vireestä hankkeen ympärillä, Katri Ruth sanoo.
Maarit Nurminen
14.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä ruuhkautunut ja jonotusajat päivystyksessä ovat pidentyneet. Sairaala Novassa potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä. Kiireellisyysjärjestys tarkoittaa sitä, että nopeimmin hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensin tulojärjestyksestä riippumatta.
Yhteispäivystyksessä hoidetaan ilta- ja yöaikaan myös muita kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, silloin kun asukkaan lähellä olevan terveysaseman kiirevastaanotto on suljettuna, eikä hoitoa ole mahdollista siirtää seuraavaan päivään.
-Toivomme, että kaikki sellaiset potilaat, jotka on mahdollista hoitaa arkena omalla terveysasemalla tai työterveydessä tai oman lääkärin vastaanotolla, hoidettaisiin siellä. Näin pystytään ripeämmin hoitamaan ne potilaat, jotka ovat kiireellisemmän avun tarpeessa. Arkena hoidettavia asioita ovat myös esimerkiksi sairauslomien jatkot, reseptien uusinnat ja kontrollikäynnit, toteaa Päivystyksen ja ensihoidon palvelujohtaja Afra Prokki.
Mikäli olet epävarma, tarvitsetko hoitoa samana päivänä soita aina ensin Novan yhteispäivystykseen tuloasi Keski-Suomen hyvinvointialueen maksuttomaan Päivystysavun numeroon 116 117. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa puhelimeen ja antaa hoito-ohjeita, arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa Sinut tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita aina 112.
12.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomien hyvinvointialueen edustajat kävivät ministeriöiden edustajien kanssa yhteisen vuosittaisen neuvottelun, jossa tarkennettiin yhteistä tilannekuvaa niin Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnan kuin taloudenkin suhteen.
– Ministeriöiden edustajat kannustivat Keski-Suomea jatkamaan valittua linjaa, jossa taloudellisten säästöjen lisäksi keskeisenä nähdään myös toiminnan uudistaminen. Toiminnan uudistamisella on keskeinen merkitys kustannusten kasvun hillitsemisessä pitkällä aikavälillä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta, rahoituksen riittävyydestä sekä rahoituksen perusteista keskusteltiin tilaisuudessa paljon.
– Keskusteluissa todettiin, että rahoitusmallissa on kehittämistarpeita. Erityisenä nostona Keski-Suomesta nostettiin esiin palvelutarvekertoimet, joiden perusteella rahoituksesta merkittävä osa jaetaan. Olemme selvittämässä parhaillaan niissä esiin nousseita puutteita, Tollet sanoo.
– Uudistamme palveluja Keski-Suomessa tavoitteellisesti ja varhaisen tuen palvelut edellä, mikä näkyy hyötynä pidemmällä aikavälillä. Etenemme määrätietoisesti kohti talouden tasapainotusta useamman vuoden ohjelmalla samalla turvaten ihmisten peruspalvelut. Tähän asti päätetyillä toimilla on ollut hyvin laaja poliittinen tuki, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Sosiaali- ja terveysministeriö nosti omana nostonaan keskusteluun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation, josta toimialajohtaja Kati Kallimo antoi selvityksen.
– Yksi tapa varmistaa integraatiota asiakkaan näkökulmasta ovat hoito- ja palveluketjut, joiden kehittämisessä myös ministeriön näkökulmasta Keski-Suomi on edelläkävijä, Kallimo kertoo.
Sisäministeriö puolestaan nosti keskustelussa esiin hyvinvointialueella jo tunnistetun vajeen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstössä ja riskiperusteisen toiminnan tason tavoitteiden saavuttamisessa. Kiitosta ministeriö antoi pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun tasolle Keski-Suomessa.
Kokouksen päätteesi ministeriöt antoivat suosituksia jatkoon. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa kannustettiin jatkamaan hyvin alkaneella palvelujen uudistamisen tiellä. Suosituksissa todettiin muun muassa, että hyvinvointialueen on jatkettava ikääntyneiden palvelurakenteen keventämistä ja että alueen on määrätietoisesti jatkettava palveluiden uudistamista ja varmistettava taloutta tasapainottavien toimenpiteiden toteutuminen aikataulussa.
Sisäministeriö piti voimassa jo viime syksynä neuvotteluissa antamansa kaikkia hyvinvointialueita koskeva suositukset. Koko maata koskevissa suosituksissa sanotaan esimerkiksi, että onnettomuuksien määrää tulee vähentää tehokkaasti ja tulipalojen määrä tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueiden tulee onnettomuuksien ehkäisytyössä kiinnittää huomiota laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Ministeriöistä neuvotteluun osallistuivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö.
