04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
31.05.2024 | Uurainen
Nuohous on tärkeä osa paloturvallisuutta, ja säännöllinen nuohous pitää huolen, että tulipalon vaaraa ei synny ja tulisijoja sekä savuhormeja on turvallista käyttää.
Nuohous vapautui kilpailulle tammikuussa 2019, kun pelastuslain muutos poisti pelastuslaitoksilta velvollisuuden järjestää nuohouspalvelut alueellaan. Piirinuohoojista luopuminen tarkoitti, että koko maassa siirryttiin vapaaseen nuohouspalvelujen tarjontaan.
– Kaikki eivät vieläkään tahdo muistaa, että nuohooja pitää itse tilata. Joskus törmää tulisijoihin, joita ei ole nuohottu vuosikausiin ja se alkaa olla jo selkeä turvallisuusriski, nuohooja Tuomas Ilomäki sanoo.
Jos pahin käy, eli tulipalo syttyy, on vakuutuskorvausten kannalta melko olennaista, että nuohoukset on hoidettu ajallaan.
Uuraisilla syntynyt, nykyään Multialla asuva Tuomas Ilomäki on toiminut nuohoojana nyt vuoden, usein keikoilla mukana on myös vaimo Reija. Tuomas innostui alasta kokeiltuaan työtä ensin kokeneitten nuohoojien Erkki Sivulan ja Hannu Veijosen apupoikana ja opiskeli tutkinnon Tampereella.
– Vähän yllättikin, että jo viime syksy oli niin työntäyteinen, ajattelin, että ensimmäisenä vuonna ei tilauksia vielä tulisi kovin paljoa. Keskitalvi oli vähän hiljaisempaa, mutta nyt on taas vilkastunut selvästi, Tuomas Ilomäki kertoo.
Kotona tulisi nuohota tulisijat ja savuhormit säännöllisesti, eli noin kerran vuodessa, kesäasunnoilla vähintään kolmen vuoden välein. Nuohooja kannattaa tilata myös tarkastamaan tilanne, jos savuhormin kunto epäilyttää tai havaitsee siinä jotain poikkeavaa. Laki määrää, että talossa pitää olla kiinteät talotikkaat, mutta Ilomäen autosta löytyvät myös omat tikkaat, joten nuohoojan tilaamista ei kannata lykätä tikkaiden puuttumisen vuoksi.
Nuohoojan aikataulutuksen kannalta olisi hyvä, jos kaikki eivät tilaisi nuohoojaa syksyllä vaan tasaisemmin ympäri vuoden. Esimerkiksi mökin nuohous on hyvä tehdä keväällä ennen mökin käyttöä. Tämä varmistaa, että tulisijat ovat kunnossa kesäkauden alkaessa.
– Ihan parasta olisi, jos vaikka saman kadun tai tien varrella asuvat sopisivat yhdessä nuohoojan tilaamisesta, se vähentäisi huomattavasti siirtoajoa, jota tällä hetkellä on aika paljon. Se vie turhaa aikaa, eikä ole kovin ekologistakaan. Se, että niin moni tekee nykyään etätöitä, taas helpottaa nuohoojakäynnin sopimista, Ilomäki kertoo.
Ilomäet toimivat pääasiassa Uuraisten, Multian, Petäjäveden ja Keuruun alueella. – Kyllä me lähdetään kauemmaskin, jos tarve vaatii.
Nuohoojan ammattitaidon ansiosta puilla lämmittäminen on turvallista. Näkyvin jälki nuohoojan käynnistä on kuitenkin se, millaiseen kuntoon huusholli jää. Musta nokinen saappaanjälki valkoisella villamatolla ei ole erityisen hyvä käyntikortti.
– Se, että tekee työnsä siististi, on tärkeä asia. Jos jätät sotkun jälkeesi, niin turha on odottaa soittoa seuraavana vuonna. Imurissanikin on kolminkertaiset suodattimet, joten kaikki noki jää imurin sisään, Tuomas Ilomäki päättää.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jyvässeudun yrittäjien viime vuoden Vuoden yrittäjä on Ränssin Kievari Kuikassa. Juuri nyt Ränssissä valmistaudutaan kuumeisesti tulevaan teatterikesään.
Kevättalvella oli sen verran rauhallisempaa, että tunnustusta juhlittiin ystävien, yhteistyökumppanien ja herkullisten kakkukahvien voimin. Tervehdyksensä toivat kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyvässeudun yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen. Musiikista vastasi jo useamman kesän Ränssin tähti, Saija Tuupanen.
Fysioterapeuttiyrittäjä Päivi Leminen on kipparoinut Jyvässeudun Yrittäjiä, eli entistä Jyväskylän maalaiskunnan yrittäjiä jo kahdeksan vuotta.
– Aktiiveja ei varmasti missään yhdistyksessä ole liikaa ja korona hiljensi kovasti toimintaa, mutta yrittäjät eivät ole helposti lannistuvaa sorttia, Leminen totesi.
Timo Koivisto korosti, että Ränssin Kievarin merkitys Kuikan, Tikkakosken ja koko Jyväskylän seudulle on ollut ja on hyvin merkittävä ja sen toiminta tukee myös muita yrittäjiä. Hän piti tärkeänä myös kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpitoa osana yritystoimintaa.
– Tikkakosken alue on yksi eniten kasvavia alueita Jyväskylässä ja täällä on paljon elinvoimatekijöitä, Koivisto kertoi.
Ränssiä emännöi nykyisin Minna Eräjärvi perheineen isänsä Mikon jalanjäljissä.
Ränssin Kievarin talo vietti 200-vuotissynttäreitään jo muutama vuosi sitten. Talo on tiettävästi vanhin yhtäjaksoisesti asuttu talo Jyvässeudulla. Iso noin 600 neliön päärakennus toimi kievarina yli 50 vuotta 1800- ja 1900-luvun molemmin puolin. Päärakennuksen tupa on 110 neliötä ja Keski-Suomen suurin.
Tuvan komistuksena on valtava haltiahirsi, joka on ostettu vuonna 1818 suurtila Tikkamannilasta ja maksanut tasan markan. Hirsi onkin nähnyt monenlaista menoa alapuolellaan. Korttipeleistä, tilan menetyksestä, viinan poltosta sekä vaimojen vaihdosta on monia mielenkiintoisia tarinoita ja totuuksia. Ränssi sijaitsee vanhan postiväylän varrella, joka kiinnosti myös alueilla piileskeleviä maantierosvoja. Tuvan lattiasta löytyy myös hevosen kavion jälki, joka on peräisin vanhalta kievariajalta 1800-luvulta. Rohkeimmat isännät ajoivat kieseillä sisälle asti.
Talon nykyisessä takkahuoneessa oli aiemmin ollut talon keittiö noin 100 vuoden ajan ja siltä ajalta on vielä nähtävissä lattiaan kuluneet jalanjäljet.
Minna Eräjärven äidillä oli sukulaisuussiteitä taloon ja siksi Eräjärvet aikoinaan kiinnostuivat talosta ja päätyivät hankkimaan sen 1980-luvulla. Aluksi tarvittiin valtavasti mielikuvitusta, jotta pystyi havaitsemaan paikan kauneuden ja potentiaalin kaiken romun ja roskan alta. Vielä enemmän tarvittiin ahkeruutta ja sinnikkyyttä, jotta paikasta kuoriutui nykyisen kaltainen Ränssi ja Mikko Eräjärvi pääsi toteuttamaan teatteriunelmaansa.
– Sitten alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että jotain on tehty oikein ja nyt on jo sellaisia perheitä, joiden kanssa on eletty pitkä kaari häistä syntymäpäivien kautta muistotilaisuuteen. Totuin jo nuorena kovaan työntekoon ja kasvoin tähän paikkaan kiinni. Ja oikeasti myös nautin kaikesta mikä yrittäjyyteen Ränssissä liittyy, Minna Eräjärvi kertoi.
– Isän motto oli, että periksi ei saa antaa ja asioilla on tapana järjestyä. Se auttoi valtavasti myös silloin kun isä 14 vuotta sitten kuoli, hän jatkaa. Nyt tukena on oma puoliso ja lapset ja Ränssin Kievari on aidosti perheyritys.
Ensi kesänä Ränssin teatterissa esitetään iskelmätähti Anita Hirvosen elämään perustuvaa näytelmää Se va Kuku de. Äänekoskella syntynyt Maitolaiturin prinsessa teki pitkän ja menestyksekkään uran ja on levyttänyt peräti kuudella eri vuosikymmenellä. Monet levyistä ja sinkuista ovat myyneet myös kultaa. Hänen rempseä imagonsa ja rehvakkaat laulunsa ovat piirtyneet suomalaisten muistoihin ja sydämiin. Anitan elämässä on ollut paljon laulua ja tanssia, mutta myös itkua ja paljon draamaa.
Laulunäytelmä kertoo Anitan koko tarinan mummon luona kasvaneesta pikkutytöstä koko kansan tuntemaksi laulajatähdeksi.
Anitaa Ränssissä esittävät lapsena Moona Elorinne ja Sara Summanen ja aikuisena Marita Taavitsainen ja Anna-Maija Ojansivu. Muissa rooleissa näyttelevät Lotta Lassila, Kristian Ijäs, Kimmo Hannula, Tarmo Pennanen ja Pertti Wenekoski & tanssiorkesteri Mambo.
Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juse Venäläinen.
Hanna Lahtinen
21.05.2024 | Lukijalta, Tätä mieltä, Uurainen
Jouni Pursiainen miettii, että kyllä Kyynämöisillä kelpaa mökkeillä, kun majavat toimittavat saunapuut pätkittynä ja kuorittuna rantaan.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kaatuneiden muistopäivän juhla Uuraisilla oli arvokas ja tavallistakin juhlavampi, sillä veteraanien ja lottien muistomerkin paljastustilaisuuteen oli saapunut juhlapuhujaksi valtioneuvos Matti Vanhanen. Mutta Uuraisilla kun oltiin, niin juhlapuheita säestivät lasten iloiset äänet ja penkeillä istui paljon rippikoulua käyvää teiniväkeä lököverkkareissaan. Siksi sanojen arvokas ja juhlava perään voi hyvin lisätä myös kotoisa ja lämminhenkinen. Se taas sopi oikein hyvin hautojenmerkitsemisprojektin isän, Tammenlehvän Perinneliiton Uuraisten toimikunnan puheenjohtaja, rovasti Hannu Koskisen ajatukseen, että jokaisen veteraanin muisto on tärkeä, ei vain upseerien ja palkittujen.
Myös juhlapuhuja Vanhanen muistutti, että vaikka veteraaniperintöä vaalimaan on perustettu yhdistyksiä ja toimikuntia, niin vastuu on myös suvuilla ja perheillä.
Paikalla oli myös kaksi pikkulottaa. Kaarina Moisio oli kutsunut ystävänsä Liisa Oksasen juhlistamaan päivää ja muistelemaan aikoja, jolloin he auttoivat aikuisia lottia tärkeässä työssä. Liisa Oksasen lapsuudenkoti oli keskellä Helsinkiä.
– Meidän taloon ei koskaan tullut pommia, mutta viereen kyllä. Pommisuojassa usein istuttiin ja pelättiin. Venäläiset pommikoneet suunnistivat hotelli Tornin mukaan ja asuimme aivan lähellä, hän muistaa.
Pommituksia pakoon Liisan perhe tuli Uuraisille, jossa oli sukulaisia.
– Asuimme Uuraisilla putkaa vastapäätä, siellä pidettiin venäläisiä sotavankeja. He olivat iloisia poikia, jotka soittivat balalaikkaa. Pikkulotissa opettelimme kotitaloustöitä, jotta aikuiset naiset pääsivät tekemään niitä töitä, mitä miehet yleensä kotona ollessaan tekivät, Oksanen muistelee.
Nyt kunniavartiossa Terttu Stenmanin vierellä seisoi Ukrainasta sotaa paennut Viktor Asanov.
Anita Lehmonen ja Vuoko Vilpunaho palvelivat Sotilaskotiauton tiskin takana.
Muistomerkki huipentaa Uuraisilla tehdyn veteraaniperinteen tallennustyön.
Timo Kässi nosti peukkua Hannu Koskisen tekemälle työlle.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Uuraisten kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2025-28 oli kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina. Asia kuitenkin palautettiin valmisteluun, eikä näin ollen ole valtuuston käsittelyssä vielä ensi maanantaina. Todennäköisesti tasapainottamisohjelmaa käsitellää valtuustossa 17.6.
Esitetyistä säästökohteista ylivoimaisesti kipeimmäksi koetaan ehdotus Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta lukuvuoden 2025-26 alusta.
Tasapainotusohjelmassa puhutaan lakkauttamisen sijaan lähikouluperiaatteen toteuttamisesta. Kehittämistyöryhmä on teettänyt kattavan selvityksen lukuvuosien oppilasennusteista ja oppilaaksiottoalueista, mikä on sisältynyt oppilaskohtaisen tarkastelun. Kehittämistyön keskeiseksi periaatteeksi on hyväksytty alakouluikäisen koululaisen lähikoulualue, mikä merkitsisi muutoksia kouluverkkoon. Koulukeskuksen ja Höytiän lähikoulualueet jouduttiin aiemmin muodostamaan sellaisiksi, että oppilaita ohjattiin huomattavassa määrin Kyynämöisten koululle oman tosiasiallisen lähikoulun sijaan tilanpuutteen vuoksi. Ennakoidun oppilasmäärän vähenemän vuoksi kaikkia palvelutuotannossa olevia koulurakennuksia ei enää tarvita tilareservinä. Käytännön toimenpiteenä lähikouluperiaatteeseen palaaminen tarkoittaisi Kyynämöisten koulun lakkauttamista. Toimenpide sisältyy tasapainottamisohjelmaan ja sen kerrotaan olevan vuosina 2025-28 yhteisvaikutuksestaan 1 670 000 euroa.
Mikäli valtuuston hyväksyy tasapainottamisohjelman, mahdollinen lakkauttaminen siirtyy käytännön valmisteluun kuulemisineen ja arviointeineen syksyllä 2024. Ennen sitä käydään kuitenkin varmasti vielä paljon keskustelua esimerkiksi siitä mikä vaikutus koulun mahdollisella lakkauttamisella on esimerkiksi kuntaan suuntautuvaan lapsiperheiden muuttoliikkeeseen ja yleisesti kunnan imagoon.
Konsernipalveluiden säästöehdotukset koostuvat ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden vähentämisestä, siitä, että hankkeita ei jatketa, hallinnollisia kuluja leikataan, työllistämisen palkkatuesta leikataan, kuntaretki korvataan muulla tapahtumalla ja palveluiden ostoista karsitaan.
Teknisen toimen säästöesitykset koostuivat mm. talkoovapaiden pitämisestä, autokaluston tarkastelusta, Hirvasen koulun aamusiivouksesta, hävikkiruuan myymisestä, ympäristöjaoston lakkauttamisesta, rakennusvalvonnan ostopalvelun supistamisesta, vieraslajien torjunnan muuttamisesta projektiluonteisemmaksi, yksityistieavustusten supistamisesta ja vesilaitoksen taksojen tarkistamisesta.
Konsernipalvelujen ja teknisen toimen esityksen säästäisivät toteutuessaan yhteensä lähes 900 000 euroa.
Tasapainottamisohjelman sisältyvät henkilöstöön kohdentuvat säästöt toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisten kautta.
