Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen viime viikolla pidetyn syyskokouksen aluksi perehdyttiin Muuratjärvellä toisen maailmansodan loppuvaiheessa, syksyllä 1944, toimineeseen lento-osasto Jauriin. Muuratjärveä lentokenttänään käyttäneet vesitasot kuljettivat sekä kaukopartiomiehiä että ruokatäydennystä partioille rintamalinjojen taakse.
– Sodan loppuvaiheessa lento-osaston päätukikohta haluttiin kauemmas rintamalinjoista. Osaston päällikkö Erkki Jauri etsi sopivaa paikkaa Keski-Suomesta ja löysi sellaisen Muuratjärveltä, Esa Sironen kertoi.
– Osasto Jauri toimi Muuratjärvellä kaksi kuukautta, elokuusta lokakuuhun vuonna 1944. Kaukopartiomiehiä ei kuljetettu Muuratjärveltä asti, vaan heidät poimittiin kyytiin lähempää rintamalinjoja. Koneet kuitenkin säilytettiin ja huollettiin Muuratjärvellä.
Kokouksen aluksi katsottiin Esa Sirosen tekemä dokumenttielokuva ”Sissilentäjien matkassa”. Dokumentissa on paljon vuonna 1992 kuvattua haastattelumateriaalia, jossa Osasto Jaurin toiminnassa mukana olleet muistelevat itse sota-ajan tapahtumia.
– Haastattelumateriaalin on kerännyt Janne Vilkuna, aineisto oli käyttämättömänä hyllyssä 25 vuotta. Faktoja Osasto Jaurin toiminnasta on kerännyt myös Olavi Rantalainen. Silloin, kun lentotoimintaa Muuratjärveltä harjoitettiin, se oli hyvin salaista puuhaa, Muuramessakaan siitä ei yleisesti tiedetty, Sironen kertoo. Olavi Rantalaisen kirjoittama artikkeli Osasto Jaurista löytyy Vihtalahden kylän nettisivuilta kyläkirja-välilehdeltä.
Kun Osasto Jauri muutti Muuratjärvelle, Muuratjärven rannalla olleet huvilat otettiin armeijan haltuun. Yksi kuudesta haltuun otetusta huvilasta oli faktoja keränneen Olavi Rantalaisen isoisän, jyväskyläläisen autoliikkeen omistajan Väinö Nyströmin huvila.
– Muuratjärvellä olleet lentokoneet olivat Saksan väreissä ja Saksan tunnusten alla, Sironen kertoi.
Dokumentin mukaan kaukopartiomiesten kuljettamiseen ja huoltoon alettiin käyttää lentokuljetuksia siinä vaiheessa, kun matkat rintaman taakse pitenivät ja rintaman läpi meneminen vaikeutui. Kaukopartiomiesten ja muonatorpedojen lisäksi rintaman taakse pudotettiin propagandalehtisiä.
– Yleensä lennettiin yöllä pimeän aikaan ja mahdollisimman matalalla, lähes puiden latvojen tasalla, ettei konetta olisi huomattu. Matkaan meni useampi tunti, koneet olivat hitaita, dokumentissa muisteltiin.
Olavi Rantalaisen artikkelin mukaan Osasto Jaurilla oli Muuratjärvellä viisi vesitasoa, miehiä tukikohdassa oli noin 50 ja lottia kahdeksan.
Sirosen dokumentissa pääsivät ääneen myös laskuvarjohyppääjät. Ensimmäinen laskuvarjohyppykurssi järjestettiin Luonetjärvellä välirauhan aikana. Kurssilla oli 18 miestä, eikä heistä kukaan ollut ennen ollut lentokoneessa.
– Itse piti pakata varjo ilman ammattitaitoa. Kyllä pelotti, sukat pyöri jalassa kun kone nousi ilmaan, yksi kurssilaisista muisteli dokumentissa.
Kaikki Osasto Jaurin lennot eivät sujuneet aivan suunnitelmien mukaan. Koneet eivät olleet tarkoitettuja laskuvarjohyppyihin, ja sekin aiheutti ongelmia. Dokumentissa muun muassa muisteltiin, että yksi hyppääjä jäi luukkuun kiinni ja kone joutui pyörimään saman paikan yläpuolella rintamalinjojen takana jonkin aikaa. Viholliset huomasivat koneen ja ehtivät paikalle eli kun hyppääjä lopulta pääsi irti luukusta, hän hyppäsi suoraan vihollisten syliin. Sironen kertoi myös, että lennoilla suunnistettiin välillä kaukopartiomiesten sytyttämien merkkitulien mukaan, kerran merkkituliksi luultiin Komsomol-nuorten kesäleirin nuotioita. Olavi Rantalaisen artikkelin mukaan yksi Osasto Jaurin Muuratjärveltä operoineista koneista tuhoutui partiolennolla.
Syyskokouksessaan kotiseutuyhdistys hyväksyi ensi vuoden toimintasuunnitelman.
– Samalla kaavalla mennään, toimintaa on ensi vuodellekin aika paljon luvassa. Myös vanhalla myllyllä jatketaan kunnostustöitä, onneksi olemme saaneet siellä apua Korpilahden Leijonilta. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa edelleen, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana jatkava Markku Lahti toteaa.
Toimintasuunnitelmassa on mainittu ensi vuodellekin muun muassa Jyväskylän Siriuksen kanssa yhdessä toteutettava kuutamoretkeily Oravivuorelle, myllykahviot, kotiseutumuseon pitäminen auki kesällä, kansallispukujen tuuletus vanhalla myllyllä, itsenäisyyspäivän kahvitus sekä vanhan mylly joulutulet.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen, kaksi varajäsentä vaihtui. Kotiseutuyhdistyksen hallituksessa ovat nyt Markku Lahti, Outi Penttinen, Tuula Liukko, Juha Hyvärinen, Satu Pakkalén, Matti Hyvärinen, Kyllikki Vesteri, Markku Aarnos ja Eija Kankainen. Uusina varajäseninä aloittivat Anna Ahonen ja Veli-Matti Paananen. Pitkäaikaiset toiminnantarkastajat Matti Nissi ja Jari Rantanen vaihtuivat Mikko Strangiin ja Jari Vanhalaan.
Tiina Lamminaho
