Putkilahden Nuorisoseura ry. täyttää 120 vuotta toukokuun neljäs päivä. Nuorisoseura on toiminut miltei yhtäjaksoisesti koko olemassaolonsa ajan. Pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Könnö sanoo, ettei toimintaa luonnollisestikaan ollut esimerkiksi sotavuosina. Nuorisoseuran toiminta hiipui 1950-luvun lopulla ja 60-luvulla, mutta yhdistystä ei lakkautettu ja toimintaa viriteltiin uudelleen 1970-luvulla.
Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, edesmennyt Voitto Salmela muisteli nuorisoseuran toimintaa, kun seura vietti 80-vuotisjuhliaan. Hän oli ollut nuorisoseuran jäsenenä tuolloin 67 vuotta.
Salmela kertoi tuolloin, että Putkilahdessa oli vilkasta nuorten valistustoimintaa jo 1900-luvun alussa, kun kylällä toimi suuri laulukuoro, jota johtivat opettaja Jalmari Pohjola ja Hilma Riihilahti.
Putkilahden Nuorisoseuran esikuvana oli jo vuonna 1890 Korpilahden kirkonkylän nuorisoseura. Seurahanketta edisti myös se, että Keski-Suomen Nuorisoseuran johdossa oli Korpilahden innokas nuorisoseuraihminen Yrjö Forsgren.
Kevättalvella vuonna 1904 Putkilahdessa päätettiin oman seuran perustamisesta. Hakemus lähetettiin Hämeen läänin kuvernöörille. Suuri ilo valtasi kylän, kun saaatiin kuvernöörin vastaus: Kansalaisten Vihtori Salmisen, Jalmari Pohjolan, Lyydia Pohjolan, Severus Perttulan, Inkeri Hakasen ja Kaarlo Peuhan pyyntöön annetaan lupa perustaa Putkilahden Nuorisoseura 4. päivänä toukokuuta 1904.
Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vihtori Salminen ja sihteerinä Jalmari Pohjola.
Nuorisoseuran aatteelliset periaatteet olivat raittiustyö, säästäväisyys ja lukuharrastuksen elvyttäminen.
Nuoret kokoontuivat aluksi kansakoululla ja eri taloissa. Laulukuoro toimi edelleen. Ohjelmaan kuuluivat kuukausittaiset kokoukset.
Nuoret kaipasivat seuralle omaa tilaa. Katseet kääntyivät Virtasalmen sillan pielessä tyhjillään olleeseen entiseen meijerirakennukseen. Vuonna 1906 päätettiin ostaa kyseinen rakennus tilanomistaja J.V. Engströmiltä. Meijerirakennus oli toiminut aiemmin Häränohjan päärakennuksena, mutta oli myöhemmin siirretty Virtasalmen sillan pieleen. Kauppahinta oli 900 markkaa.
Kansakoululla kokoontumiset olivat olleet enemmän vakavahenkisiä, mutta oman tilan saatuaan Nuorisoseura alkoi järjestää myös iltamia. Iltamien vakavahenkisyys säilyi, mutta lopuksi mentiin aina piirileikkiä tai tanssittiin.
Putkilahden kyläkirjassa todetaan, että alkuaikojen toiminnan varsinainen kohokohta olivat vuoden 1911-1912, kun Martti Korpilahti tuli opettajaksi kansakoululle. Nuori Korpilahti oli aktiivinen; hän lausui, näytteli, piti puheita ja oli musiikkimies. Näytelmäharrastus virisi vahvana ja ensi-illan sai Martti Korpilahden ohjaama kolmiosainen Murtuneita -näytelmä. Pääosia Korpilahden lisäksi näyttelivät Vihtori Salminen, Aino Salminen ja Liida Mikkola.
Vuonna 1914 Nuorisoseuran puheenjohtajaksi tuli opettaja Hanna Auvila, joka perusti puhujaseuran. Jäsenet kirjoittivat vuorotellen puheen jostakin aiheesta ja puhe arvosteltiin. Auvilan aikana juhlaohjelmiin paneuduttiin perusteellisesti.
Pari vuotta myöhemmin Nuorisoseuran puheenjohtajaksi tuli Aleksi Ikonen, jonka aikana toiminta painottui urheiluun. Ensimmäinen seuralehti, Virtasalmen Sanomat, näki päivänvalon.
Kansalaissota kosketti myös Nuorisoseuraa, kun jäsen Oskari Haljala kaatui Lempäälän taistelussa. Lehti vaihtoi nimeään vuonna 1918 ja nimeksi tuli Uusi- yritys.
Voitto Salmelan seitsenvuotinen puheenjohtajakausi oli aktiivista aikaa.
1930-luvulla Nuorisoseurassa pidettiin ahkerasti opintokerhoja. Sota hiljensi Nuorisoseuran toiminnan, joka kuitenkin nousi uuteen kukoistukseen 1940-luvun loppupuolella ja vuoteen 1950 mennessä Putkilahti oli noussut Keski-Suomen nuorisoseuroista elinvoimaisimmaksi.
Parikymmentä vuotta aikaisemmin alkanut näytelmätoiminta virisi uudelleen. Lasse Itäranta ohjasi Kalamajan Salaisuus ja Toppakahvia -näytelmät. Näytelmäryhmä vieraili myös Putkilahden ulkopuolella.
Putkilahden kyläkirjassa todetaan, että kasvua seurasi täydellinen pysähdys, joka alkoi kultakauden viimeiseksi jääneestä pöytäkirjasta vuodelta 1966. Nuorisoseuran talo rapistui ja ikkunat rikottiin. Toiminta tuntui lakanneen tyystin. Rakennusta vuokrattiin jonkin aikaa Aino Riikoselle, joka rakensi uutta kauppaa entisen jouduttua uuden tien alle.
Kylällä alkoi pyöriä Keskusta-puolueen seuratoiminta ja taloissa pidettiin ohjelmallisia iltamia. Nuorisoseuratoimintakin alkoi viritä uudelleen ja kokous ilmoitettiin pidettäväksi Peuhassa.
Puheenjohtajaksi tuli Helena Könnö ja johtokunnan jäseniksi Pentti ja Hannele Könnö, Meeri ja Kalevi Jokinen sekä Ilona ja Antero Reina.
Kylällä haikailtiin oman talon perään ja Seuralan kunnostustyöt aloitettiin. Iltamia pidettiin jälleen.
Pentti Könnöstä tuli Nuorisoseuran puheenjohtaja 1970-luvulla ja hän hoitaa pestiä edelleen.
Toiminna virittyä uudelleen Putkilahdessa järjestettiin muun muassa kudonta- ja tanhukursseja.
Nuorisoseurassa on jatkettu näytelmäperinnettä ja Mirja Könnö on kirjoittanut juhannusiltamiin lukuisia näytelmiä.
-Juhannusiltamia vietetään tänäkin vuonna, Pentti Könnö sanoo.
Seurala on tänä päivänä hyvässä kunnossa ja taloon on tehty useita remontteja.
Lähteet: Korpilahti-lehti, 8.5.1984, Putkilahden kyläkirja: Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja, Pekka Suomäki, 2003.
Maarit Nurminen
