Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.
Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.
Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.
Tiina Lamminaho
