Kaisa ja Olli palkittiin Korpilahden vuoden yrittäjinä

25.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille

Kauppapuutarha Honkanen Oy:n yrittäjät Kaisa Hoppula ja Olli Nieminen palkittiin Korpilahden yrittäjäjuhlassa lauantaina vuoden yrittäjinä.
Kaisa ja Olli ostivat kauppapuutarhan alkuvuodesta 2009 eli pian taivalta on takana 16 vuotta.
Kaisa Hoppula sanoo, että yritystoiminnassa eteen tulee monenlaisia haasteita. Kauppapuutarha Honkasella niitä elettiin esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten, kun yrittäjien tiet henkilökohtaisessa elämässä erkanivat avioeron myötä.
-Se oli minun kokemukseni mukaan yrityksen ja yrittäjän taipaleen vaikeinta ja rankinta aikaa. Eihän se ollut mitenkään itsestään selvä asia, että pystymme yhdessä yrittäjinä jatkamaan, Kaisa Hoppula muistelee.
Eteen päin kuitenkin lähdettiin ja yrityksen toimintaa on määrätietoisesti kehitetty vuosien saatossa. Seuraavat haasteellisemmat ajat kohtasivat koronavuosina ja seuraavaksi Ukrainan sodan syttyessä.
-Kustannukset nousivat roimasti kerralla, Olli Nieminen sanoo.
Olli Nieminen on työskennellyt Honkasella 14-vuotiaasta lähtien.
-Siellä ollessani ajattelin, että yritys tulee varmaan jossain vaiheessa myyntiin. Kun sitten tuli ammatinvalinnan aika, menin puutarhakouluun. Sitä kautta Kaisakin tuli sitten mukaan.

Toisin kuin moni saattaa ajatella, kauppapuutarhalla puolet työstä tehdään jo syksyisin.
-Seuraavan kevään tuotanto suunnitellaan ja remontteja tehdään. Tällä hetkellä ensi kevään tavarat, kuten esimerkiksi siemenet ja taimet on jo tilattu. Keväällä on sitten uuden kasvun ihmeen aika.
Sesonkikiirettä kestää viitisen kuukautta ja silloin ei aikaa muuhun juurikaan jää.
-Useasti minulta kysytään, mitä teen, kun myyntisesonki päättyy ja loma alkaa. Ensimmäiseksi pesen talvivaatteet kaappiin ja siivoan kodin sellaiseen kuntoon, että siellä voi aikaansa viettää. Vapaa-ajalla vietän aikaa ystävieni kanssa. Työn vastapainona toimii metsä. Siellä marjastan, sienestän ja käyn hirvimetsällä.
Ensi vuonna uusi kausi aloitetaan viikolla kuusi. Kausi alkaa purkittamalla turpeet valmiiksi.
Töiden tauottua heinäkuuksi, Olli Nieminen lataa akkujaan parhaiten veneilemällä.
-Se on itselleni ykkösjuttu ja tänäkin vuonna on tullut veneellä oltua kuukauden päivät.
Kauppapuutarha Honkasen yrittäjät ovat investoineet vuosien varrella runsaasti. Lämpökeskus ja lämmönjako on uusittu, samoin kastelujärjestelmä. Puutarhalle on rakennettu kaksi kasvutunnelia ja kaksi uutta kasvihuonetta.
-Joka syksy on jotain remonttia ja huoltoa tehty, niin tänäkin syksynä. Pihaa on muun muassa asfaltoitu, yrittäjät kertovat.
Kumpikin yrittäjä tykkää työn monimuotoisuudesta.
-Teknisiä taitojakin kysytään paljon ja niitä pitää olla monenlaisia. Työhön kuuluu johtajuutta, markkinointia ja monta muuta asiaa, Hoppula sanoo.
-Parasta on se, että saa toteuttaa itseään aikalailla sataprosenttisesti. Onnistumiset tai epäonnistumisen näkyvät heti, Nieminen tuumaa.
Valinnastaan vuoden yrittäjäksi he olivat iloisia.
-Kyllä meistä tuntuu siltä, että olemme tittelin ansainneet. Tämä tuli oikeaan hetkeen. Tällainen palkinto kannustaa jatkamaan eteen päin.

Maarit Nurminen

”Kovin on suku rikastunut minun jälkeeni”

22.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille

Airi Vuorisen neulepuikoilla on tällä kertaa vaaleanpunaista lankaa. Langasta on syntymässä lämmintä seitsemännelletoista lapsenlapsenlapselle. Tyttö syntyi sukuun marraskuussa. Tänä vuonna neljännen polven jälkeläisiä on syntynyt kaksi; katras kasvoi poikalapsella syyskuussa. Pienokaiset saavat heti synnyttyään myssyn ja sukat. Ristiäisiin valmistuvat peitto, nuttu, myssy, sukat ja lapaset.

Airilla on kaksi lasta ja lastenlapsia on seitsemän.
-Kovasti on suku rikastunut minun jälkeeni, ensi viikolla 80 vuotta täyttävä Airi nauraa.
Airin käsistä syntyvät myös riisipiirakat, niin ristiäisiin kuin yksivuotissyntymäpäiville.
-Jos nyt rupeaisin tässä luettelemaan nimiä, saattaisin ne kaikki muistaakin. On niitä ollut jo pakko kirjoittaa ylös ja merkitä syntymäpäivät keittiön seinällä olevaan kalenteriin pienellä sydämellä. Siitä on helppo katsoa, montako syntymäpäivää on tässä kuussa. Joulukuussa on eniten tapahtumia, kun on seitsemät syntymäpäivät. Kivaa on puuhata. Olen sanonut, että piirakoita ja munavoita teen niin pitkään kuin kykenen.

Paitsi omiin jälkeläisiin, Airi käyttää aikaansa myös yhteiseksi hyväksi. Hän on toiminut Korpilahden reumayhdistyksen puheenjohtajana pian 15 vuotta.
-Kerran viikossa on kokoontuminen ja kerran kuukaudessa on käsityökerho. Tiistaisin on yhteiskävely. Se ei ole saanut kovin suurta suosiota. Ihmiset kävelevät ehkä sitten itsekseen. Liikunta olisi kyllä tosi tärkeää, Airi sanoo ja lisää, että on itse alkanut käydä aamulenkillä.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtäviä hän on hoitanut toistakymmentä vuotta.

Jyväskylässä syntynyt ja kasvanut Airi on asunut suuren osan elämästään Korpilahdella.
-Äiti oli Karjalasta ja isä Pylkönmäeltä eli olen puoliverinen karjalainen. Isäni oli mukana kummassakin sodassa ja oli sotainvalidi. Kumpikin kuoli jo 59-vuotiaana, 13 vuoden välein. Heillä oli sen verran ikäeroa.
Airilla on kolme nuorempaa sisarusta.

Airin ensimmäinen työpaikka oli Mäki-Matin konttorissa Jyväskylässä.
-Olin töissä ensin laskutuksessa ja viimeisin tehtävä oli säästökassassa ennen kuin jäin äitiyslomalle.
Airin puoliso Erkki opiskeli teknillisessä koulussa sen ajan, kun Airi oli äitiyslomilla.
-Kun Erkki valmistui, hän sai työpaikan Koskensaaren naulatehtaalta Petäjävedeltä. Muutimme sinne. Meille oli tehty asunto entiseen leivintupaan. Pari vuotta olin kotirouvana ja sitten pääsin Arelle töihin. Kuljin ensin Motilla eli pienellä sinisellä junalla ja sen jälkeen tuttujen kyydissä. 1970-luvulla pääsin naulatehtaalle myyntisihteeriksi, Airi kertoo.
Myöhemmin puoliso eteni tehtaanjohtajaksi ja perhe muutti suurempaan taloon Koskensaaren alueella.

Vuonna 1977 perhe muutti Korpilahdelle, kun Erkki kosiskeltiin tänne töihin.
-Aloin kysellä itselleni töitä Korpilahdelta ja kävi hyvä tuuri ja sain osa-aikaisen työn Korpilahti-lehdestä. Töitä oli kolmena päivänä viikossa.
Eräänä päivänä Lahkonmyllyssä asuneen perheen ovikello soi ja ovella oli Ensio Antikainen. Hän tuli kysymään Airia kiviveistämön toimistoon töihin.
-Sanoin, että kahtena päivänä voin tulla.
Myöhemmin Korpilahti-lehden työstä tuli kokoaikainen ja kiviveistämö jäi.
Korpilahdella Airi tunnetaan ja muistetaan Korpilahti-lehden toimistonhoitajana. Hän oli lehdessä töissä 31,5 vuotta.
-Aloitin vuonna 1977 ja jäin eläkkeelle vuonna 2009. Tänäkin päivänä lehtiasioissa saatetaan ottaa yhteyttä. Nuoretkin ihmiset tervehtivät, vaikka en minä heitä välttämättä enää tunne. Jäin eläkkeelle, kun kuntaliitos toteutui. Olin ensin aikonut olla vielä vuoden, mutta siinä kohtaa ajattelin, että nyt on hyvä hetki jäädä pois.

Airi Vuorinen juhlii syntymäpäiviään perjantaina.
-Ajattelin, että nyt pidetään vielä viimeiset pippalot. Ensi perjantaina on varsinainen syntymäpäivä ja sunnuntaina tulevat sitten sukulaiset.
Enää ei Airin tarvitse juhlia yksin järjestää, vaan apua tulee lapsenlapsilta.
-Kyllä he tulevat mummoa auttamaan.

Maarit Nurminen

Menoa ja meininkiä: Kauneimmat joululaulut soivat pian

21.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut soivat tänäkin vuonna maailman lasten puolesta. Jyväskylän seurakunta järjestää yhteensä 60 Kauneimmat joululaulut -tilaisuutta.

Korpilahdella lasten kauneimmat joululaulut soivat kirkossa 3.12. Putkilahdessa lauletaan 4.12. ja Saakoskella 12.12. Korpilahden kirkossa kauneimpia joululauluja lauletaan yhdessä 22.12.

Jyväskylän seurakunnassa Kauneimmat Joululaulut soivat kirkkojen lisäksi muun muassa hoitokodeissa ja kortteliklubeilla – tai vesijumpan tahtiin AaltoAlvarissa tiistaina 17.12. klo 15–17 sekä Vaajakosken uimahallissa Wellamossa keskiviikkona 18.12. klo 13.30–17.

Omat tilaisuutensa järjestetään ruotsin- ja englanninkielisille laulajille, ja tänä vuonna lauletaan myös saamen kielellä. Pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamenkieliset laulut kaikuvat Keltinmäen kirkossa lauantaina 7.12. klo 17.

Yleisö laulaa Jyväskylä Sinfonian säestyksellä Taulumäen kirkon kahdessa tilaisuudessa torstaina 12. joulukuuta klo 18 ja 20. Orkesteria johtaa Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Lorenzo Passerini. Esilaulajia ovat Jyväskylän seurakunnan kanttorit Eveliina Modinos ja Jukka Hassinen sekä Gaudioso-nuorisokuorolaiset.

Raskaammat Kauneimmat Joululaulut soivat puolestaan Vaajakosken kirkossa perjantaina 20.12. klo 18.

Yhteislaulutilaisuuksien lisäksi seurakunta järjestää Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalveluksia ja -konsertteja.

– Joulumieli löytyy tuttuja joululauluja laulamalla, ja voimme samalla tehdä hyvää maailman lasten auttamiseksi, sanoo Jyväskylän seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun asiantuntija Ulla Klemettinen.

Laulutunnelmaan pääsee lisäksi Jyväskylän seurakunnan Youtube-kanavalla sunnuntaina 22.12. klo 18 Palokan kirkosta välitettävän suoratoistolähetyksen kautta.

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön heikoimmassa asemassa olevien lasten olojen parantamiseksi. Keräykseen voi lahjoittaa myös verkossa osoitteessa kauneimmatjoululaulut.fi/lahjoita tai MobilePaylla numeroon 61408.

Kaikki Jyväskylän seurakunnan Kauneimmat joululaulut -tapahtumat osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/joulu.

Sähköt poikki pitkin Korpilahtea

21.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille

Torstaina puolenpäivän jälkeen Korpilahdella on useita alueita, jotka ovat edelleen sähköttömiä. Näin on esimerkiksi eteläisillä ja pohjoisilla kylillä sekä Heinosniemen ja Kärkisten suunnalla.

Mason Ratsutallin yrittäjä Nina-Maria Granroth kertoo, että sähköt ovat olleet poikki eilisillasta saakka.

-Ne menivät, kun aikuisten ratsastustunti oli kentällä käynnissä. Hevoset pysyivät rauhallisina, vaikka ihmiset ehkä vähän säikähtivätkin. Nopeasti saimme otsalamput ja taskulamput käyttöön. Eilisiltana oli vielä kuutamo ja luntakin, joten ulkona näki aika hyvin.

Granroth kertoo, että sähköyhtiö on kertonut sähköjen palaavan aikaisiin tänään torstaina illalla.

-Taloon tulee vesiosuuskunnan vesi ja se on toiminut normaalisti, joten hevosilla ei ole mitään hätää. Sitä paitsi tuossa vieressä oleva pieni järvi on vielä auki. Siitä saisimme vettä hätätapauksessa. Onhan se ihmisille hankalampaa touhuta otsalampun kanssa, mutta hevoset ei pimeästä hätkähdä.

(Juttu päivittyy)

”Lentopallo on parasta paikan päällä”

20.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille

Marjut Leikas aloitti Korpilahden Pyrinnön puheenjohtajana elokuussa.
– Pyrinnön toiminnassa olen ollut mukana muutaman kauden, mukaan tulin sitä kautta, kun tyttäreni rupesi pelaamaan kavereidensa houkuttelemana, Leikas kertoo.
– Pyrinnön hallituksessa olin puolitoista kautta, viime kauden olin myös B-tyttöjen joukkueenjohtajana. Kaikkihan tässä ovat vapaaehtoisia, pyrimme aina vaihtamaan hallituksen jäseniäkin, ettei homma käy liian raskaaksi kenellekään, Leikas sanoo ja kehuu pyrintöläisten talkoohenkeä.
– Tämä yhteisö on tosi hieno ja mukana on kivoja ihmisiä. Kun oma lapseni pelaa joukkueessa, koen tärkeänä olla itsekin mukana. Hallinnollinen puoli on minulle tuttua oman työni kautta, ja tällainen järjestelijän rooli on minulle luontainen, Leikas sanoo.
– Itse olen pelannut lentopalloa joskus yläkoulu- ja lukioikäisenä. Olen kotoisin Pieksämäeltä, Pieksämäen Namikan kaikki pelit tuli käytyä katsomassa silloin aikoinaan. Täällä Pyrinnössä nuoret saavat liikkua yhdessä ja kasvaa yhdessä, onhan se etuoikeus, että siinä saa olla mukana.

Pyrinnöllä on tällä kaudella B-tyttöjen, C-tyttöjen, D-ikäisten sekä naisten joukkueet, jotka pelaavat sarjoissa, E- ja F-ikäiset pallokerholaiset eivät ole vielä pelanneet sarjassa. Naiset ovat mukana aluesarjassa, D-ikäisillä on sekasarja, jossa pelaa sekä tyttöjä että poikia.
– Naisten joukkueessa meillä oli vähän katoa, nyt naisten joukkueessa pelaa myös C-tyttöjä, jotka haluavat haastaa itseään. B-tyttöjen joukkue meillä on tällä hetkellä suurin, mukana on 12 tyttöä, Marjut Leikas kertoo. B-tytöt ovat 15 – 16 -vuotiaita, C-tytöt 13 – 14 -vuotiaita, D-ikäiset 11 – 12 -vuotiaita ja pallokerholaiset 10-vuotiaita tai nuorempia.
– Pyrinnönkin jäsenmäärä on vähentynyt paljon, väheneminen alkoi korona-aikana. Sama näkyy muuallakin, Korpilahti ei ole poikkeus. Sarjoista on jäänyt poiskin joukkueita, kun he eivät ole saaneet tarpeeksi pelaajia, Leikas kertoo.
– Meille on tullut tänä vuonna uusiakin pelaajia ja se on kiva juttu, samoin se, että pelaajia, jotka ovat jo lopettaneet, on aloittanut uudestaan. Pidimme koululla koululentis-tapahtuman, ja sitäkin kautta on tullut jo kyselyjä. Uudet pelaajat ovat aina tervetulleita. Meillä on hallituksessakin uusia ihmisiä, yksi opettajakin, Kiia Aronen. Hänen kauttaan pystymme syventämään yhteistyötä koulun kanssa.

Vuosi sitten syksyllä kaupunki korotti salimaksuja ja aikaisemmin ilmaiset nuorten vuorotkin tulivat maksullisiksi.
– Se oli meille aikamoinen yllätys, mutta olemme selviytyneet. Olemme onnistuneet varainhankinnassa tosi hyvin. Meillä oli päättyneen tilikauden tulos plussalla, emmekä joutuneet nostamaan pelaajamaksuja. Tälle kaudelle teimme pelaajamaksuihin pienen indeksikorotuksen, mutta ne ovat edelleenkin tosi matalalla tasolla, Marjut Leikas kertoo.
– Haluammekin pitää pelaajamaksut alhaalla. Meille on kunnia-asia, että harrastaminen on kaikille mahdollista, eikä se jää kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta.
Rahaa Pyrintö on hankkinut muun muassa järjestämällä turnauksia ja tekemällä erilaisia talkoita.
– Varainhankinta on vaatinut työtä, ja haastavaakin se on, kun kaikilla on kaikkea muutakin tekemistä. Jokainen saa osallistua talkoisiin siten kuin pystyy. Jos ei pysty tulemaan paikan päälle, voi vaikka leipoa kahvilaan tai hankia arpajaispalkintoja. Talkootyötä on erilaista ja siihen on osallistuttu hyvin, iso kiitos siitä kaikille pelaajille ja vanhemmille, Leikas sanoo.
– Jos varainhankinta menee edelleen hyvin ja jos saamme sponsoreita, meillä on mahdollisuus uusia peliasut; sitä ei ole tehty moneen vuoteen.

Leikas haluaa myös tuoda lentopalloa ja Korpilahden Pyrintöä tutuksi korpilahtelaisille.
– Olemme esimerkiksi mukana Korpilahden joulunavauksessa ja muissa tapahtumissa ja teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Osuuspankki on meille iso ja pitkäaikainen kumppani, nyt virittelemme yhteistyötä Hippo-hiihtojen ja Hippo-yleisurheilukisojen järjestämisessä. Toki Hippo-kisojen järjestäminen on meille varainhankintaa, mutta on se myös lentopallon ja Pyrinnön tunnetuksi tekemistä ja yhteisöllisyyden vaalimista, Leikas sanoo.
– Nyt olemme miettineet, miten saisimme korpilahtelaiset aktivoitua lentopallon pariin. Olemme laittaneet kotiturnauksista ilmoituksia kauppojen ilmoitustauluille. Pelit ovat avoimia kaikille, eikä niihin ole sisäänpääsymaksuja; nuorille olisi tärkeää, että kotipeleissä olisi katsojia kannustamassa. Kannattaa tulla aistimaan tunnelmaa, Kiian keksimän sloganin mukaan lentopallo on parasta paikan päällä.

Tiina Lamminaho