-Voisipa tehdä aikamatkan ja elää hetken menneiden sukupolvien aikaa tässä tilalla, Kartanon tilan viides isäntä Lassi Iistamo tuumaa.
Tilan historia ja sen entiset asukkaat ovat vahvasti läsnä Lassin ja avovaimonsa Julia Tyryn elämässä, vaikka tilan sekä sen asujien tulevaisuutta suunnitellaan nykyajan lähtökohdista käsin. Kumpikin on kiinnostunut tilan ja sen sukupolvien historiasta ja erityisesti Julia on tehnyt salapoliisityötä tilalta löytyneiden vanhojen kirjeiden ja muun materiaalin parissa.
Alun perin talo on ollut sotilasvirkatalo.
-Kartano on toiminut valtion sotilasvirkatalon lisäksi kouluna. Koska tila oli valtion omistama, täällä vieraili säännöllisesti virkamiehiä tarkastamassa asioita. Tämä edellytti huolellista asiakirjojen säilytystä, mikä on mahdollistanut tilan historian tarkan tutkimisen tänä päivänä. Tila oli siis aluksi vuokralla, mutta siirtyi myöhemmin yksityisomistukseen kun virkatalojärjestelmän purettiin ja virkatalot itsenäistyivät, Julia kertoo.
Kalle Liukkosella oli tilasta vuokrasopimus vuodesta 1882 lähtien ja vuonna 1902 hän antoi vuokraoikeuden vävypojalleen eli tyttärensä Alma Liukkosen miehelle Frans Evald Iivarille. Sukunimi muuttui myöhemmin Iistamoksi.
Frans Evaldin jälkeen tulivat Heikki, Matti, Jussi ja nyt Lassi.
Työhuoneen seinillä on kuvia menneistä sukupolvista.
– Frans Evaldin ja Alman elämä on ollut monella tavalla rankkaa. Perheen kolmesta lapsesta kaksi menehtyi nuorena. Poika meni sisällissodassa ja tytär kuoli keuhkotautiin. Heikki eli Lassin isopappa jäi vielä, onneksi, Julia pohtii.
Oven karmilla roikkuu kaunis, musta silkkipuku. Sen on Lassin isomummin Ennin peruja. Nuoret kertovat, että puvulla taitaa olla ikää noin 90 vuotta. Julia aikoo pukea silkkipuvun ylleen Keski-Suomen yrittäjäjuhlaan tulevana lauantaina, jos puvun kangas vaikuttaa tarpeeksi kestävältä.
-Enni oli Nurmisen sahan omistajien tyttäriä ja siinä talossa vietettiin heidän häitäänkin.
Kartanon tilalla on säilytetty vanhaa huolellisesti, sillä yläkerran vintistä on löytynyt muitakin tekstiileitä erinomaisessa kunnossa. Osa niistä päätyy hirsiseen rantasaunaan, joka on tarkoitus pystyttää rantaan ensi kesänä. Samalle paikalle, missä joskus ennen talonväen sauna on sijainnut.
Muitakin suunnitelmia talon pihapiirin suhteen on ja ne kaikki liittyvät historian säilyttämiseen.
-Haluamme palauttaa ympäristöä sellaiseksi kuin se on joskus ollut. Kaadoimme esimerkiksi tästä talon edestä puut pois, ja maisema Päijänteelle avautui. Tässä talon edessä oli entisaikaan niittyä. Korjauslistalla vanha aittarakennus on listalla kärkipäässä, koska se on jo vähän notkahtanut. Vanhaa ”pappalaakin” on tarkoitus laittaa ihan asumiskuntoon. Nykyisin taloa kutsutaan pappalaksi, mutta alun perin se on ollut talon työväen asuntoina. Omat vanhempani voisivat siinä mahdollisesti joskus sitten asua, ettei heidän tarvitse mennä hoitokotiin, Lassi suunnittelee.
Historian ja perinteiden kunnioittamista on sekin suunnitelma; entisaikaan ikäihmiset hoidettiin pitkälti kotona.
Tilan päärakennus, jossa tilan seuraava sukupolvi Lassi ja avovaimo Julia Tyry asuvat, on järjestyksessään kolmas. Seiniltä löytyy kehystettyjä kuvia, joissa näkyvät mäen törmälle rakennetut aiemmat päärakennukset, kuten ensimmäisenä rakennettu punainen hirsitalo. Seuraava päärakennus oli sävyltään vaalea, ja edeltäjäänsä hieman suurempi ”kartanomainen” talo. Muistoina entisistä asuinrakennuksista ovat vanhat huonekalut, jotka ovat edelleen käytössä.
Lassi Iistamolle on ollut aina selvää, että hän tulee jatkamaan Kartanon tilaa. Omien sanojensa mukaan hänet on siihen kasvatettu, eikä hänellä itsellään ole ollut mitään suunnitelmaa vastaan.
Julia Tyrylle maaseudulla asuminen on myös tuttua, sillä hänen juurensa ovat Tyryn tilalla Jämsässä.
Muutaman vuoden nuoripari kokeili asumista ”keskustassa” eli Korpilahden kirkonkylällä.
-Olihan siinä asumisessakin tietysti puolensa ja helppoutensa, mutta kyllä me tänne mielellämme muutimme.
-Kun oli asunut muutaman vuoden muualla, kotitilaa katseli uusin silmin. Tämä tuntui oikeasti omalta kodilta. Täällä riittää touhua vähän eri malliin, Lassi sanoo.
Lassi Iistamolla on oma yritys, joka tekee muun muassa maanrakennustöitä ja lumen aurauksia. Maataloutta tilalla harjoitetaan vielä Jussi Iistamon nimissä, mutta Lassi on ottanut vastuuta siitäkin puolesta ja sukupolvenvaihdos on tulossa, kunhan aika on otollinen.
Tilalla viljellään nykyisin muun muassa mustakauraa, jota käytetään hevosten ravintona sekä heinää hevosille. Markkina suuntautuu pääosin Keski-Suomen alueelle, mutta tuotteita myydään myös muualle Suomeen.
Julia auttaa kaikissa talon töissä, missä pystyy ja tekee osa-aikaista työtä Korpilahden S-marketissa.
-Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä 14-vuotiaasta saakka ja se tasapainottaa mukavasti työtä täällä kotona ja tilalla.
Tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat myös eläimet.
-Haluaisimme ottaa pihaan lampaita. Ne pitäisivät huolen myös talon edessä olevasta niitystä.
Lassi ehdottaa, että otamme kuvan ulkona navetan päädyssä, jossa näkyy vanhan navettarakennuksen jyhkeät kivet. Nämä nuoret osaavat todella arvostaa edellisten sukupolvien tekemää kovaa työtä.
Maarit Nurminen
