Kesäkausi päättyi ”rantakalaan” naapurissa

Kesäkausi päättyi ”rantakalaan” naapurissa

Eläkeliiton Toivakan yhdistyksen väki täytti bussin ja muutamat henkilöautot, kun perinteinen ”rantakala” eli lohisoppa nautittiin naapurin puolella Jyväskylässä. Yhdistyksen retkeläiset kävivät Kärkisten sillalla kääntämässä auton ja palasivat sitten takaisin päin Vaarunhoviin keittolautasen ääreen.

-Aikaisemmin rantakalaa valmistivat yhdistyksen omat emännät, mutta aktiiviset jäsenet alkavat olla jo sen ikäisiä, että on mukavampi lähteä valmiiseen pöytään. Näin koronan jälkeisenä aikana myös mukava tukea nuorten yrittäjien toimintaa käyttämällä heidän palveluitaan, Raija Kivistö kertoi.

Eläkeliiton Toivakan yhdistyksen toiminta jatkuu vilkkaana syksyllä. Muutaman viikon kuluttua on luvassa perinteinen retki Leivonmäen kansallispuistoon. Siellä ohjelmassa ovat kävelylenkit, makkaranpaistoa ja kahvit Karoliinan Kahvimyllyssä.

Viikottaiset kerhot jatkuvat ja syksyn mittaan on tulossa kaksi eri luentoa aivoterveydestä.

-Aleksis Kiven päivänä on kirjailijatapaaminen. Marraskuussa Ahvo Taipale, joka asuu Minnesotassa, tulee vieraaksemme. Syksyyn kuuluu tietysti syyskokous. Ja niin, kuntosali! Siihenkin osallistuu mukavasti väkeä. Kuntasaliharjoittelu toteutetaan yhteistyössä Toivakan kunnan kanssa.

Eläkeliiton Toivakan yhdistyksessä on aktiivista sakkia, sillä esimerkiksi viikoittaisiin kerhoihin osallistuu 30-60 henkeä. Retkillekin tulee bussi yleensä täyteen.

 

Taimenelle vapaa nousureitti

Taimenelle vapaa nousureitti

Tammen myllyn pato Rutajoen Seinäkoskessa on saatu jo purettua. Kun kunnostushanke koskiuoman pidentämisineen saadaan valmiiksi syyskuussa, pääsee erittäin uhanalainen Päijänteen järvitaimen nousemaan Päijänteeltä Rutajärveen.
– Pato on ollut täydellinen nousueste, se on sulkenut kalojen liikkumisen kokonaan, Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo toteaa.
Nyt taimenen perinteinen vaellusreitti Päijänteeltä Rutajärveen avataan ja samalla järvitaimenelle luodaan kutu- ja poikasalueita. Noin 100 000 euron hintaista kunnostushanketta hallinnoi Pohjois-Päijänteen kalatalousalue ja johtaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus, rahoittajina ovat valtio vaelluskalaohjelma NOUSUn kautta, WWF, UPM ja Metsähallitus. Aloitteentekijänä oli Rutalahden osakaskunta.
– Rutajoen alaosaa kunnostettiin 1990-luvulla, mutta se jäi silloin kesken. Nyt asia otettiin uudelleen esille, Vanhatalo kertoo.
Padon purkamisen lisäksi kunnostushankkeessa pidennetään koskiuomaa siirtämällä koskenniskaa ylöspäin, uoman paikkaa muutetaankin hieman. Näin koskeen saadaan entistä enemmän taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueita, samalla luodaan parempi elinympäristö pohjaeläimille ja virtavesissä esiintyville sammaleille.
– Aluehan on Leivonmäen kansallispuiston naapurissa. Kunnostustoimilla saadaan myös virtavesimaisema luonnonmukaisemmaksi ja sulautumaan paremmin ympäristöön, kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta kertoo.

Rutajoen kunnostus ei lopu Seinäkosken myllypadon purkamiseen.
– Tarkoitus on myös poistaa nyt säännöstelypatona toimiva lankkupato, kun tilalle Rutajoen luusuaan saadaan pohjapato. Siihen Joutsan kunta on hakenut aluehallintovirastolta lupaa, mutta luvan käsittely kestää ainakin vuoden verran, Jouko Vanhatalo kertoo.
– Myöskään rahoitus 50 000 – 60 000 euroa maksavalle hankkeelle ei ole vielä varmistunut.
Pohjapato on tarkoitus tehdä kohtaan, josta Rutajoki lähtee Rutajärvestä. Nyt paikalla oleva lankkupato on osan vuotta avoinna, joten se ei ole samalla tavalla täydellinen nousueste kuin purettu Tammen pato oli.
– Samalla, kun pohjapato rakennetaan, luonnonmukaistetaan Rutajoen alkupäätä. Nyt se on kaivettu kanava. Kun kaivinkone tulee paikalle, kanavaan pudotetaan kiviä, ja näin saadaan suojapaikkoja kaloille, Vanhatalo kertoo.
– Lisäksi meillä on tarkoitus kartoittaa Rutajärveen laskevia puroja, ja tutkia, voisiko niitä hyödyntää poikastuotantoalueena. Kartoitusta tehdään ensi vuonna, mikäli saamme siihen rahoitusta.
Vanhatalon mukaan Rutajoen yläosassakin on aikoinaan ollut hyvin taimenta. Seinäkosken myllypato on ollut estämässä taimenen nousua jo yli sata vuotta. Kalatalouden Keskusliiton tiedotteen mukaan Rutajoella on ollut suuri merkitys alueellisena taimenen lisääntymisalueena Pohjois-Päijänteellä. Joessa on säilynyt elinvoimainen taimenkanta ja havaintoja lisääntymisestä on vuosittain.
Rutalahden osakaskunnassa on reilu tuhat osakasta, se hallinnoi 3300 hehtaarin vesipinta-alaa yhteensä kolmessakymmenessä järvessä ja purossa.

Tiina Lamminaho

Arton apu on kullan arvoista

Arton apu on kullan arvoista

Toivakan vakkahenkilöksi on valittu tänä vuonna Arto Virtanen. Valinnan perusteina oli se, että Virtanen tuo kylälle ja kyläläisille positiivisuutta ja on aina siellä, missä jotakin tapahtuu.
Arto kertoo olevansa paljasjalkainen toivakkalainen ja asuneensa koko elämänsä Toivakassa. Hän tuntee Toivakan ja sen asukkaat. Vastikään Arto vietti 50- vuotuispäiviään ja näin ollen tuli miehen ikään. Arton voi tavata K-Market Perälässä Kertun kulman kahvilassa ja usein myös pyöräilemässä kylällä.
Kävimme tapaamassa Artoa ja kysyimme häneltä hänen arkisen elämän toimista. Ensimmäiseksi kysyimme, että tuliko vakkahenkilöksi valinta yllätyksenä.
– No se tuli aivan yllätyksenä, mutta valinta oli ihan hyvä.
Tiedetään, että olet monissa tapahtumissa talkoolaisena, missä esimerkiksi?
– Olen esimerkiksi joulumyyjäisissä ja kesämarkkinoilla avustamassa mm. myyntipöytien laitossa. Autan järjestäjien lisäksi myös markkinamyyjiä, jos ja kun apua tarvitsevat.
Mikä on mieluisin työ, mitä olet tehnyt?
– Kyllä se varmaankin on Toivakan seurakunnassa avustaminen. Siellä olen mielelläni mukana ja autan mm. kolehdin kantamisessa.
Toivakan kirkkoherra Panu Partanen onkin saanut Artosta luottoapulaisen.
– Arto toimii seurakunnan jumalanpalveluksissa avustajana. Hän avustaa ehtoollisella pitämällä leipäastiaa, vainajien kynttilän sytytyksessä ja suntioinnissa. Lisäksi hän on avustustehtävissä keittopäivissä seurakuntakodilla, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa. Arton läsnäolo seurakunnassa on otettu vastaan hienosti. Hän kuuluu kalustoon. Kaikki tuntevat hänet ja häntä tervehtivät. Koska hän osallistuu työtoimintaan sotealueen päivätoiminnan kautta, hän saa työstään myös pientä palkkaa. Artoa voi pyytää tehtävään kuin tehtävään ja hän tekee ne aina mielellään. Hän on lähes aina hyvällä tuulella ja puhelias. Hän on aina paikalla ajoissa ja erittäin luotettava. Seurakuntamestari Seppo sanoikin, että Arton tuntilistat voisi täyttää palkanmaksua varten jo etukäteen, niin varmasti hän tulee töihin ja hoitaa säntillisesti tehtävänsä, Panu Partanen kertoo.

Veikko Ripatti

Toivakassa koulutiellä opastettiin suojatiekäyttäytymistä

Toivakassa koulutiellä opastettiin suojatiekäyttäytymistä

Toivakan koululaiset aloittivat muiden keskisuomalaisten tapaan syyslukukauden torstaina 8.8.
Poliisi on valvonut monin paikoin koulutien varrella sitä, kuinka koululaiset otetaan liikenteessä vastaan. Lapset eivät pysty arvioimaan liikenteen riskejä kuten aikuiset.
Toivakassa suojatiekäyttäytymistä koulun alkamispäivänä opastettiin useiden henkilöiden voimin. Toivakkatalon kohdalla oleva vilkkaasti käytetty suojatie oli kunnanjohtaja Touko Aallon valvonnassa.
– Näin ensimmäisenä päivänä on tarpeen korostaa lapsille oikeaa tapaa ylittää suojatie. Monet haluaisivat ajaa polkupyörillä suojatien yli, mutta se ei ole turvallista. Suojatie on turvallisuussyistä ylitettävä jalan ja pyörää taluttaen, jolloin autoilijoilla on aina väistämisvelvollisuus, opasti Aalto.
Koulujen käynnistyttyä autoilijoilta vaaditaan malttia liikenteessä.
– Tieliikennelaki edellyttää erityisen varovaisuuden noudattamista lapsia lähestyttäessä. Se tarkoittaa käytännössä riittävän alhaisen nopeuden käyttämistä ja varautumista yllättävään, jopa sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Tämä korostuu nyt, kun kaikkein pienimmät ja liikenteeseen tottumattomat koululaiset alkavat jälleen kulkea koulumatkoja. Lapsi on siis lainkin mukaan elävä varoitusmerkki liikenteessä, muistuttaa ylikomisario Markus Taskinen Itä-Suomen poliisista.
Taskinen muistuttaa myös, että turvallisen koulutien opastaminen on pääosin vanhempien vastuulla.
– Jokaisen vanhemman tulisikin käydä lapsensa koulutie läpi itse mukana kulkien, samalla arvioiden vaaranpaikkoja ja opastamalla niiden huomioimista.
Kesällä Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista lähes yhdeksän kymmenestä onkin vähintään toisinaan hiljentänyt nopeuttaan nopeusrajoitusta alemmaksi turvallisuuden takia koulun lähellä tai alueella, jossa on paljon suojateitä. Toisaalta joka viides tunnustaa, että on vähintään joskus ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Yli puolet on kiihdyttänyt keltaisilla ehtiäkseen liikennevaloista läpi.

Veikko Ripatti

Rutalahden miesten ilta antoi ajattelemisen aihetta

Rutalahden miesten ilta antoi ajattelemisen aihetta

Toivakan Lions Clubin ja Toivakan seurakunnan järjestämään miesten iltaan tuli jälleen ihan mukavasti lähialueen miehiä kohtaamaan toisiaan ja kuuntelemaan heille suunnattuja puheita. Tilaisuuden juontajana toimi Markku Kauppinen. Puhujina olivat tällä kerralla Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, korpilahtelainen luomuyrittäjä Ari Seppälä sekä Toivakan seurakunnan kirkkoherra Panu Partanen.

Antero Holmila oli ottanut aiheekseen näkökulman kylmän sodan jälkeiseen Eurooppaan ja vision tulevista päivistä. Holmila on tutkinut toisen maailmansodan jälkeisen ajan historiaa sekä tutkinut mm. sodasta rauhaan paluun haasteita, holokaustia ja kylmää sotaa. Lisäksi Holmila on kiinnostunut historian ja muistin politiikasta, miten ja miksi historiaa käytetään politiikassa, sekä siitä miten historia vaikuttaa kansallisten identiteettien muovautumiseen.
Perusteesinään Holmila esitti, että kylmän sodan jälkeisenä aikana Euroopassa alkoi vuoteen 2022 kestänyt eräänlainen illuusion aikakausi. Toisin sanoen Eurooppa oli tuudittautunut varsin laajan hyvien toiveiden ja haaveiden valtaan.
Holmilan mukaan on paradoksaalista, kuinka kylmän sodan voitossa länsi kadotti liberalismin tärkeimmän ominaisuuden, eli kyvyn itsekritiikkiin. Itsekritiikin puute johti populismin nousuun ja Venäjän väärinymmärtämiseen. Holmila siteerasi yhdysvaltalaista filosofia, poliittisen taloustieteen tutkijaa ja kirjailija Francis Fukuyamaa, joka tunnetaan parhaiten ajatuksestaan historian lopusta, jonka hän esitti teoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992).
Kommunismin luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen merkitsi historian loppua siinä mielessä, että koko 1900-luvun systeemikilpailu fasismin, kommunismin ja demokratian välillä oli päättynyt. Tästä johtuva ”historianlopun” paradoksi, Berliinin muurin murtuminen, johti hyvin suoraviivaiseen ja lainalaiseen historiankäsitykseen. Tässä vaiheessa Holmila viittasi vuoteen 2022.
Holmilaa kuunnellessa piti olla tarkkana. Moni asiayhteys historiasta saattoi mennä kuulijalta ns. hilseen yli. Deterministiseen, eli lainalaisuusopillisen historiankäsityksen ajatus on, että jokaisella tapahtumalla on olemassa jokin tapahtuma, joka on sen syy. Kun ajatellaan esimerkiksi Ukrainan sotaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, sillä on varmasti historiallinen syy-yhteys menneisyydessä tapahtuneeseen.
Kaikkea ajattelemisen arvoista Holmilan puheesta ei tähän saa mahtumaan, mutta seuraava visio on pelottava. Holmila viittasi ukrainalaisen Przemystaw Zurawskin näkemykseen, jonka hän julkaisi vuonna 2016: Jos Ukraina tulee lännen hylkäämäksi, se vahvistaa isovenäläistä imperialistista mentaliteettia. EU ei ole rakenne, joka olisi rakennettu kohtaamaan sotilaallisia uhkia ja kaikki diplomaattiset toimet, mitä sen nimissä tehdään, ovat ulottuvuudeltaan toisarvoisia. Venäjä ei kunnioita EU:ta, vaan halveksii sitä. Lopputulos on helposti ennustettavissa ja johtopäätökset ovat yksinkertaiset ja surulliset. Tulemme näkemään seuraavan Venäjän sodan Euroopassa pian. Tämä historian tutkijan ennustus oli pelottava, mutta realistinen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, mitä seurannee seuraavaksi?

Ari Seppälä on luomuyrittäjä Korpilahdelta. Hän halusi nostaa esille ajatuksen, että paikallisia luomuyrittäjiä tarvitaan. Seppälä kertoi elävästi Komppa-Seppälän luomutila Järki Särki Oy:stä.
Kuulijat saivat hyvän käsityksen yrittäjän ja hänen perheensä puurtamisesta ja tuotteittensa saamisesta kuluttajien ruokapöytään. Tuotteina tilalla ovat tällä hetkellä hunaja ja kala.
Seppälä kertoi, että Komppa-Seppälän luomutilalla on noin 1000 mehiläispesää, 9,3 hehtaaria peltoviljelmää, valkosipuliviljelmää 0,5 hehtaaria, punasipulia 0,4 hehtaaria, omenapuutarhaa 0,4 hehtaaria ja raparperia 0,5 hehtaarin alueella.
– Mehiläishoito on asia, johon olen todella hurahtanut. Puolisoni välillä totesikin jo, että voisimmeko puhua jostakin muusta kuin mehiläisistä. Alussa tilalla kasvatettiin sieniä, pidettiin lampaita, kasvateltiin lintuja ja teimme monenlaista muutakin. Jossakin vaiheessa elämä eteni, niin että syntyi lapsia ja mietimme, mitä töistä jätetään ja mistä luovutaan. Päädyimme silloin hunajan tuottajiksi, hän kertoi.
Komppa-Seppälän tilan hunajan kysyntä kasvoi niin, että mehiläispesiä oli lisättävä. Yritys on Euroopan mittakaavassakin varsin iso hunajantuottaja.
Mehiläisten hoidossa ei kaikki aina suju odotusten mukaisesti. Säät vaikuttavat hunajantuotantoon ja ilmastonmuutos vaikuttaa säätilaan. Olosuhteiden vaihdellessa Keski-Suomessa yritys päätti laajentaa tuotantoaan Lohjalle.
– Tällä hetkellä olemme Korpilahden suurin työnantaja, vaikka ahkerat työntekijämme ovat varsin pieniä, naurahti Seppälä.
Työn varjopuolista Seppälä mainitsi sen, että mehiläiset pistävät heitä joka päivä.
– Ne tuikkaavat piikkinsä suojapuvun läpikin, joskus saa pistoksia kymmeniä päivässä. Joskus kun menee tarhalta kotiin ja pistää käden taskuun, niin siellähän se pistoksen antaja on jälleen tuikkimassa. Autossakin niitä on välillä niin paljon, että sivulliset sanovat ettemme tarvitse autoon hälyttimiä tai vahtikoiraa, eikä ovia tarvitse lukita.
Seppälä kertoi, että karhut ovat Keski-Suomessa lisääntyneet ja nehän ovat tunnetusti persoja hunajalle.
– Ne ovat tuhonneet pesiämme ja sille ei voi oikein mitään, kun ovat niin vahvoja otuksia. Lohjalla sitä ongelmaa ei ole.
– Mehiläisiä pitää myös hoitaa ja varjella. Mehiläisillä on erilaisia bakteeri- ja virustauteja sekä loisia, jotka heikentävät yhdyskuntaa tai aiheuttavat pesien menetyksiä. Siksi onkin tärkeää tunnistaa ja puuttua tauteihin ajoissa.
Seppälä kertoi, että pitkään heidän tilallaan kehitettiin vain mehiläishoitoa, mutta sitten astuivat kuvaan mukaan Päijänteen särjet. Se johti siihen, että tilalle rakennettiin kalatuotantotilat.
– Muikun syönti on vähentynyt ja laskee koko ajan. On sanottukin, että kun yksi muikun syöjä kuolee, niin tilalle ei toista tule. Taimenen kohdalla sen elvytystyö etenee hyvin Päijänteellä, eli luonnontilaisen taimenen rauhoitus puree. Pyydän itse vuosittain noin 2-3 tonnia kalaa. Kalastan rysällä ja myös tiettyinä aikoina katiskoilla. Järki Särki ja nyt myös Huikea Hauki -säilykkeet ovat päätuotteet. Kalasäilykkeidemme lisäaineet ovat luomutuotteita. Fermentoitu kalakastike on nyt myös tuotannossamme.
– Sukupolven vaihdoksen suoritimme vuonna 2023. Tällöin tilan johtoon astui poikamme Vertti Seppälä. Vanhempina olemme edelleen tilalla töissä.
Yleisökysymyksiä tuli muutamia. Ensimmäinen koski toivoa ja epätoivoa työssä? – Epätoivon hetkinä ajattelen parempaa aikaa.
Toinen kysymys koski pakkauksia, jotka ovat lasia? – Lasipurkki on siksi hyvä, että tuotteen näkee läpi. Asiakas näkee, mitä ostaa. Lasista ei myöskään irtoa mitään epäpuhtauksia.
Kysymykseen kukkaniittyjen riittävyydestä mehiläisten hunajankeruuseen mehiläistarhuri vastasi, että heitä metsähakkuut auttavat, sillä niille kasvaa vadelmia ja vatukot ovat parhaita kukkaniittyjä mehiläisillemme. Mikäli vatukot katoaisivat, loppuisi hunajan tuotantokin.

Miesten illan päätössanat lausui Toivakan kirkkoherra Panu Partanen. Partanen otti esille raamatun tekstin, missä todetaan, että ei ole mitään uutta auringon alla.
– Läpi vuosisatojen ihminen on ollut samankaltainen kuin on nykyisinkin. meillä on vikoja ja kannamme sisimmässämme haavoja, mutta aina on selvitty. Lukiessamme raamattua, löydämme sieltä hengenheimolaisia joista löytyy samaistumisen pintaa. Se auttaa meitä kestämään, joku muukin on kokenut samaa. On katsottava menneisyyteen, nähtävä nykyisyys ja suunniteltava tulevaisuus. Kristinusko perustuu historian tapahtumiin, siinä menneisyys ja nykyisyys kohtaavat.
Partanen totesikin, että jos sukupolvi hylkää menneisyyden, sillä ei ole tulevaisuuttakaan. Rauhan rukous päätti tämänvuotisen miesten illan.

Veikko Ripatti

Yritysideat eivät Matti Tiaiselta lopu

Yritysideat eivät Matti Tiaiselta lopu

Toivakalainen Matti Tiainen on ollut yrittäjänä 23 vuotta. Tuona aikana yritys on vaihtanut toimenkuvaa lasten huonekalujen valmistamisesta kiinteistövälitykseen. Tiainen on saanut myös Toivakan kunnalta tunnustusta toiminnastaan.
– Ostin Toivakan kunnalta kunnostusta vaille olleen palvelutalokokonaisuuden. Kunnostin rakennukset ja nyt kiinteistöissä on 18 vuokra-asuntoa sekä hostelli, mistä löytyy petipaikat 15 henkilölle. Lisäksi kiinteistössä toimii seitsemän eri yritystä, kertoo Tiainen.
Tiainen pyrkii katsomaan eteenpäin siten, ettei yritys jää polkemaan paikoilleen.
– Uusin yritysmuotoni on kiinteistönvälitys. Opiskelin kiinteistön välittäjäksi ja tämä toiminta on jatkunut jo 2,5 vuoden ajan. Kiinteistönvälityksiä Tiainen tekee Keski-Suomen alueella ja tällä hetkellä välityskohteita on kaksikymmentä, joista rantakohteita on kymmenkunta.
Työtään Tiainen ei ole tehnyt yksin. – Puolisoni Suvin kanssa olemme yhdessä näitä kuvioita hoitaneet ja myös lapset ovat olleet auttamassa. Lisäksi käytämme myös ulkopuolista työvoimaa aina tarpeen mukaan.
Uusiakin suunnitelmia Tiaisen monnipalveluyrityksellä on olemassa.
– Olen käynnistämässä minitalohanketta, joka tarkoittaa kooltaan 40-70 neliön kokoisten talojen rakentamista. Tällä hetkellä etsin yhteistyökumppaneita. Talojen suunnittelutyö on jo käynnissä. Näiden kohteiden ennakkomyynti alkaa syksyllä. Minitalohankkeeseen on ollut paljon kiinnostusta. Talot tulevat sisältämään yhden tai kaksi makuuhuonetta, keittiön ja pesutilat, joihin voi sisällyttää saunatilat.
Vastikään viisi vuotta täyttänyt Teemahostel on näinä päivinä rallivieraista. Miten asiakkaat ovat ottaneet palvelut vastaan?
– Teemahostellissa on vuosien mittaan käynyt vieraita yli kolmestakymmenestä maasta. Teemahostellia kannattaa ylläpitää, vaikka ei se tulokseltaan mikään kultakaivos olekaan. Teemahostelliin pystyy varaamaan huoneen Booking.com-sivustolta. Hostellista löytyy sieltä myös yli kolmesataa arvostelua. Kokonaisarvosana on 9,1, erinomainen. Erityiskiitosta asiakkaat ovat antaneet viihtyisyyden ja hinta-laatusuhteen lisäksi sijainnista, mikä varmasti lämmittää myös Toivakan kuntamarkkinoijien mieltä.

Veikko Ripatti