Minua on viehättänyt suunnattomasti, että olen voinut mahdollistaa ihmisille elämyksen, jota he eivät koskaan unohda, sanoo kuumailmapalloalan pioneeri Markku Sipinen Tikkakoskelta.
Hän täytti viime viikolla 70 vuotta. Se oli merkkipaalu myös keskisuomalaisen ilmailun historiassa, sillä tämän jälkeen käytännön lentotehtävät kaupallisilla ilmapallolennoilla hänen osaltaan päättyvät.
– Käytännössä muuttuu se, että meidän yhtiön, Aeronautin, ohjaajaluettelossa on ollut kolme henkilöä. Nyt sitten on kaksi, Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala ja Mikko Soramäki, hän toteaa.
Markku Sipinen valmistautui muutokseen jo 10 vuotta sitten, silloin kansallisten säädösten mukaan ohjaajana toimiminen olisi loppunut. – Samana vuonna kun täytin, niin tuli käyttöön Eurooppa-säädökset ja sain kymmenen vuotta lisäaikaa, hän kertoo.
Lentämistä Sipinen ei aio lopettaa. Ei kuumailmapallolla, eikä myöskään lentokoneella. Yksityislentoja ja koulutuksia hän voi iän puolesta jatkaa.
– Olen sillä tavalla monivammainen, että lennän myös lentokoneilla. Olen lennonopettaja ja tarkastuslentäjä. Nyt saan päättää entistä enemmän itse, mitä teen, Sipinen miettii.
Ennen pallolentäjän uraa hän lensi ultrakevyillä, purjekoneilla ja moottorikoneilla jo teini-ikäisestä alkaen. Lapsuuskoti sijaitsi lentokentän läheisyydessä ja kiinnostus ilmailuun heräsi jo silloin.
– Ystäväni kanssa mietittiin, että millaistahan se pallolentäminen oikein on, kun heillä näyttää lehtijuttujen perusteella olevan aina samppanjaakin tarjolla. Sitä piti kokeilla.
Sipisen kouluttamia pallolentäjiä on lähes 50, eli iso osa Suomen pallolentäjistä on saanut oppinsa häneltä. Itse hän toivoisi, että heitä olisi enemmän.
– Ala on hiljalleen taantunut 90-luvulta alkaen, mutta uskon, että suunta voi myös kääntyä. Toimin Suomen ilmailuliiton ilmapallotoimikunnan vetäjänä vielä tämän vuoden loppuun ja siellä on yritetty tehdä toimenpiteitä alan virkistämiseksi. Esimerkiksi koulutusjärjestelmää on uusittu ja tarjontaa on pyritty järjestämään tasapuolisemmin ympäri Suomen.
Kaupalliselle pallolentotoiminnalle on vakiintunut kysyntä, joka pienellä lisämainostuksella nousisi korkeammalle kuin resurssit antavat myöten tarjota.
– Parhaita mainostajia ovat kokemusasiantuntijat. Kun joku käy lennolla ja kertoo siitä kaverille, niin innostus tarttuu. Kuumailmapallolento on elämys, jota ei voi simuloida ja maailman vanhin tapa ihmisen lentää, Sipinen kertoo.
Ihminen on haaveillut lentämisestä aina. Todistetusti ensimmäinen miehitetty kuumailmapallolento tapahtui 241 vuotta sitten, marraskuussa 1783 Pariisin yllä. Kokemus on yhä hyvin samankaltainen.
– Usein ihastellaan, että näinkö nopeasti tämä nousee ja näinkö hyvin täältä näkee. Sipulipenkit kehutaan ja lennon kohokohta on, jos oma koti nähdään yläilmoista.
Ilmapallolla lentämiseen ei liity vauhti, vaan lentäminen on lempeää leijailua. Aku Ankassa tukka hulmuaa pallolla lentäessä, mutta tosielämässä niin ei ole.
Yksi myytti koskee korkeanpaikan kammoa, moni siitä kärsivä pelkää lähteä pallon kyytiin. Korkeanpaikan kammosta johtuva huimaus on fysiologinen tila, joka syntyy siitä, että korkea paikka on kiinni maan pinnassa, esimerkiksi tikkaat, kallion kieleke tai parveke. Kun ollaan irti maanpinnasta, tunne katoaa.
– Pelkoa kohtaan on hämmästyttävän vähän, Sipinen kertoo.
Kuumailmapallolento ostetaan joko itse tai saadaan lahjaksi. Myös yrityslentona tehdään jonkin verran. Moni haluaa uusia kokemuksen.
Hyvä lentosää on kuiva, maanpinnalla heikkotuulinen ja valoisa. Eli Suomen ilmastossa se tarkoittaa, että helmi-maaliskuulta lokakuuhun on sopivimmat kelit. Päivällä on pystysuoria ilmavirtauksia auringon vuoksi, eikä voi lentää. Varhaisaamu ja ilta ovat parhaita lentoaikoja ja jostain syystä ilta on suositumpi. Lentosääpalvelu on nykyään niin hyvä, että lähtöpaikalla lentoa tarvitsee perua enää ani harvoin.
– Siihen pitää kuitenkin sopeutua, mitä tukusta lähetetään. Jos erehtyy luulemaan, että voi hallita luonnonvoimia, niin huonosti käy. Joskus on tapahtunut, että lento on peruutettu, vaikka olisikin voinut lähteä, mutta toisin päin ei koskaan. Lennosta voi tehdä vaativan esimerkiksi se, että se suuntautuu alueelle, jossa on vähän laskeutumispaikkoja, Sipinen kertoo, mutta lisää, että kuumailmapallolennot ovat kaukana extremestä.
Unohtumattomimpia lentokokemuksia Sipiselle ovat olleet esimerkiksi ennätyslennot. Hänellä on hallussaan kuumailmapallolentämisen Suomen ennätykset matka-, aika- ja korkeuslennossa. Matkalennon SE-tulos on 494,22 kilometriä, aikalennon 13 tuntia ja 46 minuuttia ja korkeuslennon 8 801 metriä. Yleisölennätyksissä ei mennä niin korkealle, että ilma juurikaan kylmenisi, mutta ennätyslennossa mittari näytti enimmillään 57 pakkasastetta.
Markku Sipinen lensi ensimmäisen kuumailmapallolentonsa vuonna 1985 ja jo neljä vuotta myöhemmin hän perusti Aeronautin ja aloitti kaupalliset lennot. Suomeen iski 90-luvun alussa lama, mutta Aeronaut selvisi sen yli maahantuonnin, mainosyhteistyön ja lopulta myös yleisölennätysten avulla. Tuolloin Sipinen toimi vielä päivätyössä Tikkakosken koulussa erityisluokanopettajana.
Vuonna -95 perustettiin Tikkakoskelle Ilmailulukio ja Sipinen toimi siellä eläkkeelle jäämiseen saakka. Lukion lakkautuspäätös harmittaa vieläkin.
– Keski-Suomella olisi edellytykset nostaa profiilia ilmailumaakuntana, koska Tikkakosken lisäksi on Kuoreveden lentokonetehdas. Mutta meidän vahvuudet jätetään käyttämättä, hän harmittelee.
Sipisellä on mielenkiintoisia ajatuksia myös koskien lentokentän paikkaa ja ilmailun kehittämistä Keski-Suomessa.
– Jos todella haluaisimme kehittyä, niin meidän tulisi saada uusi yleisilmailun lentopaikka keskempänä alueellista väestön painopistettä. Sille on maakuntakaavassa merkitty paikkakin Korpilahdelle, Sipinen sanoo
– Ilmailuinfran rakentaminen on halpaa, sillä pari kilometriä kiitorataa mahdollistaa lennot vaikka minne, mutta pari kilometriä rautatietä tai moottoritietä vie vain pari kilometriä eteenpäin. Nyt päästäkseen Jyväskylästä Helsinkiin lentämällä, pitää ensin ajaa kohti pohjoista. Tikkakosken ilmatila on myös melko ruuhkainen, koska ilmavoimat toimii täällä, esimerkiksi purjelentäjät matkustavat Pieksämäelle, Sipinen päättää.
– Ilmailun päästöistä puhutaan paljon ja on syytäkin. 95 prosenttia ilmailun päästöistä tulee mannerten välisistä lennoista. Niiden vähentäminen on oikeasti ainut tapa saada päästöjä vähemmäksi. Sähkö tai hybridilentäminen on vielä kehitysasteella ja vaikka koneista saataisiin toimivia jo lähivuosina, niiden hyödyntäminen pitkillä lennoilla on yhä utopistista.
Myös Aeronautissa on kiinnitetty huomiota ekologisuuteen. Vaikka ala on ilmailun kokonaisuudessa marginaalinen, on päästöjen vähentämisellä merkitystä, ainakin esimerkin omaisesti. Viherpesusta Markku Sipinen ei pidä, mutta tekee voitavansa. Maailman vanhinta tapaa lentää voi myös uudistaa.
– Meillä käytössä on ainut Suomessa toimiva ekopallo. Se kuluttaa polttoainetta 20–50 prosenttia vähemmän kuin tavallinen pallo, jolloin saamme päästöt vähennettyä samassa suhteessa. Säästö saavutetaan sillä, että pallon kuoren yläosa on valmistettu kaksinkertaisesta eristävästä kankaasta.
Hän uskoo, että tulevaisuus tuo tullessaan yhä puhtaampia tapoja tuottaa käyttövoimana nykyään käytettävää propaania tai teknologia mahdollistaa sen korvaamisen vedyllä.
Lähes kaiken kokeneella kuumailmapallolentäjällä on yhä kipinä tallella ja myös toteutumattomia haaveita.
– Alppien ylitse olisi joskus hienoa lentää.
Hanna Lahtinen
