Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys on lausuntokierroksella. Hyvinvointialueet ympäri maan etsivät kiireellä säästötoimia, jotta valtion edellyttämä aikaraja alijäämien kattamiseksi täyttyisi. Useat hyvinvointialueet ovat päätymässä lähipalveluiden lakkauttamiseen ja palveluiden keskittämiseen. Päätöksillä on kiire ja jo vanha suomalainen sananlasku sanoo, mitä kiireessä syntyy.
Valtion olisi pitänyt alun alkaen antaa hyvinvointialueille enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa. Todella monien ja moninaisten organisaatioiden yhdistäminen oli jo tarpeeksi suuri ja vaativa ponnistus, johon kului ensimmäinen vuosi. Hyvinvointialueilla ei ole aikaa miettiä ja kehittää sulkemisia, lakkauttamisia ja keskittämisiä innovatiivisempia ratkaisuja, joilla säästöjä saataisiin aikaiseksi. Useilla alueilla on meneillään pilottihankkeita ja Keski-Suomessa on esillä ollut muun muassa omalääkärijärjestelmä, joka ainakin osittain perustuisi ammatinharjoittajamalliin.
Monet asiantuntijat ovat varoittaneet perusterveydenhuollon rapauttamisesta. Siellä, missä lähipalveluina tuotettavat perusterveydenhuollon palvelut toimivat, niiden pitäisi myös jatkua. Lääkäri- tai hoitajapulasta kärsivillä alueilla olisi syytä miettiä, miten palveluita voidaan parhaiten tuoda mahdollisimman lähelle niiden käyttäjiä.
Pienten keskisuomalaisten kuntien päättäjät ovat varmasti huolissaan ja pettyneitä. Ja ihan aiheesta. Peruspalvelut vaikuttavat elinvoimaan ja alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Asia ei voi olla niin, että kovassa paineessa ja kiireessä tehdyt päätökset vaikuttavat kuntien ja maakunnan elinvoimatekijöihin kenties peruuttamattomalla tavalla. Mikäli niin sanottujen kivijalkapalveluiden ovet menevät säppiin, uskottava suunnitelma palveluiden tuomiseksi lähelle on oltava valmiina. Niiden sote-bussien on syytä olla tallissaan valmiina odottamassa, tai sitten niitä ei tule ikinä.
Särähtääkö kielikorvassa, vai kieli korvassa?
Monia pieniä kieliä uhkaa katoaminen. Suomi ei ole pieni kieli, vaikka sitkeästi sellaista...