Uuraisten kellotapuli on kaunis ja myös hiukan jännittävä paikka. Ajan kulku ikään kuin hidastuu kun huippua kohti jyrkkeneviä portaita kiipeää ylös kirkonkelloja kohti.
Viime viikolla järjestettiin Tapulikurkistelu-tapahtuma, joka nimensä mukaisesti antoi luvan kurkistella mielenkiintoisen rakennuksen yksityiskohtiin. Vaikka tapulissa on paljon jyrkkiä portaita ja korkeita kynnyksiä, itse tapahtuma oli matalankynnyksen tapahtuma parhaimmillaan ja väkeä vierailikin mukavasti.
Nykyinen seurakuntamestari Jussi Seppänen ei enää joka sunnuntai naruja vetele, vaan soittamisen hoitaa automatiikka.
– Toki jos tulee vaikka sähkökatko, niin silloin soitetaan perinteiseen tapaan manuaalisesti, hän kertoo.
Anna-Liisa Muhos ihailee Uuraisten kirkonkelloa.
Tapuli on rakennuksena kirkkoa parikymmentä vuotta vanhempi ja sinne on nykyistä kirkkoa edeltäneestä kirkosta siirretty alttarikaide ja -taulu.
– Olen vihkinyt täällä kolme paria, tilana tämä on isoa kirkkoa intiimimpi, mutta kuitenkin arvokas, kirkkohera Antti Toivio kertoi.
Tapuli on myös eräänlainen aikansa some. 30-luvun (facebook)-seinälle puuseppä Otto Pellonpää on kirjoittanut, että on ”niin kylmä kesäkuussa, että on kolmet housut ja vilapaita. Hämmentävästi hän on kuitenkin merkinnyt päiväykseksi 3/5 1935. PaikallisUutisten tutkivan journalismin ilmatieteen osasto selvitti, että jos Otto Pellonpään kommentti kuitenkin koski kesäkuun kolmatta päivää vuonna 1935, niin todellakin oli viileää, lämpötila pysytteli nollan tuntumassa. Koko kesäkuu ei kuitenkaan ollut kylmä, vaan Ottokin pääsi viettämään vuosisadan kuuminta juhannusta ja riisumaan ainakin päällimmäiset housut. Vuoden 1935 juhannuksena Suomessa mitattiin 26 asteen lämpötiloja.
Tapahtuma oli osa Uuraisten seurakunnan hiilineutraalisuushanketta ja liittyy kirkon ympäristödiplomihankkeeseen. Seuraavaksi ryhdytään miettimään ympäristön kaunistamista kasveilla. Kirkkotarhan puutarharyhmän perustamiskokous pidetään huhtikuun ensimmäisenä perjantaina.
Tavoitteena on toteuttaa viihtyisyyttä lisääviä projekteja kirkkopihan, hautausmaan ja seurakuntakodin ympäristössä. Ryhmä tarjoaa siis laatuaikaa yhteisöllisestä viherpeukaloinnista nauttiville.
Hanna Lahtinen
