18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Elinvoimainen kuntakeskusta -hanke järjesti parisen viikkoa sitten kyläkävelyn Uuraisten keskustassa. Matka alkoi hankevetäjä Outi Raatikaisen johdolla hellesäässä kunnanviraston kulmilta Leinikinpuiston kautta S-Marketin ohi uudelle urheilukentälle. Uusi Kisatie ohitettiin ja kurvattiin Nuokkarin, eli vanhan kuntalan kulmalta alas kirkkolaaksoon. Paluumatkalla ohitetiin koulukeskus, kirjasto ja Kuukankodin kokonaisuus ja jatkettiin aina liikenneympyrälle saakka. Lopuksi juotiin kahvit Selmassa. Osallistujia oli kaikkiaan kymmenkunta, osa porukasta jätti hellesäässä jonkun pätkän patikoinnista pois.
Kunnan viranhaltijoita olisi toivottu mukaan varsinkin tekniseltä puolelta ja paljon heille terveisiä lähtikin. Kävelijöiden huomio kiinnittyi ennen kaikkea pienehköihin, korjattavissa oleviin epäkohtiin. Sille, että keskustan julkiset rakennukset edustavat pitkälti 70-90-lukujen laatikkoarkkitehtuuria, ei mitään voi, mutta huolletumpi yleisilme pelastaisi paljon.
Jo ensi metreillä huomattiin vihreä keräyspaperilaatikko kunnanviraston kulmilla, joka on monien mielestä ulkonäköönsä nähden liian näkyvällä paikalla.
– Se oli ennen kunnantalon kulmalla, jos sen saisi siirtyä sinne palaneen jätekatoksen paikalle takaisin, ehdotti Maija Hyvärinen.
– Paikka pitää kuitenkin olla sellainen, että myös Rivikuukan ikäihmiset pääsevät helposti viemään keräyspaperinsa, Kati Hiekkanen huomioi.
Yleisesti harmiteltiin kylänraitin kunnossapidon lyhytjänteisyyttä ja suunnitelmallisuuden puutetta.
– Esimerkiksi koulun taakse on aikanaan rakennettu kuntoportaat ja laitettu kauniit istutukset, jotka sitten on jätetty hoitamatta ja ovat nyt pilalla. Mitään ei kannata rakentaa, ellei samalla sitouduta myös ylläpitämään rakenteita, totesi Voitto Hyvärinen. Tämä koskee valitettavan usein varsinkin EU-hankkeita, jotka hankkeen päätyttyä jäävät oman onnensa nojaan. Toistaiseksi EU-hanke Leinikinpuisto on kuitenkin pidetty kunnossa.
Matka jatkui ja todettiin, että uusi urheilukenttä on hieno ja siisti, mutta huoltorakennus vaatisi katon siivouksen ja maalia pintaan. Urheilutien ja Kuukantien risteykseen tarvittaisiin suojatie, samoin koulun kohdalle pyöräilyn salliva suojatie. Mansikkamäentielle betoniporsaita.
Kirkon siisti piha-alue ja upeat puut saivat yleisesti kiitosta. Muutamien yksityiskiinteistöjen kunto harmitti kävelijöitä, mutta yhdessä todettiin, että niilee ei nyt vain mitään voi.
– Tärkeintä kuitenkin olisi hoitaa kunnalle kuuluvat pikkuasiat ajallaan ja huolella, se kohentaisi yleisilmettä jo huomattavasti, kävelijät painottivat.
Hanna Lahtinen
18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas ottaa käyttöön vaiheittain itsepalveluasiointimahdollisuuden lajitteluasemilla. Uuraisilla Lokalan asemalla Häkintiellä itsepalvelumahdollisuus avautui 3.6.2024.
Itsepalveluasiointi mahdollistaa asioinnin ympärivuoden arkisin klo 10–18 välisenä aikana. Lisäksi kesällä, eli touko – lokakuun välisenä aikana myös lauantaisin klo 10–14. Itsepalveluasioinnin lisäksi asemilla on edelleen aukioloajat, jolloin asemalla on henkilö vastaanottamassa jätteitä. Näitä aikoja kutsutaan palveluaukioloajoiksi. Uuraisilla henkilökohtaista palvelua saa maanantaisin ja keskiviikkoisin. Mikäli on varannut itsepalveluajan palveluaukioloaikaan, niin siitä pitää ilmoittaa asemanhoitajalle.
Kaiken muun jätteen voi tuoda itsepalveluna lajitteluasemille, paitsi vaaralliset jätteet, jotka on edelleenkin toimitettava hävitettäväksi aseman aukioloaikoina.
Itsepalveluaika toimii siten, että tiedot tuotavista jätteistä syötetään Sammakkokankaan verkkosovellukseen etukäteen. Ensimmäisellä kerralla pitää rekisteröityä, mutta sen jälkeen sovelluksen käyttö on kätevää ja helppoa. Maksulliset jätteet maksetaan Paytrail-palvelussa etukäteen. Maksutavat ovat pankki- ja luottokortti, verkkopankki ja Mobile Pay.
Tämän jälkeen verkkosovellus antaa käyntiluvan ja linkin, joka avaa portin ilmoitetulle rekisterinumerolle. Valvontakamera valvoo, että jätteet toimitetaan asiallisesti oikeisiin paikkoihin.
Itsepalvelu lajitteluasemilla on tarkoitettu Sammakkokankaan toimialueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun kuorma on pakattu.
Perusmaksua maksaville asiakkaille maksuttomia jätejakeita ovat puhdas metalli, puhdas ja maalattu puu, pienerä kestopuulautaa, puutarhajäte, vaaralliset jätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Ilmaista puujätettä eivät ole kalustelevyt, parketti, laminaatti, ikkunat, ovet, kiintokalusteet ja isompi määrä kestopuuta.
Muu on sekajätettä ja siitä peritään kuorman koosta riippuen 7,50-45 euroa. Täysin ilmainen jäte-erä tarkoittaa kuormaa, jossa kaikki jätteet ovat maksuttomia.
Ohjeet itsepalveluasiointiin:
1. Mene verkkosivulle sammakkokangas.fi ja valitse näppäin ”Tästä itsepalveluasiointiin”
2. Kirjaudu sovellukseen tai valitse Kertakäynti
3. Valitse lajitteluasema tai Sammakkokankaan jätekeskus.
4. Ilmoita tiedot tuotavista jätteistä sekä omat yhteystietosi ja auton rekisterinumero.
5. Tarkista yhteenvetosivulta, kuinka kauan saamasi käyntilupa on voimassa. Tiedot lähetetään myös sähköpostiisi.
6. Mene lajitteluasemalle ja valitse yhteenvetosivulta “Avaa portti”.
7. Lajittele jätteet paikoilleen.
8. Aja takaisin portille ja valitse yhteenvetosivulta ”Avaa portti”.
Vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta, voit tuoda itsepalveluna kaikkia samoja jätteitä kuin lajitteluasemalla muutenkin vastaanotetaan. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa aseman palveluaukioloaikana.
18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuutetut eivät ole joutuneet yli 50 vuoteen käsittelemään yhtä kuntapäättäjän ikävimmistä asioista, nimittäin kyläkoulun lakkautusta. Teknisesti ottaen nytkään maanantai-iltana ei päätetty Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta, vaan siirtymisestä lähikouluperiaatteen toteuttamiseen osana kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa.
Käytännössä Kyynämöisten koulun voi enää pelastaa vain sarja suuria ihmeitä. Sellainen ehkä voisi olla useamman monilapsisen perheen muuttaminen kylälle ja myös muun kuntaan suuntautuvan muuttoliikkeen merkittävä vahvistuminen. Lisäksi valtionavustusten pitäisi nopeasti lisääntyä, toisin kuin ennustetaan ja muukin taloustilanne kääntyä positiiviseen suuntaan.
Vielä viime kevään yleisötilaisuudessa koulun mahdollisesta lakkauttamisesta syntyvät säästöluvut olivat hyvin epämääräisiä. Nyt peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsellä oli esittää selvät numerot, joiden mukaan lähikoulualueen toteuttaminen toisi säästöä 628 722 euroa vuosien 2025-2028 aikana. Yhteensä tasapainottamisohjelman säästöt yleishallinnosta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta kyseisellä ajanjaksolla ovat reilut 2,5 miljoonaa. Muita merkittäviä säästökohteita ovat perhepäivähoidon lakkauttaminen ja vesitaksojen viiden prosentin vuosittainen korotus.
Valtuutettu Sari Rimmin (sd) mielestä säästöohjelman valmistelu kunnan hallinnossa kuluneen kevään aikana ei ole ollut täysin hyvän hallintotavan mukainen.
– Se ei ole ollut kuntalaisten kannalta läpinäkyvää ja siinä on ollut kiireen tuntua, ikään kuin olisi ajettu käärmettä pyssyyn, hän totesi ja kritisoi myös prosessin aikana käytettyjä peite- tai häiveilmaisuja, kuten juuri ”lähikouluperiaatteeseen siirtyminen”.
– Olisi reilua, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä koko prosessin ajan, eikä vasta sitten kun on pakko. Viime viikkojen kuntalaiskeskusteluissa on noussut esiin myös uusia kysymyksiä – entä jos päättäjät tekevät tässä toisenkin ison virheen? Vanha osa koulukeskuksesta, ns. kivikoulu ei ole priimassa kunnossa. Vaikka viralliset sisäilmamittaukset on tehty, jokin siellä käyttäjien mukaan ”haiskahtaa”. Melkoinen riski tässä otetaan, jos jatkossa kivikoulu todettaisiin sisäilmaolosuhteiltaan ”epäkelvoksi”. Se on varteenotettava riski, jota olisi pitänyt tässä yhteydessä kyetä arvioimaan avoimemmin, hän totesi.
Myös lähikoulualueisiin siirtymistä ja sitä kautta Kyynämöisten koulun lakkautusta kannattavia puheenvuoroja kuultiin, valtuutetut Antti-Pekka Kotilainen (kesk), Jyrki Paananen (kd), Veli Hytönen (vas) ja Samuli Mattila (kesk) totesivat, että jos vaakalaudalla on kunnan itsenäisyys, kipeisiin päätöksiin on pakko olla valmiutta ja että mikään Uuraisten kouluista ei ole liian iso pienen ihmisen tarpeille. He myös totesivat, että vaikka koulu on kylälle tärkeä, ei silti välttämättä elintärkeä, esimerkiksi Jokihaaran kylällä on pärjätty ilman koulua varsin hyvin.
Kokouksen aikana äänestettiin kerran. Sari Rimmi ehdotti, että esitys palautetaan valmisteluun valmistelussa esiin tulleiden puutteiden vuoksi, esitystä kannattivat Eerika Koskinen-Koivisto (sd) ja Veli-Matti Arponen (sd), suoritetun äänestyksen jälkeen ehdotus kaatui äänin 12-9 ja käsittelyä jatkettiin ja lopulta hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaisesti. Valtuutettu Rimmi jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Sivistystoimen säästöt vuoteen 2028 mennessä ovat yhteensä 1 642 071 euroa, eli lähes kaksi kolmannesta koko tasapainottamisohjelman säästöistä. Leikkuriin joutuvat jo edellämainitun perhepäivähoidon liäksi esimerkiksi henkilökunnan ateriaetu perusopetuksessa yläkouluissa ja muutama koulunkäynninohjaajan toimi. Yläkoulussa siirrytään vaiheittain nelisarjaisuudesta kolmisarjaisuuteen ja säästetääm kirja- ja materiaalihankinnoissa.
Myös Harrastamisen Suomen mallista, järjestöavustuksista ja aikuisten liikuntahankkeesta leikataan.
Hanna Lahtinen
11.06.2024 | Uurainen
Naisten salibandyn kolmosdivisioonan Sisä-Suomen lohkon pelit päättyivät jo hyvän aikaa sitten maaliskuussa, mutta lopullisesti kausi 2023-2024 pistettiin pakettiin vasta toukokuisissa päättäjäisissä, joissa palkittiin myös joukkueen kauden ansioituneimmat pelaajat. Tässä kohtaa on aika kääntää katseet vielä hetkeksi menneeseen ja muistella millaisesta matkasta tällä kertaa on ollutkaan kyse.
Kohti uutta kautta lähdettäessä Uuraisten naissalibandyn ylpeyden, KuuMien, pelaajarosteri oli laajempi kuin koskaan aiemmin ja uusia pelaajia liittyi vahvuuteen niin omasta juniorihautomosta kuin muualtakin. Vaihtopelaajien lisääntyessä tuoreiden jalkojen määrä kentällä lisääntyi ja oletettavaa oli, että se tulisi tuomaan enemmän säpinää peliin ja kauden alun häämöttäessä harjoituksien ilmapiiri henkikin jo hyvää.
Turnausmuotoisena pelattavan sarjan avausottelut sijoittuivat lokakuuhun ja Pasi Haaralan lempeydellä luotsaamat KuuMat pääsivät aloittamaan kauden kotiyleisön edessä. Sen korvaamattoman kannustuksen voimalla kausi pyörähti käyntiin kahdella upealla voitolla ja näiden voittojen myötä KuuMien kotiluolassa pelattujen otteluiden voittoputki kasvoi huikeaan yhdentoista ottelun mittaan. Kotivoittojen putki käynnistyi aikanaan tammikuussa 2019 ja sai lopulta päätöksensä kuluneen kauden helmikuussa 2024, kestäen katkeamattomana siis kaiken kaikkiaan hieman yli viisi vuotta. KuuMien kauden avausmaali puolestaan syntyi kauden ensimmäisen ottelun toisessa erässä, Johanna Käämisen toimesta, O2-Jyväskylä IV:tä vastaan.
Tällä kaudella KuuMat spesialisoituivat räväköihin erän alkuihin, niin hyvässä kuin pahassa. Maaleja syntyi poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen nopeasti, kun mittarina käytetään aloitusvihellyksen jälkeistä minuuttia. Tällä tavoin mitattuna vastustajat onnistuivat iskemään KuuMia vastaan 12 salamamaalia, kun KuuMien vastaava luku oli 21 osumaa. KuuMien kauden kaikkein nopeimman maalin taituroi Birgitta Hintikka vain neljä sekuntia aloitusvihellyksestä, ja todistettiinpa tällä kaudella myös yksi erän päätössekunnillekin kirjattu niitti, Janita Flyktmanin toimesta. Kauden suurin maaliero puolestaan syntyi joulukuussa Joutsassa, kun KuuMat voittivat Lievestuoreen Kisan lopulta lukemin 1-13, ja näin kahdentoista maalin maalieron vuoksi ottelu päätettiin jo ennen varsinaisen peliajan päättymistä.
Marraskuussa todistettiin puolestaan KuuMien kauden ensimmäinen nollapeli, joka ennen kaikkea on hatunnosto koko kauden maalilla upeasti torjuneelle maalivahdillemme Piia Parantaiselle, mutta samaan aikaan se myös osoittaa, kuinka koko joukkue ja sen jokainen kentällinen on onnistunut tekemään hyvää työtä, sillä toimivaan puolustukseen osallistuu aivan koko kentällinen, ja vasta sen viimeisenä muurina on maalivahti.
Sen sijaan menneen kauden harmittavimpia hetkiä muistellessa niistä kaikkein harmittavimpiin lukeutuu marraskuinen Äänekosken Pankkari-areenalla pelattu turnaus, jonka saldona olleet kaksi tasapeliä olisivat olleet – jos ei helposti, niin ainakin hyvin mahdollisesti – kumpainenkin käännettävissä voitoksi. Toinen epäilemättä jokaiseen KuuMaan mieleen painunut epäonninen hetki oli kauden viimeisen turnauksen ottelu, jossa vastustajana ollut O2-Jyväskylä IV onnistui väkisin puskemaan tarvittavan määrän maaleja mennäkseen sarjataulukossa juuri ja juuri KuuMien edelle. Mutta niinhän se on, että vaikka parhaansa yrittää niin aina peli ei vain luista.
Voittojen ja tasapelien rinnalla kausi tarjosi luonnollisesti myös siis tappioitakin. Otteluita, joissa KuuMat eivät onnistuneet millään osa-alueella samaan aikaan kun vastustajat onnistuivat. Hyvällä pelillä hyvälle vastustajalle häviäminen lieventää pettymystä kuitenkin hitusen ja jos harmillisesti hävityn ottelun lopputulos on ollut enemmän vastustajan hyvyyttä kuin KuuMien huonoutta ei häviö tunnu niin pahalta kuin voisi kuvitella. Hyvällä pelillä häviö ei ole niin paha myöskään silloin, kun kaikki voivat olla suorituksiinsa tyytyväisiä. Tässä kohtaa nostettakoon esiin erään tappiollisen ottelun päätteeksi KuuMien valmentaja Pasi Haaralan lausumat legendaariset sanat: ”Jos sä haluut pitsaa, sä meet pitseriaan, ja jos sä haluut maalin sä meet maalille.”. Ja juuri näinhän se on.
Kohti kauden viimeistä turnausta lähdettäessä sarjan tilanne oli historiallisen tiukka ja jännittävä, sillä neljä parasta joukkuetta olivat vain kahden pisteen sisällä toisistaan. Turnauksen ensimmäisen ottelun kirvelevän tappion myötä KuuMien mahdollisuus lohkonsa kärkisijalle oli vielä teoriassa mahdollinen, mutta se olisi vaatinut paljon onnea ja muiden joukkueiden avustusta, eikä valta ollut enää KuuMien omissa käsissä. Lopulta tiukkojen taistojen jälkeen KuuMien oli tällä kertaa tyytyminen sarjansa kolmanteen sijaan.
Näin ollen todettakoon, että kausi oli hyvä muttei helppo. Tämän vuoden sarja oli aivan uskomattoman tasainen ja todisteena siitä olkoon katsaus lopulliseen sarjataulukkoon, jossa kolmen kärki on täysin samoilla pisteillä ja joukkueiden välinen järjestys jouduttiin tarkistamaan keskenäisten otteluiden perusteella. Pisteistä sai taistella tosissaan, ja tällä kertaa KuuMien kohtaloksi koitui pari harmittavaa pisteenmenetystä ja hyvästä pelistä ja pelinhallinnasta huolimatta pelattua tasapeliä tai tappiota. Ilman niitä sarjan lopputulos ja KuuMien lopullinen sijoitus olisi voinut olla jotain aivan muuta kuin kolmas.
Joka tapauksessa fakta on, että kausi piti sisällään tiukkoja otteluita, maali-iloittelua sekä viimeistelyn vaikeutta, ylivoimahyökkäyksiä molempiin päätyihin, vaarallisia tilanteita, hienoja pelastuksia, ikäviä erän alun sekä tehtyjen maalien jälkeisiä rokotuksia, loistavaa salibandya, toisinaan myös vauhdikasta sählyä, riemukkaita voittoja, kirvelevä tappioita sekä pettymyksen että helpotuksen tasapelejä, näyttäviä maaleja, uhrautuvaa alivoimapelaamista, pyörivää ylivoimaa, rangaistuslaukauksia, haamutorjuntoja, toisinaan aivan mieletöntä zen-fiilistä, joka huokui rauhaa ja itseluottamusta sekä kentällä että vaihtoaitiossa – ja niin, niin paljon muutakin.
KuuMien kaudet ovat viime vuosina olleet menestyksekkäitä, sitä ei poista mikään. KuuMien menestyksen salaisuus ei ehkä ole se nuorempien joukkueiden räjähtävä nopeus, raaka fyysisyys tai lyömätön voima, eikä teknisesti taitavampien joukkueiden hämmästyttävä tekniikkaosaaminen tai mailataituruus, vaan yhteenhitsautuneen joukkueen yhteinen taipumaton tahto onnistua, yrittää ja tehdä parhaansa, sekä nauttia rakkaan lajin parissa onnistumisen kokemuksista jokaisen pelaajan omia vahvuuksia korostaen. Osaavan valmentajan (Pasi Haarala) sekä taitavasti luotsaavan kapteenin (Satu Pitkänen) taituruudella KuuMat pärjäävät kyllä.
Kauden spektaakkelimaisena loppuhuipentumana KuuMat palkitsivat vielä hienon vuoden ansioituneimpia pelaajiaan.
Kuten todettua, jälleen on yksi hyvä, menestyksekäs mutta myös opettavainen kausi takana, ja ennen kuin huomataankaan on uusi kausi jo edessä. Näihin ajatuksiin on aika arkistoida hyviin muistoihin päättynyt kausi, ja jäädä odottamaan mitä seuraava kausi Pasin enkeleille tuokaan tullessaan.
Niina Häkkinen
11.06.2024 | Uurainen
Pää pilvissä ja jalat tukevasti Hiirolan kamaralla on ollut yrittäjäviisikko Oskari, Mandi ja Elias Moisiolla, sekä Markus Kivelällä ja Toni Saikkosella, heidän luotsatessaan lentokonehotelliprojektiaan. Kevyttä turbulenssia ja ilmakuoppia matkaan on mahtunut, mutta nyt SAAB 340B -matkustajalentokone seisoo uljaasti uudelleensyntyneenä peltomaiseman korkeimmalla kohdalla ja on saanut seurakseen lennonjohtotornin ja Skyline Aittahuoneen. Ilmatar Airplane Lodge tarjoaa upeat puitteet lomailuun, juhliin ja yritystilaisuuksiin. Majoitustilat löytyvät kahdeksalle.
Tarina alkoi kun Markus Kivelä bongasi huutokaupattavan lentokoneen ja ehdotti ostoa Oskarille ja muille Moision sisaruksille.
Viimeisimpänä RAF-Avian käytössä ollut 35-paikkainen reittilentokone ajautui laskeutumisonnettomuuteen Savonlinnan lentokentällä tammikuussa 2019. Onnettomuuden seurauksena koneen runkoon tuli jalkapallon kokoinen kuhmu. Yhdessä koronan vaikutusten kanssa jo hieman riisuttu koneen runko päätyi huutokaupattavaksi lokakuussa 2022.
Huutopäätös syntyi melko spontaanisti ja ajatuksella ”kyllä me jotain keksitään” -ajatuksella, konetta näkemättä.
– Ajattelimme, että siirtoon tarvitaan ehkä hiukan isompi venetraileri, mutta ei se ihan riittänyt, Oskari Moisio kertaa.
Ei mikään pilvilinna, vaan kovalla työllä toteutettu loistava idea. Ilmatar Airplane Lodge -kokonaisuus on nyt markkinointia vaille valmis. Juha Valkamalla on ollut harvinaisen vahva avajaisnauhojen leikkausvuosi, sillä keväällä hän pääsi avaamaan uuden S-Marketin, josta muuten voi nyt ostaa myös Ilmattaren omaa Lentokoneolutta. Juhan ympärillä nuoret yrittäjät Markus Kivelä, Toni Saikkonen, Elias, Oskari ja Mandi Moisio.
Siirto-operaatio Savonlinnan lentokentältä Uuraisille vaati sekä yrittäjiltä, että yhteistyökumppaneilta kekseliäisyyttä sekä erikoisjärjestelyjä. 22-metrinen siipiosa irrotettiin nosturin avulla rungosta ja kone lastattiin erikoiskuljetusrekkoihin. Kone saatiin lopulliselle paikalleen Uuraisille marraskuussa 2022, jonka jälkeen aloitettiin suunnittelutyöt majoituskohteesta.
– Kun kone oli paikallaan, siitä tuli yksi rakennusprojekti muiden joukossa, tosin tavarantoimittajia ja alihankkijoita on joutunut lähestymään usein melko omituisilla kysymyksillä, sillä kalusteita ja esimerkiksi kiuasta ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu sijoitettavaksi lentokoneen sisään, Oskari Moisio kertoi Ilmattaren avajaisissa.
Matka avajaisiin on ollut jännittävä ja aika näyttää kuinka korkeaan liitoon idea kantaa. Tässä kohtaa yrittäjät kuitenkin haluavat kiittää monia eri tahoja, kuten Uuraisten kuntaa ja Lanneveden POP Pankkia, joilta molemmilta löytyi heittäytymiskykyä rohkeaan hankkeeseen.
Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja Samuli Mattila ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen istahtivat lentokonesaunan lauteille. Kerta oli molemmille ensimmäinen.
– Kiitos myös Leader JyväsRiihelle, heidän tukensa ansiosta lopputulos on laadukas ja viimeistelty. Halusimme tehdä tästä kansainvälisen tason majoituselämyksen, Moisio jatkaa.
Tekijöistä hän mainitsi erityisesti Rakennuspalvelu Vihtamäen, jonka osaaminen taipuu myös hiukan erikoisempaan kohteeseen.
– Artesaanihenkistä vanhanajan kädentaitoa, sitä on täällä saanut todella ihailla. Lisäksi varsinkin loppuvaiheessa kanssamme on ollut suuri joukko ystäviä, sukulaisia ja muita talkoolaisia viimeistelemässä kokonaisuus kuntoon.
Ensimmäinen hääyö on jo Ilmattareen varattu, mutta toden teolla markkinointi käynnistyy juhannukselta.
Hanna Lahtinen
11.06.2024 | Uurainen
Hautausmaa on tunteikas paikka. Joillekin se on jopa kauhistuttava kalmisto, toisille taas lempeän muistelun lehto.
Tosiasia on, että jokainen meistä kuolee ja läheisemme laskevat maalliset jäännöksemme arkussa tai uurnassa hautaan. Vuosia ja vuosikymmeniä joku muistaa, millainen olit elävänä ihmisenä, kaipaa sinua. Haudalle tuodaan kynttilä ja kukkia, mutta ennen pitkää ei ole enää ketään, joka muistaa.
Ihmisen viimeiseen leposijaan liittyy myös paljon aivan käytännöllisiä asioita ja niitä hoitavat seurakunnat. Hautausmaan ylläpitokin maksaa, mutta perustaminen tai laajentaminen on todella kallista.
– Käytännössä puhutaan miljoonahankkeesta, toteaa talousvastaava Jaana Hirsjärvi Uuraisten seurakunnasta.
Seurakunnat eivät viime vuosikymmeninä enää ole myyneet ainaishautapaikkoja, vaan hautapaikka lunastetaan nykyään esimerkiksi Uuraisilla yleensä 25 vuodeksi kerrallaan. Aikaisemmin myytiin myös 50 vuoden hautapaikkoja.
Monilla hautausmailla on tuttu näky, että joillakin haudoilla on punainen tai keltainen lappu, jossa kerrotaan, että hautaoikeus on päättymässä tai, että esimerkiksi kivi on vaarallisesti kallistunut. Uuraisilla ”laputusta” ei ole ainakaan pitkään aikaan tehty, mutta tänä kesänä haudoille lappuja ilmestyy.
Seurakuntasihteeri Riikka Kotilainen on tehnyt valtavan työn ja digitoinut kaikki yli 3000 pahvista hautakorttia. Siksi nyt on helpompi alkaa käymään läpi niitä hautoja, joissa hautaoikeus on vanhentunut.
Juuri nyt ihmisiä kuolee melko paljon, sillä suuret ikäluokat alkavat saavuttaa iän, jolloin rivit harvenevat. Uuraisten hautausmaahan myös lasketaan ulkopaikkakuntalaisia – uuraisjuurisia, enemmän kuin täältä viedään muualle haudattavaksi. Vuosittain Uuraisille haudataan 30-50 vainajaa, heistä ulkopaikkakuntalaisia on noin kymmenkunta. Tuhkaukset ovat lisääntymään päin. Viime vuonna arkkuhautauksia oli 22 ja tuhkauksia 14.
– Jos mitään ei tehtäisi nykyinen hautausmaa täyttyisi alle kymmenessä vuodessa, Riikka Kotilainen arvelee.
Laputus on siis lempeä keino saada hautoja uusiokäyttöön.
– On paljon hautoja, joita ei hoideta ja joiden haltijoista ei ole enää mitään tietoa. Laputuksella kartoitamme mahdollisesti uudelleen käyttöönotettavat hautasijat, Kotilainen toteaa.
– Paljon on hautoja, joista kukaan ei pidä huolta. On myös muutamia suorastaan vaarallisia hautakiviä. Ne ovat kallistuneet todella paljon, mutta koska meillä ei ole tietoa kuka on hautapaikan haltija, niin on vaikea lähteä selvittämään esimerkiksi oikaisun vastuukysymyksiä, seurakuntamestari Jussi Seppänen jatkaa.
Koska hautausoikeus on yleensä se 25 vuotta, lappuja saattaa ilmestyä myös haudoille, jossa kukkaset kukkivat ja joita hoidetaan. Lappu tarkoittaa tässä tapauksessa vain sitä, että on syytä ottaa lapussa oleviin yhteystietoihin yhteyttä ja esimerkiksi jatkaa hautaoikeutta suorittamalla maksu seuraavasta neljännesvuosisadasta. Tällä hetkellä 25 vuoden hautaoikeus maksaa Uuraisten kuntalaisille 111 euroa ja muille 443 euroa. Kirkkohallitus on kuitenkin viestinyt, että maksuihin saattaa olla tulossa korotuksia. Saman hautakiven alla voi sijaita useampi hautasija, jotka vanhenevat eri aikaan.
– Jos oman omaisen hautaoikeus mietityttää, niin helpointa on kysyä meiltä, Riikka Kotilainen sanoo.
Hätiköiden ei hautoja oteta uusiokäyttöön, vaan ainakin vuoden varoaika on laputuksen jälkeen ja sittenkin käytetään hyvin tarkkaa harkintaa.
Käytännössä hautapaikka, jossa hautaoikeus on vanhentunut, jonka kivi on vaarallisesti kallistunut ja jonka haltija haluaa luopua hautasijasta tai häntä ei kohtuullisen ajan sisällä tavoiteta, eikä hautaa luokitella kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, on sellainen, joka ensimmäiseksi otetaan uuteen käyttöön mahdollisesti muutaman vuoden sisällä laputuksen aloituksesta.
– Voi myös ajatella, että haudasta voi luopua ja muistella omaistaan muuten. Jos esimerkiksi asuu hyvin kaukana, ei haudan hoitaminen ole aina ollenkaan helppoa, Jaana Hirsjärvi sanoo.
– Meilläkin on myös yhteinen muistelukivi hautausmaalla, lisää Riikka Kotilainen.
Hautausmaa on ennen kaikkea viimeinen leposija vainajille, mutta hektisesti elävää nykyihmistä hautausmaat myös kiehtovat rauhoittumispaikkoina.
– Hautausmailla käynti ei ole vähentynyt, päinvastoin. Hautausmaista on tullut jollain tapaa trendikkäitä ja on hautausmaabongareita ja someryhmiä hautausmaista kiinnostuneille. Helsingissä hautausmaat ovat jopa osallistuneet Avoimet puutarhat -tapahtumiin ja niistä on tullut enemmän puistomaisia. Mekin haluamme kehittää Uuraisten hautausmaata yhä enemmän muistelulehdon suuntaan lisäämällä sinne penkkejä ja levähdyspaikkoja, Jaana Hirsjärvi kertoo.
Uuraisten hautausmaata kutsutaan myös Kuukan koivikoksi ja koivut, sekä rinne ja korkeuserot ovatkin Uuraisten hautausmaan omaleimaisia piirteitä.
– Se on vähän harmillista, että kasvillisuus ei ole kovin kerroksellista, vaan useimmat puut vanhenevat yhtä aikaa. Yritämme lisätä nuoria puita sopiviin kohtiin, ettei vanhojen ja lahojen koivujen välttämätön kaataminen vaikuttaisi niin paljoa yleisilmeeseen, Hirsjärvi lisää.
Ensi vuonna Uuraisten kirkko juhlii 120-vuotista olemassaoloaan. Nykyistä kirkkoa ennen paikalla oli edellinen kirkko sadan vuoden ajan. Tuon kirkon aikana oli tapana haudata vielä kirkon läheisyyteen ja muutama hautakivikin on noista ajoista muistona. Nykyisen hautausmaan vanhimmat haudat ovat 1800-luvun puolivälistä.
– 1800-luvulla hautaukseen liittyi vielä paljon erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi kirkon räystästippuun hautaamista suosittiin, koska ajateltiin, että kirkon katolta valuva vesi oli erityisen pyhää, kertoo Jussi Seppänen.
Hanna Lahtinen
