Tammen myllyn pato Rutajoen Seinäkoskessa on saatu jo purettua. Kun kunnostushanke koskiuoman pidentämisineen saadaan valmiiksi syyskuussa, pääsee erittäin uhanalainen Päijänteen järvitaimen nousemaan Päijänteeltä Rutajärveen.
– Pato on ollut täydellinen nousueste, se on sulkenut kalojen liikkumisen kokonaan, Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo toteaa.
Nyt taimenen perinteinen vaellusreitti Päijänteeltä Rutajärveen avataan ja samalla järvitaimenelle luodaan kutu- ja poikasalueita. Noin 100 000 euron hintaista kunnostushanketta hallinnoi Pohjois-Päijänteen kalatalousalue ja johtaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus, rahoittajina ovat valtio vaelluskalaohjelma NOUSUn kautta, WWF, UPM ja Metsähallitus. Aloitteentekijänä oli Rutalahden osakaskunta.
– Rutajoen alaosaa kunnostettiin 1990-luvulla, mutta se jäi silloin kesken. Nyt asia otettiin uudelleen esille, Vanhatalo kertoo.
Padon purkamisen lisäksi kunnostushankkeessa pidennetään koskiuomaa siirtämällä koskenniskaa ylöspäin, uoman paikkaa muutetaankin hieman. Näin koskeen saadaan entistä enemmän taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueita, samalla luodaan parempi elinympäristö pohjaeläimille ja virtavesissä esiintyville sammaleille.
– Aluehan on Leivonmäen kansallispuiston naapurissa. Kunnostustoimilla saadaan myös virtavesimaisema luonnonmukaisemmaksi ja sulautumaan paremmin ympäristöön, kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta kertoo.
Rutajoen kunnostus ei lopu Seinäkosken myllypadon purkamiseen.
– Tarkoitus on myös poistaa nyt säännöstelypatona toimiva lankkupato, kun tilalle Rutajoen luusuaan saadaan pohjapato. Siihen Joutsan kunta on hakenut aluehallintovirastolta lupaa, mutta luvan käsittely kestää ainakin vuoden verran, Jouko Vanhatalo kertoo.
– Myöskään rahoitus 50 000 – 60 000 euroa maksavalle hankkeelle ei ole vielä varmistunut.
Pohjapato on tarkoitus tehdä kohtaan, josta Rutajoki lähtee Rutajärvestä. Nyt paikalla oleva lankkupato on osan vuotta avoinna, joten se ei ole samalla tavalla täydellinen nousueste kuin purettu Tammen pato oli.
– Samalla, kun pohjapato rakennetaan, luonnonmukaistetaan Rutajoen alkupäätä. Nyt se on kaivettu kanava. Kun kaivinkone tulee paikalle, kanavaan pudotetaan kiviä, ja näin saadaan suojapaikkoja kaloille, Vanhatalo kertoo.
– Lisäksi meillä on tarkoitus kartoittaa Rutajärveen laskevia puroja, ja tutkia, voisiko niitä hyödyntää poikastuotantoalueena. Kartoitusta tehdään ensi vuonna, mikäli saamme siihen rahoitusta.
Vanhatalon mukaan Rutajoen yläosassakin on aikoinaan ollut hyvin taimenta. Seinäkosken myllypato on ollut estämässä taimenen nousua jo yli sata vuotta. Kalatalouden Keskusliiton tiedotteen mukaan Rutajoella on ollut suuri merkitys alueellisena taimenen lisääntymisalueena Pohjois-Päijänteellä. Joessa on säilynyt elinvoimainen taimenkanta ja havaintoja lisääntymisestä on vuosittain.
Rutalahden osakaskunnassa on reilu tuhat osakasta, se hallinnoi 3300 hehtaarin vesipinta-alaa yhteensä kolmessakymmenessä järvessä ja purossa.
Tiina Lamminaho
