13.08.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan koululaiset aloittivat muiden keskisuomalaisten tapaan syyslukukauden torstaina 8.8.
Poliisi on valvonut monin paikoin koulutien varrella sitä, kuinka koululaiset otetaan liikenteessä vastaan. Lapset eivät pysty arvioimaan liikenteen riskejä kuten aikuiset.
Toivakassa suojatiekäyttäytymistä koulun alkamispäivänä opastettiin useiden henkilöiden voimin. Toivakkatalon kohdalla oleva vilkkaasti käytetty suojatie oli kunnanjohtaja Touko Aallon valvonnassa.
– Näin ensimmäisenä päivänä on tarpeen korostaa lapsille oikeaa tapaa ylittää suojatie. Monet haluaisivat ajaa polkupyörillä suojatien yli, mutta se ei ole turvallista. Suojatie on turvallisuussyistä ylitettävä jalan ja pyörää taluttaen, jolloin autoilijoilla on aina väistämisvelvollisuus, opasti Aalto.
Koulujen käynnistyttyä autoilijoilta vaaditaan malttia liikenteessä.
– Tieliikennelaki edellyttää erityisen varovaisuuden noudattamista lapsia lähestyttäessä. Se tarkoittaa käytännössä riittävän alhaisen nopeuden käyttämistä ja varautumista yllättävään, jopa sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Tämä korostuu nyt, kun kaikkein pienimmät ja liikenteeseen tottumattomat koululaiset alkavat jälleen kulkea koulumatkoja. Lapsi on siis lainkin mukaan elävä varoitusmerkki liikenteessä, muistuttaa ylikomisario Markus Taskinen Itä-Suomen poliisista.
Taskinen muistuttaa myös, että turvallisen koulutien opastaminen on pääosin vanhempien vastuulla.
– Jokaisen vanhemman tulisikin käydä lapsensa koulutie läpi itse mukana kulkien, samalla arvioiden vaaranpaikkoja ja opastamalla niiden huomioimista.
Kesällä Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista lähes yhdeksän kymmenestä onkin vähintään toisinaan hiljentänyt nopeuttaan nopeusrajoitusta alemmaksi turvallisuuden takia koulun lähellä tai alueella, jossa on paljon suojateitä. Toisaalta joka viides tunnustaa, että on vähintään joskus ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Yli puolet on kiihdyttänyt keltaisilla ehtiäkseen liikennevaloista läpi.
Veikko Ripatti
13.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille, Toivakka
Toivakan Lions Clubin ja Toivakan seurakunnan järjestämään miesten iltaan tuli jälleen ihan mukavasti lähialueen miehiä kohtaamaan toisiaan ja kuuntelemaan heille suunnattuja puheita. Tilaisuuden juontajana toimi Markku Kauppinen. Puhujina olivat tällä kerralla Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, korpilahtelainen luomuyrittäjä Ari Seppälä sekä Toivakan seurakunnan kirkkoherra Panu Partanen.
Antero Holmila oli ottanut aiheekseen näkökulman kylmän sodan jälkeiseen Eurooppaan ja vision tulevista päivistä. Holmila on tutkinut toisen maailmansodan jälkeisen ajan historiaa sekä tutkinut mm. sodasta rauhaan paluun haasteita, holokaustia ja kylmää sotaa. Lisäksi Holmila on kiinnostunut historian ja muistin politiikasta, miten ja miksi historiaa käytetään politiikassa, sekä siitä miten historia vaikuttaa kansallisten identiteettien muovautumiseen.
Perusteesinään Holmila esitti, että kylmän sodan jälkeisenä aikana Euroopassa alkoi vuoteen 2022 kestänyt eräänlainen illuusion aikakausi. Toisin sanoen Eurooppa oli tuudittautunut varsin laajan hyvien toiveiden ja haaveiden valtaan.
Holmilan mukaan on paradoksaalista, kuinka kylmän sodan voitossa länsi kadotti liberalismin tärkeimmän ominaisuuden, eli kyvyn itsekritiikkiin. Itsekritiikin puute johti populismin nousuun ja Venäjän väärinymmärtämiseen. Holmila siteerasi yhdysvaltalaista filosofia, poliittisen taloustieteen tutkijaa ja kirjailija Francis Fukuyamaa, joka tunnetaan parhaiten ajatuksestaan historian lopusta, jonka hän esitti teoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992).
Kommunismin luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen merkitsi historian loppua siinä mielessä, että koko 1900-luvun systeemikilpailu fasismin, kommunismin ja demokratian välillä oli päättynyt. Tästä johtuva ”historianlopun” paradoksi, Berliinin muurin murtuminen, johti hyvin suoraviivaiseen ja lainalaiseen historiankäsitykseen. Tässä vaiheessa Holmila viittasi vuoteen 2022.
Holmilaa kuunnellessa piti olla tarkkana. Moni asiayhteys historiasta saattoi mennä kuulijalta ns. hilseen yli. Deterministiseen, eli lainalaisuusopillisen historiankäsityksen ajatus on, että jokaisella tapahtumalla on olemassa jokin tapahtuma, joka on sen syy. Kun ajatellaan esimerkiksi Ukrainan sotaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, sillä on varmasti historiallinen syy-yhteys menneisyydessä tapahtuneeseen.
Kaikkea ajattelemisen arvoista Holmilan puheesta ei tähän saa mahtumaan, mutta seuraava visio on pelottava. Holmila viittasi ukrainalaisen Przemystaw Zurawskin näkemykseen, jonka hän julkaisi vuonna 2016: Jos Ukraina tulee lännen hylkäämäksi, se vahvistaa isovenäläistä imperialistista mentaliteettia. EU ei ole rakenne, joka olisi rakennettu kohtaamaan sotilaallisia uhkia ja kaikki diplomaattiset toimet, mitä sen nimissä tehdään, ovat ulottuvuudeltaan toisarvoisia. Venäjä ei kunnioita EU:ta, vaan halveksii sitä. Lopputulos on helposti ennustettavissa ja johtopäätökset ovat yksinkertaiset ja surulliset. Tulemme näkemään seuraavan Venäjän sodan Euroopassa pian. Tämä historian tutkijan ennustus oli pelottava, mutta realistinen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, mitä seurannee seuraavaksi?
Ari Seppälä on luomuyrittäjä Korpilahdelta. Hän halusi nostaa esille ajatuksen, että paikallisia luomuyrittäjiä tarvitaan. Seppälä kertoi elävästi Komppa-Seppälän luomutila Järki Särki Oy:stä.
Kuulijat saivat hyvän käsityksen yrittäjän ja hänen perheensä puurtamisesta ja tuotteittensa saamisesta kuluttajien ruokapöytään. Tuotteina tilalla ovat tällä hetkellä hunaja ja kala.
Seppälä kertoi, että Komppa-Seppälän luomutilalla on noin 1000 mehiläispesää, 9,3 hehtaaria peltoviljelmää, valkosipuliviljelmää 0,5 hehtaaria, punasipulia 0,4 hehtaaria, omenapuutarhaa 0,4 hehtaaria ja raparperia 0,5 hehtaarin alueella.
– Mehiläishoito on asia, johon olen todella hurahtanut. Puolisoni välillä totesikin jo, että voisimmeko puhua jostakin muusta kuin mehiläisistä. Alussa tilalla kasvatettiin sieniä, pidettiin lampaita, kasvateltiin lintuja ja teimme monenlaista muutakin. Jossakin vaiheessa elämä eteni, niin että syntyi lapsia ja mietimme, mitä töistä jätetään ja mistä luovutaan. Päädyimme silloin hunajan tuottajiksi, hän kertoi.
Komppa-Seppälän tilan hunajan kysyntä kasvoi niin, että mehiläispesiä oli lisättävä. Yritys on Euroopan mittakaavassakin varsin iso hunajantuottaja.
Mehiläisten hoidossa ei kaikki aina suju odotusten mukaisesti. Säät vaikuttavat hunajantuotantoon ja ilmastonmuutos vaikuttaa säätilaan. Olosuhteiden vaihdellessa Keski-Suomessa yritys päätti laajentaa tuotantoaan Lohjalle.
– Tällä hetkellä olemme Korpilahden suurin työnantaja, vaikka ahkerat työntekijämme ovat varsin pieniä, naurahti Seppälä.
Työn varjopuolista Seppälä mainitsi sen, että mehiläiset pistävät heitä joka päivä.
– Ne tuikkaavat piikkinsä suojapuvun läpikin, joskus saa pistoksia kymmeniä päivässä. Joskus kun menee tarhalta kotiin ja pistää käden taskuun, niin siellähän se pistoksen antaja on jälleen tuikkimassa. Autossakin niitä on välillä niin paljon, että sivulliset sanovat ettemme tarvitse autoon hälyttimiä tai vahtikoiraa, eikä ovia tarvitse lukita.
Seppälä kertoi, että karhut ovat Keski-Suomessa lisääntyneet ja nehän ovat tunnetusti persoja hunajalle.
– Ne ovat tuhonneet pesiämme ja sille ei voi oikein mitään, kun ovat niin vahvoja otuksia. Lohjalla sitä ongelmaa ei ole.
– Mehiläisiä pitää myös hoitaa ja varjella. Mehiläisillä on erilaisia bakteeri- ja virustauteja sekä loisia, jotka heikentävät yhdyskuntaa tai aiheuttavat pesien menetyksiä. Siksi onkin tärkeää tunnistaa ja puuttua tauteihin ajoissa.
Seppälä kertoi, että pitkään heidän tilallaan kehitettiin vain mehiläishoitoa, mutta sitten astuivat kuvaan mukaan Päijänteen särjet. Se johti siihen, että tilalle rakennettiin kalatuotantotilat.
– Muikun syönti on vähentynyt ja laskee koko ajan. On sanottukin, että kun yksi muikun syöjä kuolee, niin tilalle ei toista tule. Taimenen kohdalla sen elvytystyö etenee hyvin Päijänteellä, eli luonnontilaisen taimenen rauhoitus puree. Pyydän itse vuosittain noin 2-3 tonnia kalaa. Kalastan rysällä ja myös tiettyinä aikoina katiskoilla. Järki Särki ja nyt myös Huikea Hauki -säilykkeet ovat päätuotteet. Kalasäilykkeidemme lisäaineet ovat luomutuotteita. Fermentoitu kalakastike on nyt myös tuotannossamme.
– Sukupolven vaihdoksen suoritimme vuonna 2023. Tällöin tilan johtoon astui poikamme Vertti Seppälä. Vanhempina olemme edelleen tilalla töissä.
Yleisökysymyksiä tuli muutamia. Ensimmäinen koski toivoa ja epätoivoa työssä? – Epätoivon hetkinä ajattelen parempaa aikaa.
Toinen kysymys koski pakkauksia, jotka ovat lasia? – Lasipurkki on siksi hyvä, että tuotteen näkee läpi. Asiakas näkee, mitä ostaa. Lasista ei myöskään irtoa mitään epäpuhtauksia.
Kysymykseen kukkaniittyjen riittävyydestä mehiläisten hunajankeruuseen mehiläistarhuri vastasi, että heitä metsähakkuut auttavat, sillä niille kasvaa vadelmia ja vatukot ovat parhaita kukkaniittyjä mehiläisillemme. Mikäli vatukot katoaisivat, loppuisi hunajan tuotantokin.
Miesten illan päätössanat lausui Toivakan kirkkoherra Panu Partanen. Partanen otti esille raamatun tekstin, missä todetaan, että ei ole mitään uutta auringon alla.
– Läpi vuosisatojen ihminen on ollut samankaltainen kuin on nykyisinkin. meillä on vikoja ja kannamme sisimmässämme haavoja, mutta aina on selvitty. Lukiessamme raamattua, löydämme sieltä hengenheimolaisia joista löytyy samaistumisen pintaa. Se auttaa meitä kestämään, joku muukin on kokenut samaa. On katsottava menneisyyteen, nähtävä nykyisyys ja suunniteltava tulevaisuus. Kristinusko perustuu historian tapahtumiin, siinä menneisyys ja nykyisyys kohtaavat.
Partanen totesikin, että jos sukupolvi hylkää menneisyyden, sillä ei ole tulevaisuuttakaan. Rauhan rukous päätti tämänvuotisen miesten illan.
Veikko Ripatti
06.08.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakalainen Matti Tiainen on ollut yrittäjänä 23 vuotta. Tuona aikana yritys on vaihtanut toimenkuvaa lasten huonekalujen valmistamisesta kiinteistövälitykseen. Tiainen on saanut myös Toivakan kunnalta tunnustusta toiminnastaan.
– Ostin Toivakan kunnalta kunnostusta vaille olleen palvelutalokokonaisuuden. Kunnostin rakennukset ja nyt kiinteistöissä on 18 vuokra-asuntoa sekä hostelli, mistä löytyy petipaikat 15 henkilölle. Lisäksi kiinteistössä toimii seitsemän eri yritystä, kertoo Tiainen.
Tiainen pyrkii katsomaan eteenpäin siten, ettei yritys jää polkemaan paikoilleen.
– Uusin yritysmuotoni on kiinteistönvälitys. Opiskelin kiinteistön välittäjäksi ja tämä toiminta on jatkunut jo 2,5 vuoden ajan. Kiinteistönvälityksiä Tiainen tekee Keski-Suomen alueella ja tällä hetkellä välityskohteita on kaksikymmentä, joista rantakohteita on kymmenkunta.
Työtään Tiainen ei ole tehnyt yksin. – Puolisoni Suvin kanssa olemme yhdessä näitä kuvioita hoitaneet ja myös lapset ovat olleet auttamassa. Lisäksi käytämme myös ulkopuolista työvoimaa aina tarpeen mukaan.
Uusiakin suunnitelmia Tiaisen monnipalveluyrityksellä on olemassa.
– Olen käynnistämässä minitalohanketta, joka tarkoittaa kooltaan 40-70 neliön kokoisten talojen rakentamista. Tällä hetkellä etsin yhteistyökumppaneita. Talojen suunnittelutyö on jo käynnissä. Näiden kohteiden ennakkomyynti alkaa syksyllä. Minitalohankkeeseen on ollut paljon kiinnostusta. Talot tulevat sisältämään yhden tai kaksi makuuhuonetta, keittiön ja pesutilat, joihin voi sisällyttää saunatilat.
Vastikään viisi vuotta täyttänyt Teemahostel on näinä päivinä rallivieraista. Miten asiakkaat ovat ottaneet palvelut vastaan?
– Teemahostellissa on vuosien mittaan käynyt vieraita yli kolmestakymmenestä maasta. Teemahostellia kannattaa ylläpitää, vaikka ei se tulokseltaan mikään kultakaivos olekaan. Teemahostelliin pystyy varaamaan huoneen Booking.com-sivustolta. Hostellista löytyy sieltä myös yli kolmesataa arvostelua. Kokonaisarvosana on 9,1, erinomainen. Erityiskiitosta asiakkaat ovat antaneet viihtyisyyden ja hinta-laatusuhteen lisäksi sijainnista, mikä varmasti lämmittää myös Toivakan kuntamarkkinoijien mieltä.
Veikko Ripatti
03.07.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Yhtiön lähettämän tiedotteen mukaan alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
Metsäsalon hankkeesta vastaavan Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänäsen mukaan maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen.
Se, ovatko kyseiset maanomistajat myös paikallisia asukkaita, ei tiedotteesta selviä, mutta todennäköisesti eivät ole, sillä vastustus Nisulan suunnalla on hyvin vahvaa. Ainakaan kesäkuun alussa Toivakan kirjastossa järjestettyyn kuntalaisiltaan ei saapunut hanketta kannattavia maanomistajia. Erään paikallaolijan mukaan myöskään uusien sopimusten solmiminen ei olisi edennyt tammikuun jälkeen.
Myös Nisulan kyläseura on lähestynyt kuntaa ja kuntapäättäjiä kirjeellä, jossa perustelevat kantaansa. Kannanotto on vahva kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden viesti siitä, viesti on, että Nisula, ja Päijänteen maisemat ovat aivan väärä paikka tuulivoimateollisuudelle.
– Asiassa vihastuttaa eniten se, että kyläläisillä, ja niillä joihin tuuliteollisuusalue vaikuttaisi kaikista eniten, ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, eikä heidän mielipiteensä tunnu kuuluvan kovin kovaa. Suurin osa kunnanvaltuutetuista asuu ”toisella puolella Toivakkaa”, eikä hanke kosketa heitä läheisesti mitenkään. Meidän upea kylä ja upeat Päijänteen maisemat ja luonto tuntuvat olevan myös vieraita monille kuntalaisillekin. Meidän tietoomme yksikään maanomistajista – ja hankeen mahdollisista hyötyjistä – ei asu Nisulassa, ei ehkä Toivakassakaan, sanoo kyläseuran ja kyläläisten äänellä Henna Järvenpää.
– Lisäksi ei ole kovin montaa vuotta, kun Haukanmaalla oli vastaavanlainen tuuliteollisuushanke, jossa luonto- ja maisema-arvoja oli myös vähätelty, niin tästäkin on jatkuva stressi ja epävarmuus maalla asuville, ja tämänkin hankkeen aiheuttama stressi tulee jatkumaan vielä pitkään, hän lisää.
Nisula on elävä ja toimelias kylä, mutta Myrsky Energian omissa suunnitelmissa Nisulan kylä mainitaan vain ”tiheämmän maaseutumaisen asutuksen alueena”. Lähimmiksi kyliksi mainitaan Viisarimäki, Rutalahti ja Majalahti. Hankealueelta on kuitenkin vain joitain satoja metrejä lähimpään vapaa-ajan asutukseen ja itse 250 m korkeilta myllyiltä vain kilometrin verran merkittävään määrään vakituisen asumisen kiinteistöjä ja vapaa-ajanasuntoja.
Hanke ei toisi myöskään Toivakan kunnalle pelkkiä etuja, sillä Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava on astunut voimaan vain kaksi vuotta sitten toukokuussa ja kaavan tarkoituksena on ollut mahdollistaa kyläalueen kehittäminen tärkeänä kyläkeskuksena, parantaa kylän elinvoimaisuutta sekä ranta-alueiden, vesistöjen, sekä luonto- että maisema-arvojen turvaaminen. Se, miten näihin arvoihin tuulivoimalat sopivat on myös mietinnän paikka.
Hankealueen sisällä on yksi luonnonsuojelualue ja aivan sen liepeillä neljä muuta. Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen luonnonperintösäätiön omistamassa, vuonna 2021 perustetussa Riuttasalossa osa on Pentti Linkolan muistometsää. Matkaa lähimpiin tuulimyllyihin tulisi olemaan vain parisataa metriä. Lisäksi alueella on useita erityisen tärkeitä elinympäristöjä, valtakunnallisen kallioinventoinnin kohteita ym. huomioonotettavia luonnonsuojelullisia arvoja. Kaksi Natura-aluetta sijaitsee alle kahden kilometrin päässä hankealueesta.
Kaavoitusaloitteen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
– Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen, Ilkka Väänänen Myrsky Energiasta kertoo.
Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä. Myrskyn tavoitteena on aloittaa heidän ensimmäisen tuulivoimapuiston sa rakentaminen Suomessa ensi vuonna.
Hanna Lahtinen
28.06.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Myrsky Energia selvittää mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Toivakan Metsäsaloon. Tuulivoima-alueen kokonaisteho on noin 31–50 megawattia.
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
”Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen”, kertoo Metsäsalon hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänänen.
Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
”Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen”, Väänänen kertoo.
Myrsky on luonnonvoimien asialla tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa ympäri Suomea. Työn alla on 5 000 megawattia maatuulivoimaa ja 2 000 megawattia aurinkovoimaa. Kaavoitukseen edenneitä hankkeita on yhteensä 24. Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä.
Lisätietoja www.myrsky.fi
25.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Päivätoiminnan kauden päättäjäisiä vietettiin viime viikolla Huikon Helmessä. Pitkältä tuntuneen talven jälkeen päivätoimintaryhmässä vallitsi iloinen ja vapautunut tunnelma.
Lisäksi muistettiin kesäloman aikana synttäreitä viettäviä onnittelukorteilla. Synttäreitä viettävät lähiaikoina mm. Sauli Humala ja Mikko Ruokonen. Synttärisankareille laulettiin yhteinen onnittelulaulu. Merkittävä asia oli myös Mikko Ruokosen muuttaminen pysyvästi Palokkaan, joten läksiäisiäkin vietettiin.
Mikon syntymäkunta on Kemijärvi. Syntymäpaikkakuntansa Mikko jätti taakseen kahden vuoden ikäisenä perheen muuttaessa etelään. – No, onhan se nyt vaihtelua muuttaa Palokkaan. Toivakasta jää tosi hyvät muistot, onhan kotini ollut jo kauan aikaa täällä. No, nyt on näin. Elämässä otetaan uusi askel. Muistelen ilolla päivätoiminnan aikaani täällä Toivakassa. Siellä ovat nykyiset kaverini ja tulen varmasti heitä jatkossa tapaamaan, kunhan nyt ensin kotiudun Palokan uuteen kotiini, Mikko kertoi.
Ohjelmassa oli päivätoiminnan väelle mieluisa numerobingo. Bingokonetta pyöritteli ohjaaja Inka Keteli. Numerot toisensa jälkeen ponnahtivat koneesta pöydälle ja neljän numeron rivejä etsittiin, Kukin tarkkaili omaa numerolappuaan ja kun tavoiteltu numerosuora täyttyi, huudettiin ”bingo”.
Ohjaajina Toivakan Päivätoiminnassa ovat Inka Keteli ja Mari Pynnönen.
– Talvi oli kova, mutta se sujui mukavasti askarrellessa ja ulkoiltaessa. Runsas vierailijoiden määrä piristi arkeamme. Meillä kävivät vierailijoina mm. kunnanjohtaja Touko Aalto, Martti Herman Pisto hevosensa kanssa ja Toivakan palomiehet kalustoineen., kertoo Keteli.
Lopuksi Päivätoiminnan väki nautti Huikon Helmen antimista ja jokainen sai ostaa tiskiltä ihan, mitä halusi.
Veikko Ripatti
