Toivakan Vanhassa pappilassa kokoonnuttiin keskiviikkona 21.2. ilmastonmuutoksen merkeissä. Tilaisuuden järjesti MTK Keski-Suomen, ProAgria Keski-Suomen ja K-S Maa- ja kotitalousnaisten yhteinen ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä-hanke. Hanke järjestää viljelijöille ilmastokahvila- nimisiä tilaisuuksia tänä talvena seitsemän ympäri Keski-Suomea.
– Kaikissa tilaisuuksissa on 3-5 noin 15 minuutin pituista puheenvuoroa erilaisista ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä aiheista, koskien maataloutta. Aikaa on varattu myös keskustelulle, kertoo hankeasiantuntija Anniina Lahtinen. Toivakan Ilmastokahvilassa käytiin lävitse jo meneillään olevaa ilmastonmuutosta. Järjestävän hankkeen edustajana Marjaana Hassani Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen?
– Kaksi tärkeää tekijää viljelijälle ovat muutokseen sopeutuminen ja osallistuminen muutoksen hillitsemiseen. Sopeutuminen edellyttää tiedon seuraamista ja maan osalta sen kasvukunnon kehittämistä. Lisäksi on löydettävä toimivat kasvilajit ja lajikkeet. Lisäksi on huomioitava säänolosuhteisiin varautuminen rakentamisessa. Muutoksen hillitsemiskeinoina Hassani esitti maan kasvukunnon kehittämistä hiilen sitomisena peltomaahan.
Tärkeitä tekijöitä hänen näkemyksensä mukaan ovat myös päästöjen vähentäminen maasta, polttoaineista ja kotieläintuotannosta.
– Eikä pidä unohtaa luonnon monimuotoisuuden vaalimistakaan, sillä monimuotoisuuden hupeneminenkin kytkeytyy ilmastonmuutokseen.
Tuomo Laitinen K-S vesi ja ympäristö ry:stä loi katsauksen kosteikkojen perustamiseen esimerkkinä Keurus-hanke. Hanke on KVVY-Ry:n ja KSVY Ry:n yhteishanke Keurus-seudulla. Nämä yhdistykset ovat alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä.
– Hankkeessa tavoitteena on lisätä valuma-aluetasolla tapahtuvaa vesienhoitotyötä suunnitellun sidosryhmäyhteistyön ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Alueelta nousi esiin kaksi kosteikkokohdetta, joita lähdettiin edistämään maanviljelijä-hanke yhteistyössä. (Vaissin kosteikko ja Riihosen kosteikko) Hanke tarjosi aluksi apua ideoinnissa, alustavissa suunnitelmissa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa, kertoi Laitinen.
Keurus-hankkeessa toteutettavissa olevien suunnitelmien valmistuttua kesällä 2022, maanomistajat jättivät K-S ELYlle ETI- tukihakemukset kosteikon perustamista varten. Molemmat hakemukset saivat myönteisen päätöksen ja Vaissin kosteikkoa päästiin kesällä 2023 toteuttamaan. Keskimäärin laskettuna kosteikon hinnaksi tulee patoamalla tehtävistä noin 5000–15000 euroa hehtaarille ja kaivamalla tehtävästä 25000–50000 euroa hehtaaria kohden. Lisäksi kaksitasouomista 10–25 euroa metriltä. Viljelijän saama korvaus yli 0,5 hehtaarin kosteikosta on 12 000 euroa hehtaarilta ja 0,3-0,5 hehtaarinkosteikkotuki on 4100 euroa. Tukea voi hakea myös uomien luonnontilan parantamiseen ja kaksitasouomien ja tulvatasanteiden rakentamiseen. Kosteikon hoitosopimuksesta maksetaan tukea 500 euroa hehtaarilta vuosittain.
Tässä vaiheessa paikallinen viljelijä totesi, että näihin kun tutustuu, ei voida puhua, että maanviljelijä vain tuhoaa luontoa, eivätkä maksa mitään luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Viljelijä pulittaa ison euromäärän varojaan yhteisen luontomme ja ilmaston hyväksi. Mukana oli myös Jouni Kivinen ELY-keskuksesta ja hän kertoi vesien suojelusta ja niiden tilasta Keski-Suomen alueella.
– Keski-Suomen vesien tilanne ei ole toivoton, mutta toimia tarvitaan, ettei niistä toivottomia tulisikaan. Vesien tummuminen on nyt yleinen ilmiö. Vesistöjen pistekuormitus on pääsääntöisesti hallittavissa. Hajakuormituksesta on tulossa potentiaalinen uhka sillä se tuo vesitöihin ainesta ja ravinteita ja se näkyy mm. jokien suistojen mataloitumisena ja rehevöitymisenä.
Kivinen totesi lopuksi, että kaikki hyödymme puhtaasta vedestä, sillä tarvitsemme sitä aina ja joka päivä.
– On muistettava, että vesistöön on helpompi liuottaa ainesta kuin suodattaa sitä pois ja vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen on kallista työtä. Ilmastonmuutos haastaa meitä vesistöjenkin osalta, sillä erilaisia ääri-ilmiöitä on tulossa yhä enemmän ja nyt tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä entistä enemmän.
ELY-keskuksen asiantuntija Merja Lehtinen kertoi ELY-keskuksen monista palveluista. Lehtisen puoleen voi kääntyä silloin kun asia koskee EU-tukiin liittyviä sopimuksia sellaisten viljelijöiden ja maanomistajien kanssa, jotka haluavat hoitaa ja ylläpitää perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia ja monivaikutteisia kosteikkoja.
Mielenkiintoinen oli myös JyväsHampun Mikko Ilmoniemen kertomus hampun käyttömahdollisuuksista.
– Hamppukasvista voidaan tuottaa öljypohjaisia tuotteita. Siitä voidaan valmistaa tekstiilejä, rakennusmateriaaleja ja vaikkapa hampputiiliä. Myös autoteollisuus käyttää hamppua muovituotteitten korvaajana. Lisäksi on huomioitava, että hamppu on antibakteerinen tuote, kertoi Ilmoniemi.
Toivakkalainen viljelijä Lauri Jaatinen puhui Maanvaalija Oy:n konseptista. Atrian tuottajaosuuskunnat Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat perustaneet uuden yhtiön maatilojen ja metsätilojen hiilensidonnan kaupallistamiseksi. Perustettu yhtiö on nimeltään Maanvaalija Oy ja sen kotipaikka on Kuopio.
Maanvaalija Oy on aloittanut hiilensidontaan liittyvien toimenpiteiden pilotoinnin yhdessä valikoitujen maatilojen kanssa kasvukaudella 2023. Hiilensidontatuotteiden kaupallinen tarjonta käynnistyy myöhemmin ja tällöin tavoitteena on tarjota hiilensidontasopimuksia myös laajemmin suomalaisille maatalous- ja metsätalousyrittäjille.
– Toimimme tässä osuuskuntaperiaatteella, niin että maanviljelijä siitä myös hyötyy. Pilottikausi 1 on aloitettu vuonna 2023 ja tarkoitus on tuoda hanke kaikkien viljelijöiden haltuun. Pilottihankkeessa mukana olevat sopimuspinta-alat ovat eri puolilla maatamme seuraavanlaiset. Nurmipinta-ala 18 hehtaaria, kerääjäkasvit 22 hehtaaria, metsänlannoitus 40 hehtaaria, metsän kasvuajan pidentäminen 13 hehtaaria ja metsittäminen 19 hehtaaria, kertoi Jaatinen.
Pilottikausi jatkuu tänä vuonna. Uusia sopimuksia ei tarjota maanomistajille pilotoinnin aikana. Maanvaalija Oy:n tarkoitus on laajentaa toimintaa pilotoinnin jälkeen. Tavoitteena on se, että sopimuksia voidaan jatkossa tarjota sellaisille kohteille, joilla voidaan tuottaa hiilensidontaa kustannustehokkaasti.
Vastaavia tilaisuuksia on jatkossa 6.3. Kivijärvellä, 8.3. Saarijärvellä ja 20.3. Petäjävedellä.
Veikko Ripatti
