11.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Alue- ja kuntavaaleihin on tasan kuukausi. Huomenna torstaina 13.3. ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden ehdokasnumerot julkaistaan.
Sekä Toivakassa, että Uuraisilla valitaan yhä 21 valtuutettua, vaikka myös valtuustokoon pienentämisestä on hieman keskustelua käyty.
Suomessa on lähes 50 kuntaa, joissa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Ehdokaspula kiusaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat maaseudulla. Näin on myös Toivakassa, jossa suhdeluku on 1,9 ja Uuraisilla, jossa jokaista valtuustopaikkaa kohden on vain 1,8 hakijaa.
Mikäli ehdokkaita olisi vähemmän kuin valtuustopaikkoja, vaaleja ei voitaisi toimittaa ja kunnassa jouduttaisiin järjestämään uusintavaalit. Jos jaossa olevien paikkojen ja ehdokkaiden määrä taas menisi tasan, kyseeseen tulisivat niin sanotut sopuvaalit.
Mielenkiintoisia piirteitä tämän vuoden ehdokasasettelussa Uuraisilla on, että vasemmistoliitto ei ole asettanut yhtään ehdokasta, sen sijaan mukana on eläinoikeuspuolue yhdellä ehdokkaalla.
Molemmissa kunnissa suurimman ehdokasjoukon on saanut kasaan keskusta. Molemmissa kunnissa on myös yksi vaaliliitto, Toivakassa perusuomalaisten ja kokoomuksen ja Uuraisilla kimpassa ovat keskusta ja kokoomus. Kertauksen vuoksi kerrottakoon, että vaaliliitto tarkoittaa kahden tai useamman puolueen vaaleissa solmimaa liittoa, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana. Tämä lisää niiden todennäköisyyttä saada edustajanpaikkoja.
Vaihtuvuutta molempien kuntien valtuustoihin on väistämättä luvassa, sillä melko monta nykyistä valtuutettua on päättänyt jättää tälle kertaa asettumatta ehdolle. Toivakassa valitaan vähintään viisi ja Uuraisilla 10 uutta valtuutettua.
Myös useimmat vaalikoneet ovat auenneet, mutta toistaiseksi niiden kattavuus ei ole kovin suurta.
Toivakan ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Keteli Inka, vammaisalan erityisohjaaja, lähihoitaja
Sirenius Seppo, paperikoneasentaja
Valkonen Marjut, eläkeläinen, sairaanhoitaja
Kovanen Pentti, maanrakennuskoneenkuljettaja
Parviainen Kari, eläkeläinen
Vanhatalo Jouko, eläkeläinen
Suomen Keskusta
Haikkala Petri, maatalousyrittäjä, trukin kuljettaja
Hakala Jenni, henkilöstöasiantuntija
Hakkarainen Heidi, maaseutuyrittäjä, agrologi
Heikura Rauni, linja-auton kuljettaja
Ikonen Erkki, maanviljelijä
Jäntti Sinikka, suntio
Karanta Janne, luokanopettaja
Kilpeläinen Marko, vanhempi asiantuntija
Markkanen Katriina, myyjä
Pitko Päivi, yksikönjohtaja
Salo Mikko, yrittäjä
Salokas Terhi, lähihoitaja
Tervo Osmo, autoteknikko, eläkeläinen
Tervonen Jorma, palveluesihenkilö
Torppa Juho, opiskelija
Turunen Samuli, musiikkiyrittäjä
Viiala Päivi, eläkeläinen
Väänänen Marika, lähihoitaja, yrittäjä
Kansallinen Kokoomus
KOK+PS
Kauppinen Markku, majuri evp
Manninen Satu-Marja, yrittäjä
Mäkinen Kari, yrittäjä
Pitkänen Aaro, yrittäjä, opiskelija
Suomen Kristillisdemokraatit
Ripatti Johanna, fysioterapeutti
Vihinen Veli, logistiikan lehtori
Vasemmistoliitto
Helin Maarit, lähihoitaja, ohjaaja
Häätylä Matleena, terveydenhoitaja, asiakasohjaaja
Prittinen Tiina, koulusihteeri, omaishoitaja
Virtanen Vesa, lähihoitaja, eläinsuojeluneuvoja
Perussuomalaiset
KOK+PS
Juusela Juha, komentaja evp, HHJ
Kinnunen Niina, lähihoitaja
Komppa Timo, lähihoitaja, lautamies
Mäkelä Mika, pakkaussuunnittelija
Niemi Lauri, rakennusmestari, yrittäjä
Saarelainen Topi, insinööri
Uuraisten ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Kristillisdemokraatit
Kekkonen Matti, kauppias, eläkeläinen
Kinnunen Merja, nuorisotyönohjaaja
Mäkinen Hanna, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
Mämmi Arto, evankelista, eläkeläinen
Paananen Jenna, sosionomi (AMK)
Räty Viktoria, yrittäjä, tradenomi
Kansallinen Kokoomus
KOK+KESK
Flyktman Jari, tekninen johtaja
Taipale Jyrki, vaihtotyönjohtaja
Eläinoikeuspuolue
Böhm Maria, eläintenhoitaja
Perussuomalaiset
Flyktman Lauri, työmies
Huutonen Petri, lvi-asentaja, yrittäjä
Leppänen Joni, ka-kuljettaja
Lius Miia, yrittäjä
Loukkumäki Kimmo, yrittäjä
Mäkäräinen Ilkka, työnjohtaja
Nieminen Satu, oikeustradenomi
Salminen Virpi, yrittäjä
Tiainen Tanja, agrologi, maatalousyrittäjä
Vehviläinen Valtteri, it-järjestelmäasiantuntija
Virtanen Lauri, merimies, eläkkeellä
Öhman Juhani, yrittäjä
Suomen Keskusta
KOK+KESK
Haaksluoto Petri, kouluttaja
Jokinen Essi, maankäyttöinsinööri
Karjalainen Timo, yrittäjä
Koskinen Simo, kotiseutuneuvos, maanviljelijä
Mattila Samuli, toimitusjohtaja, yrittäjä
Nieminen Marko, yrittäjä
Pajanen Kristina, lähihoitaja, opiskelija
Palonen Harri, yrittäjä
Pihl Anne, TtM, palvelujohtaja (sit)
Pihlainen Heikki, sähkö- ja automaatioasentaja
Penttinen Aleksi, uuninrakentaja
Stenman-Kässi Liisa, agrologi
Vanhala Markku, eläkeläinen
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Arponen Veli-Matti, tilineuvoja, eläkeläinen
Kivelä Matleena, hakemuskäsittelijä, maanmittausinsinööri
Lehtonen Kari, ylitarkastaja
Rautiainen Marko, kengitysseppä
11.03.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Paloskylä sijaitsee Toivakan keskustaajamasta noin seitsemän kilometrin päässä. Paloskylältä on Toivakkaan matkannut taksikyydillä koululaisia jo useamman sukupolven verran. Paloskylällä asuva Kai Bågman muistelee itse kulkeneensa taksikyydillä koulumatkan vuodesta 1980 niin kauan kuin Toivakassa koulua kävi.
– 45 vuoden aikana on taksikuskikin vaihtunut moneen kertaan. Koulukyytejä ovat ajaneet mm. Urho Häkkinen, Arvo Pänkäläinen, Seppo Porri, Leena Viiala, Ritva Auvila ja nyt viime aikoina Tapani Järvelin, muistelee Kai.
Nyt tähän pitkään ketjuun on tulossa katkos, sillä koulujen keväällä loppuessa, loppuvat myös kuljetettavat koululaiset. Viimeisenä mohikaanina tässä kuljetettavien koululaisten ketjussa on Bågmannien poika Aleksi.
– Sitten näyttää todellakin tulevan useamman vuoden tauko, ennen kuin Paloskylältä matkaa taas koululaisia Toivakkaan, kertoo Kai.
Taksiautojakin on ollut monen merkkisiä vuosien saatossa.
– On ollut Peugeot 504, erilaisia Mercedes-Bentzejä, Volvoja ja Opel Record. Nyt viime aikoina kalustona ovat olleet VW Transporter ja VW Caddy. Auton merkistä riippumatta on koululainen joutunut joskus meidän mäelle loppumatkan kävelemään, kun lumi ja liukkaus ovat estäneet taksin pääsyn mäen päälle. Meiltä kotipihasta tulee korkeuseroa jyrkkää mäkeä alas Toivakan suuntaan reilu 40 metriä, toteaa Kai.
Paloskylän tie on varmasti koetellut myös taksien kestävyyttä. Hiekkapohjainen tie menee helposti montuille ja ns. nimismiehen kiharalle, ja siinä pomputuksessa ohjauslaitteet ja jousitus ovat koetuksella. Kai kertoo itse joutuneensa useitakin kertoja autoonsa jousia vaihtamaan. Taksiyrittäjä Tapani Järvelin vahvistaa Bågmannin näkemykset. Järvelin on ajanut Paloskylän kyytejä vuodesta 2005 alkaen. Kahdenkymmenen vuoden aikaan mahtuu kyseiseltä tieltä monenlaista kokemusta.
– Tie on joskus ollut niin surkea, että yhtenä talvena, kun kevät koitti, jouduin uusimaan lähes koko auton alustanrakenteet. Tuona keväänä uusittiin autooni iskunvaimentimet, jarrusatulat ja suuri määrä erilaisia niveliä. Lisäksi menivät uusiksi raidetangon päät. Pääosin nämä vauriot johtuivat Paloskylän tiestä, kertoo Järvelin.
Kai Bågman haluaa kiittää kyläläisten puolesta kaikkia taksikyytejä Paloskylän lapsille antaneita hyvistä ja turvallisista kyydeistä.
Veikko Ripatti
04.03.2025 | Tilaajille, Toivakka
Jääkäriliike on mielenkiintoinen pala suomalaista historiaa. Se syntyi syksyllä 1914 ja sen päätöksien seurauksena helmikuun 25. päivänä 1915 astuivat ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset Saksan armeijan koulutettavaksi Lockstedtin leirille Schlesvigissä. Koulutusjoukosta muodostettiin 1916 Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (JP 27), jolla se yleisesti tunnetaan. Päivälleen kolmen vuoden päästä 25.2.1918 jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan johtamaan Suomen muodostettavaa armeijaa.
Jääkärit olivat pääosin valveutuneita miesylioppilaita, jotka halusivat laajentaa osaamistaan, eli hankkia sotilaskoulutuksen Saksassa, jotta Suomen itsenäistyminen Venäjästä olisi mahdollista. Lopulta tehtävä muodostui varsin erilaiseksi, ja jääkärit joutuivat palatessaan keskelle Suomen sisällissotaa ja he osallistuivat siihen pääosin valkoisten puolella.
Kun Suomi joutui talvisotaan, palvelukseen astui 774 jääkäriä.
Helmikuun 25. päivä on siis Jääkäripataljoona 27:n vuosipäivä. Keski-Suomessa vapaaehtoisesti Saksaan lähteneiden perinteitä vaalii JP 27:n Keski-Suomen Perinneyhdistys ry. Yhdistyksen johtokunta päätti, että tänä merkkivuonna se yhteistyökumppaneidensa avulla sytyttää kynttilän jokaiselle Keski-Suomeen haudatun jääkärin haudalle kuten 10 vuotta sitten 100-vuotismerkkipäivän yhteydessä. Yhdistyksen omat resurssit eivät siihen riittäneet, vaan apua pyydettiin esimerkiksi seurakunnilta. Toivakassa kynttilän jääkäri Jaakko Mataraisen haudalle sytytti tietokirjailija Timo Siukonen.
Jaakko Matarainen syntyi vuonna 1892 Oravisaaressa ja hänen elämänsä päättyi 25-vuotiaana tammikuussa 1918.
– Matarainen työskenteli merimiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 alkaen pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Matarainen osallistui moottorivene- ja rautatienrakennuskursseille Libaussa vuonna 1917. Hänet laskettiin 10. tammikuuta 1918 siviililomalle Saksaan, missä hän sai surmansa ollessaan matkalla Kölniin lähellä Osnabrückin kaupunkia sattuneessa rautatieonnettomuudessa 16. tammikuuta 1918, kertoo Siukonen.
Jaakko Matarainen haudattiin Osnabrückin hautausmaalle yhdessä 11:n samassa onnettomuudessa kuolleen jääkärin kanssa.
Matarainen ei ehtinyt osallistumaan vuoden 1918 taisteluihin Suomessa, sillä jääkärien pääjoukko palasi Suomeen helmikuussa 1918. Geni-tietokanta tietää kertoa, että hänen äitinsä oli Edla Matarainen, myöhemmin Suojama, Heiskan Matara-ahosta.
Jääkäriliikkeessä oli mukana myös Uuraisilla syntynyt Matti Salminen.
Hänen vanhempansa olivat itsellinen Johannes Salminen ja Edla Pokela. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 13. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin kuitenkin jo samana vuonna siviilitöihin.
Kotimaahan hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja siirtyi työmieheksi Pietarsaareen ja Kruunupyyhyn ja kuoli vuonna 1962.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäellä vietettiin keskiviikkona 19.2. iltapäivää terveyden merkeissä.
Terveydeksi! -iltapäiväksi nimetty tapahtuma keräsi toistakymmentä mukaan joutanutta. Järjestäjinä olivat Ruuhimäki-seura ry. ja Toivakan kunta. Ruuhimäki-seura ry on kunnostanut entistä koulua, nykyistä kylätaloa suurella remontilla.
Nyt pidetyssä hyvinvointia edistävässä tapahtumassa vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander ohjasi osallistujat tuolijumppaan. Tuolijumpassa kehon eri lihastoiminnot pääsivät sopiviin venytyksiin ja punnerruksiin. Mentiin kumartaen alas kohti lattiaa ja ojentauduttiin kädet kohotettuina kohti kattoa. Marssittiin tuolilla istuen, ojenneltiin kaikkia jäseniä ja koukisteltiin niin, että pienetkin lihakset saatiin lämpiämään.
Keskustelussa nousi esiin tiedonsaannin ongelmat. Aina ei tapahtumien tiedotus kohtaa asukkaita, varsinkaan niitä, jotka asuvat kunnan reunamailla. Näin on esimerkiksi terveysaseman auki tai kiinnioloaikojen kohdalla.
Kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen kertoi mistä kunnan tapahtumista tietoa löytää. Internet on tätä päivää ja se, joka käyttää älylaitteita löytää tiedot kunnan kotisivulta uutiskirjeen muodossa. Paperiversiona uutiskirjettä voi myös tilata itselleen. Sitä on jaossa myös kirjastolla ja tapahtumissa, missä kunnan edustajat ovat läsnä.
Terveydeksi! -iltapäivän tarjoilussa oli huomioitu tarjottavien kahvileipien terveellisyys, siten, että ne sisälsivät vain luonnon omia makeuttamisaineita, eli sokeria ei leivonnaisissa ollut käytetty. Lopuksi Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen kertoi tulevista tapahtumista. Kuukausittaiset tapahtumat löytyvät myös Ruuhimäki-seura ry:n nettisivulta. Koulun tilat ovat myös vuokrattavissa.
Veikko Ripatti
19.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
FCG Finnish Consulting Group ja MDI ovat tuoreessa tutkimuksessa tarkastelleet kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa entistä laajemmin EVP-indeksin avulla. EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntagurut valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Indeksiin on otettu mukaan 293 Manner-Suomen kuntaa, ja se osoittaa suuria alueellisia eroja.
Toivakka sijoittui komeasti seitsemännelle tilalle alle 4000 asukkaan kuntien joukossa. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvukolmiossa, neljä Lapissa ja viisi muualla Manner-Suomessa. EVP-indeksi osoittaa, että kuntien kärkijoukko on pysynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.
Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.
Toivakan kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on tarkasteltu osana tätä laajempaa analyysiä. EVP-indeksiin sisältyvät muuttujat kattavat talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan sekä väestön, asumisen ja vapaa-ajan asumisen kehityksen. Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy indeksissä, ja erityisesti suuremmat kaupungit ovat joutuneet turvautumaan velkarahoitukseen elinvoiman kasvattamiseksi.
Usein kasvu ruokkii kasvua ja menestys menestystä. Toivakan kunnan hyvä sijoitus ja kehitys EVP-indeksissä antaa arvokasta tietoa kunnan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseksi entisestään.
13.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Kangasniemeltä viime vuoden lopulla puolisonsa kanssa Toivakkaan muuttanut Marika Väänänen on tuore yrittäjä. PirtinTaika tarjoaa erilaisia kotipalveluja.
– Se voi olla siivousta tai asiointi- ja kauppa-apua. Teen myös kuolinpesien tyhjennyksiä. Lemmikkien hoitaminen on myös mahdollista, Marika kertoo.
Marika on koulutukseltaan lähihoitaja ja on tehnyt sitä työtä muun muassa Sulkavalla ja Kangasniemellä. Sekä Marikan että puolisonsa juuret ovat Juvalla. Marikan puoliso on myös yrittäjä; hän tekee metsätöitä.
– Olen erikoistunut opinnoissani sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Myöhemmin tein vielä päihde- ja mielenterveyspuolen tutkinnon. Olen tehnyt suurimmaksi osaksi töitä vanhustenhuollossa. Se työ on joissain yksiköissä raskasta, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa ja siihen vaikuttaa jatkuva hoitajamitoituksien pienentäminen ja muut leikkaukset, jolloin vähäinenkin henkilökunta väsyy ja tulee sairaslomia. Sijaisia on vaikea saada varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Katsotaan, miten yritystoiminta lähtee käyntiin. Onhan se mahdollista, että teen lähihoitajankin töitä yrittäjyyden rinnalla tulevaisuudessa, Marika pohtii.
Yritysajatus on saanut alkunsa siitä, mitä Marika on työssään lähihoitajana vanhuspalveluissa nähnyt.
– Kyllähän se kodin siisteys saattaa olla mitä sattuu, samoin ruokapuoli. Ajatuksena olisi, että voisin käydä asiakkaan kanssa vaikka yhdessä kaupassa, valmistaa ruokaa ja niin edelleen. Työn ohessa olisi läsnäoloa, kun ei ole niin kiire koko ajan. Haluaisin omalla yritystoiminnallani vahvistaa sitä, että vanhukset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Pariskunta on viihtynyt Toivakassa.
– Viime kesästä saakka etsiskelimme sopivaa taloa esimerkiksi Kangasniemeltä ja lähiseuduilta. Sitten törmäsimme tähän taloon täällä Huikossa. Olimme ajaneet tästä muutaman kerran ohitse ja sitten päätimme tulla katsomaan.
Marika sanoo, että Huikon alue on osoittautunut mukavaksi asuinpaikaksi.
– Olemme tutustuneet nopeasti kyläläisiin. Olemme käyneet myös yrittäjien aamukahveilla ja meidät on otettu mukavasti vastaan Toivakassa. Ihmiset ovat olleet kannustavia. Asuinpaikka on täällä maaseudulla, mutta tästä on lyhyt matka Jyväskylään.
Maarit Nurminen
