Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
