– Vanhempien vertaisryhmätapaamiset ovat eräänlainen vanhempainillan ja yhteisten kohtaamisten välimuoto. Vanhempainilloissa on toivottu, että olisi enemmän aikaa keskustella toisten vanhempien kanssa, vertaisryhmätapaamisissa pääpaino on juuri toisten vanhempien kohtaamisessa ja yhteisissä keskusteluissa. Me kasvatusohjaaja Emma Kiiskisen ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tiia Uusitalon kanssa olemme mukana ohjaamassa keskustelua, vastaamassa kysymyksiin ja esittelemässä illan teemaan liittyvää materiaalia, Korpilahden päiväkodin johtaja Minna Pajala kertoo.
Korpilahden päiväkodissa järjestetään kevään aikana kolme vertaisryhmätapaamista, joihin toivotetaan tervetulleeksi päiväkodissa ja eskarissa olevien lasten huoltajien lisäksi kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten huoltajat. Ensimmäinen vertaisryhmätapaaminen pidetään huomenna torstaina ja siellä keskustellaan lasten ruutuajasta ja älylaitteiden käytöstä. Toinen tapaaminen on maaliskuussa teemalla rajojen asettaminen, kevään viimeisessä tapaamisessa toukokuussa puhutaan eskarilaisten siirtymisestä koululaisiksi.
– Kasvatusohjaajat ovat pitäneet aiemmin vertaisryhmätapaamisia Jyväskylän keskustassa sekä etäyhteyksien välityksellä. Yhdessä Minnan kanssa ideoimme, että voisimme järjestää vastaavia omia tapaamisia täällä Korpilahdella. Kevään tapaamisiin valitut teemat ovat nousseet esille varhaiskasvatuksen arjessa ja vanhempien puheissa, eli aiheet on valittu tarpeiden perusteella, Emma Kiiskinen sanoo.
– Eskarista kouluun siirtyminen on koko perhettä koskeva muutos, joka varmasti herättää kysymyksiä, Tiia Uusitalo toteaa ja Minna Pajala toivottaa eskarista koululaiseksi -iltaan tervetulleeksi myös nuorempien kuin ensi syksynä kouluun siirtyvien vanhemmat.
– Eskarilaisesta koululaiseksi siirtyminen on sellainen aihe, jossa vanhemmilla on varmasti paljon kysymyksiä toisille vanhemmille, esimerkiksi koulumatkaan tai puhelimen hankintaan liittyen, Emma Kiiskinen sanoo.
– Vertaisryhmissä voi jakaa myös vinkkejä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat toimineet omassa perheessä, tarkoitus ei ole jakaa vain huolia, Minna Pajala toteaa.
– Mekin jaamme vinkkejä, esimerkiksi älylaitteisiin liittyen voimme vinkata jotain kehittävää tekemistä ruutuajalle, Emma Kiiskinen sanoo.
– Jos vanhemmilla on jotain huolia tai haasteita, vertaisryhmien tapaamiset ovat matalan kynnyksen paikka pyytää luontevasti apua minulta, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tiia Uusitalo toteaa.
Emma Kiiskinen on ollut kasvatusohjaajana Korpilahden päiväkodissa viime syksystä lähtien.
– Työskentelen keväällä 2020 alkaneen hankkeen kautta, hanke on tuonut Jyväskylän alueelle yhteensä viisi kasvatusohjaajaa varhaiskasvatukseen, Kiiskinen kertoo.
– Kasvatusohjaaja on päiväkodissa aikuinen, joka ei ole sidottu mihinkään lapsiryhmään. Teemme paljon yhteistyötä Tiian sekä ryhmien työntekijöiden kanssa ja minä pidän pienryhmiä lasten tarpeiden mukaan. Nyt nämä kerhoryhmät ovat olleet tunnetaitoihin sekä vuorovaikutus- ja leikkitaitoihin keskittyviä, Emma Kiiskinen kertoo.
– Toinen puoli työtäni on perheiden kanssa tehtävä työ. Minulla on mahdollisuus jalkautua perheiden luo. Olen ollut aikaisemmin varhaiskasvatuksen opettajana; siinäkin tuli työskenneltyä paljon perheiden kanssa, mutta varhaiskasvatuksen opettajilla ei ole perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön samanlaisia resursseja kuin kasvatusohjaajilla.
Hanke, joka on mahdollistanut kasvatusohjaajan Korpilahdenkin päiväkotiin, todennäköisesti loppuu toukokuussa. Jyväskylässä on kaksi varhaiskasvatuksen kasvatusohjaajaa, jotka eivät ole tämän hankkeen kautta palkattuja.
– Kouluissahan kasvatusohjaajia on ollut jo kauemmin, mielestäni kasvatusohjaajille on tarvetta myös päiväkodeissa, Minna Pajala toteaa.
– Kasvatusohjaaja voi esimerkiksi tukea perheitä äkillisissä muutoksissa nopeasti, mikäli perhe haluaa kasvatusohjaajan tukea, Tiia Uusitalo sanoo ja toteaa, että varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä on antaa tukea lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa, kasvatusohjaaja taas voi tukea perhettä missä vain lapsen tarpeisiin perustuvassa tilanteessa.
– Tarvittaessa voin myös ohjata perhettä muunlaisen avun piiriin. Minulta saa apua matalalla kynnyksellä, eikä ongelman tarvitse olla iso. Voimme miettiä yhdessä ratkaisuja ihan arkisiin pulmiin, vaikkapa syömiseen tai pukemiseen liittyviin kiukkukohtauksiin, Emma Kiiskinen toteaa.
Vertaisryhmätapaamisissa voidaan Pajalan, Kiiskisen ja Uusitalon mukaan käsitellä muitakin aiheita kuin nyt päätettyjä.
– Mikäli vanhemmat ottavat ryhmätapaamiset hyvin vastaan, voimme jatkaa niitä. Hyviä aiheita on paljon, huoltajatkin voivat esittää toiveita käsiteltävistä aiheista, Minna Pajala toteaa.
Tiina Lamminaho
