Hyvinvointialueet ovat järjestäneet lähes kaikkien suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2023 alusta lähtien. Käynnistysvaikeuksia ja kasvukipuja on ollut, mutta myös onnistumisia ja aitoa tahtoa tehdä asiat hyvin.
Pari viikkoa sitten Uuraisilla osallistuttiin etäyhteydellä Hyvinvointialueen kuntaneuvotteluihin yhdessä Petäjäveden, Multian, Keuruun ja Jämsän kansa. Yhdessä pohdittiin, miten milläkin osa- alueella on mennyt ja mitkä asiat ovat missäkin kunnassa onnistumisia tai haasteita. Yllätys ei ollut, että Uuraisilla toimiva terveysasema on edelleenkin se, mihin ollaan erityisen tyytyväisiä. Plussapuolella hyvinvoinnin kannalta ovat myös monipuoliset liikuntamahdollisuudet, aktiivinen järjestötoiminta, joustava organisaatio ja hyvä perusopetuksen taso. Haasteita ovat järjestöpuolella aktiivien ikääntyminen, sekä kautta linjan resurssien, eli käytännössä rahan puute ja sen seuraukset.
Esittelyssä oli myös kehitteillä oleva hyvinvointitarjotin, jonka tavoitteena on koota erityisesti kolmannen sektorin toimijat samasta paikasta tavoitettaviksi ja jonka työkaluna toimii Lähellä.fi-palvelu.
Yhteisen osuuden jälkeen jakauduttiin ryhmiin pohtimaan ajankohtaisia asioita. Ikääntyvien ryhmän keskusteluissa nousi esiin huoli huolesta.
Useimmille meistä tulee elämässä vastaan tilanteita, jolloin olemme huolissamme läheisestämme. Jokin asia perheenjäsenen, kaverin tai tuttavan käytöksessä herättää huolta ja vaivaa mieltä. Asiaa ei kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa yksin pohtimaan. Keskustelu asianomaisen kanssa on totta kai luontevin vaihtoehto, mutta aina se ei tuota tulosta ja huolen kohteen omaa yhteydenottoa esimerkiksi hyvinvointialueen palveluihin.
Huoli-ilmoitus on yksi reitti päästä asiakas- ja palveluohjauksen piiriin, jossa asiakasta ohjataan yksilöllisesti ja hänen palvelutarpeensa selvitetään RAI-toimintakykymittaristoa hyödyntäen. Tarvittava tuki- ja palvelukokonaisuus suunnitellaan yhdessä asiakkaan, läheisten tai muun verkoston kanssa.
Lastensuojelu- tai mielenterveyshuoli-ilmoitukset ovat tutumpia, mutta jos esimerkiksi naapurissa asuvan vanhuksen tilanne mietityttää, niin huoli-ilmoitus hänestä kertoo välittämisestä.
– Moni ikääntyvä ihminen kokee epävarmuutta omasta pärjäämisestään, varsinkin jos ei ole lapsia tai muita läheisiä lähellä. Niin moni asia on muuttunut, että yhteyden ottaminen tuntuu vaikealta ja se saattaa lykkääntyä ja kynnys kasvaa, Aino Arponen Eläkkeensaajista kertoo.
– Kaikkein helpointa huoli-ilmoitus on tehdä soittamalla hyvinvointialeen huoli-ilmoitusnumeroon. Huoli voi liittyä melkein mihin vaan. Huoli voi olla itsestä, läheisestä, naapurista, ei tarvitse yhtään miettiä, voinko minä soittaa, turhia huolipuheluja ei ole. Myös me ammattilaiset soitamme huolipuheluja, kun tiedämme, että nyt on sellainen asia, mitä en voi itse hoitaa, sanoo hyvinvointialueen pohjoisen alueen varhaisen tuen palveluvastaava Satu Rautio-Hämäläinen.
– Matalalla kynnyksellä kannattaa soittaa, siellä vastaavat ammattilaiset, jotka ottavat huolen vakavasti. helluntaiseurakunnan pastori Jyrki Hakonen lisää.
– Minusta ainakin olisi erittäin hyvä, jos minusta tehtäisiin huoli-ilmoitus, jos siihen tulee tarvetta. Se on välittämistä, lisää Mirja Kaartinen SPR:stä.
Uuraisilla puhelinnumero on 014 266 3081.
– Tämä numero kannattaa pistää ihan jääkaapin oveen, koskaan ei tiedä, milloin sille on tarvetta, Aino Arponen päättää.
Ensi viikon lehdessä kooste Toivakan kuntakuulemisesta.
Hanna Lahtinen
Lisätietoa:
Huoli läheisestä | Keski-Suomen hyvinvointialue
