Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksen aluksi kuultiin tällä kertaa pelimannimusiikkia sekä asiaa korpilahtelaisista pelimanneista. Korpilahden pelimannit soittivat ja Outi Penttinen kertoi Korpilahden pelimannien yli 50-vuotiaasta historiasta, myös Ville Lahtinen muisteli Korpilahden pelimannien alkuaikoja.
Korpilahden pelimannit on perustettu vuonna 1971, edellisenä vuonna perustetun Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintopiirinä.
– Kaustisten kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kansanmusiikilla oli kova noste ja pelimanniryhmiä alkoi syntyä eri puolille Suomea, Outi Penttinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat soittaneet vuodesta 1971, väki on vähän vaihtunut, mutta Ville Lahtinen on ollut mukana alusta lähtien, Penttinen totesi.
– Olin sijaistanut kanttori Paavo Ilomäkeä, ja hän minut pyysi mukaan pelimanneihin. Ihan ensimmäisissä harjoituksissa en ollut, mutta ensimmäisenä vuonna olin jo mukana, Lahtinen kertoi.
– Olen kotoisin Lapualta ja olin tottunut pohjalaisiin lauluihin, joissa lauletaan Härmän häjyistä ja rumista vallesmanneista. Täällä oli erilaisia lauluja. Kokoonnuimme vanhan koulun musiikkiluokassa. Aluksi meitä oli pieni joukko, eikä nuotteja paljon käytetty, tosin minä olen aina käyttänyt nuotteja. Matti Mäkinen veti porukkaa, kokeilimme ja opimme yhteissoittoa ja yhteishenkeä. Yhteishenki on aina ollut hyvä pelimannien joukossa, Lahtinen sanoi.
– Nykyään soitossa on suuri ero entiseen verrattuna. Ennen kaikki soittivat melodiaa omilla soittimillaan, basso ja harmoni säestäen. Nykyään kaikilla on nuotit edessään ja musiikki on sovitettua soittimille, joita on myös enemmän, mukana on viulut, huilut, klarinetti, hanuri, basso ja harmoni. Ja nykyään sovitaan, kuka mitäkin soittaa, niinpä musiikki on usein pelimannimusiikkia ihan kamarimusiikin tapaan. Musiikkia ovat sovittaneet muun muassa kapellimestari Jorma Panula, useimmissa kappaleissa sovittajana on Outi Penttinen tai Kati Weijo, Lahtinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat pitäneet yllä paikallista kulttuuriperinnettä yli 50 vuotta. Olemme tykänneet soittaa, ja perinne on pysynyt yllä siinä samalla. Toki meitä velvoittavat perinteetkin, Outi Penttinen totesi ja kertoi tunnetuista korpilahtelaisista kansanmuusikoista.
– Matti Koskinen eli Laulu-Matti tai Koskis-Matti tunnettiin laajemminkin pitkin Etelä-Suomea. Matti Koskinen oli monipuolinen kansanmuusikko, joka soitti niin viulua kuin kanneltakin, välillä jopa sahaa. Laulu oli oleellinen osa Koskis-Matin esityksiä, laulujen sanat hän teki itse. Toinen laajemmalti tunnettu korpilahtelainen kansanmuusikko oli Tyyne Pahkamäki, jämsäläiset tosin tahtovat omia hänet, koska hän asui Jämsässä silloin, kun hänet keksittiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Tyyne Pahkamäki teki omia lauluja, ja myös keräsi paljon lauluja ja runoja.
Korpilahden pelimannien ohjelmistoon on aina kuulunut paljon Matti Koskisen lauluja, myös muiden paikallisten tekijöiden käden jälki on näkynyt ohjelmistossa. Ville Lahtinen muisteli ”Vanhainkoti Iltatähden pyörätuolivalssia”, johon Seppo Marttinen teki sävelen ja Marjaliisa Kolula sanat.
– Siinä mainittiin paljon henkilöitä, esimerkiksi vanhainkodin hoitajia. Ja jokaiselta piti kysyä lupa, saako hänet laulussa mainita, Marjaliisa Kolula muisteli.
”Muistojen Haukkavuori” -laulun sanat on tehnyt Liisa Vuorinen, kappaleen on säveltänyt Esko Muhonen. Myös esimerkiksi Veikko Hakanen on säveltänyt Korpilahden pelimannien esittämää musiikkia.
– Kappaleita syntyy edelleen, esimerkiksi Anna Ahosen säveltämä valssi on uutta tuotantoa, Outi Penttinen kertoi.
Pelimannit ovat esiintyneet vaihtelevilla kokoonpanoilla ja mukana on aina ollut väkeä hieman kauempaakin, kuten Moksista, Sarvenperältä, Vespuolelta, Palokasta ja Muuramesta. Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa soittamassa olivat Antti Penttinen, Jukka Lahtonen, Juhani Rantanen, Ville Lahtinen, Merja Jokinen, Riitta Reijonen, Outi Penttinen ja Tuure Lahtonen.
– Yhteistyömme kotiseutuyhdistyksen kanssa jatkuu. Aikaisemmin, kun oli Korpilahden kunta, kunta tarvitsi pelimanneja monenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Nyt esiintymistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta kotiseutuyhdistyksen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, Outi Penttinen totesi.
Lisää Korpilahden pelimannien historiasta voi lukea Outi Penttisen muutama vuosi sitten kirjoittamasta ”Pelimannisoiton pitkä oppimäärä – Korpilahden pelimannit 50 vuotta ” -teoksesta.
Tiina Lamminaho
