– Kaikki asiakkaat eivät ole siirtyneet nettiin, kirjaston tiskillä asioidaan edelleen ja tehdään esimerkiksi varauksia. Enimmäkseen asiakkaat kyselevät jotain tiettyä kirjaa, tai tietyn kirjasarjan osia, kirjastonjohtaja Liina Mustonen-Luumi kertoo.
– Monet katsovat netistä jonkin tietyn kirjan, jonka haluavat lainata, ja pyytävät apua, jos eivät löydä sitä itse hyllystä. Muutamat asiakkaat kyselevät lukuvinkkejäkin, kun palautavat jo lukemiaan kirjoja, kirjastovirkailija Tuula Vatiainen jatkaa.
– Sellaiset ovat kivoimpia kysymyksiä. Minusta on kiva miettiä asiakkaan kanssa, mikä voisi olla hänelle mieluisaa luettavaa, Liina Mustonen-Luumi toteaa.
Vatiaisen ja Mustonen-Luumin mukaan kirjastolla on paljon vakioasiakkaita, mutta uusiakin asiakkaita tulee viikoittain.
– Monet vakioasiakkaista ovat siirtyneet kokonaan omatoimikäyttäjiksi, niin ettei heitä enää näe ollenkaan, Tuula Vatiainen toteaa.
– Omatoimikirjasto on täällä Korpilahdella hyvin käytetty ja siitä täytyy korpilahtelaisia kiittää, että ongelmia tai häiriöitä ei ole juuri ollut. Näkee, että omatoimikirjastoa arvostetaan täällä, Liina Mustonen-Luumi kiittelee.
Liina Mustonen-Luumi on myös Keljonkankaan ja Säynätsalon kirjastojen johtaja. Asiakaspalvelutyön lisäksi hänelle kuuluu lähiesihenkilön tehtävät, kokoelmatyötä ja kirjaston tiloihin kuuluvia asioita.
– Kokoelmatyö tarkoittaa lähinnä aineistojen poistoa. Koska koko ajan tulee uutta aineistoa, täytyy vanhoja poistaa. Poistoon laitetaan huonokuntoista aineistoa ja sellaista aineistoa, jota ei lainata, Liina Mustonen-Luumi kertoo.
– Meillähän on Jyväskylän kirjastossa kelluva kokoelma, eli aineistolla ei ole kotikirjastoa, vaan kirjat jäävät siihen kirjastoon, mihin asiakas ne palauttaa, jos niihin ei ole varauksia. Uuden aineiston hankinta on keskitetty, aineistoa ei osteta tiettyä yksikköä varten. Hankintaehdotuksia tulee asiakkailta ja niitä toivommekin. Nettisivuilla on lomake hankintaehdotuksia varten, otamme niitä toki vastaan kirjastossakin ja toimitamme eteenpäin.
Kirjojen lisäksi Korpilahden kirjastossa on lainattavana cd-levyjä, seurapelejä sekä ukulele, pääkirjastossa lainattavia soittimia on enemmänkin. E-aineistoa voi käyttää myös omatoimisesti kotoa käsin.
– Kirjaston omaa e-aineistoa meiltä ei kovin paljon kysellä, ilmeisesti ne, jotka haluavat sitä käyttää, löytävät aineiston omatoimisesti. Celia-palvelua kyllä kyselläänkin. Celia oli aikoinaan näkövammaisten kirjasto, nyt palvelu on avattu kaikille, joilla on jokin lukemiseste, vaikkapa luki-vaikeus tai käsien vapina, joka estää fyysisen kirjan lukemisen. Celia-palvelussa on äänikirjoja, joita voi kuunnella tietokoneella tai sovelluksella, lisäksi Celian kirjakerho toimittaa kirjoja cd-levyillä kotiin, Liina Mustonen-Luumi kertoo.
Lasten- ja nuortenkirjoissa lainatuimpia ovat kestosuosikit Risto Räppääjä -kirjat, Tatu ja Patu -kirjat sekä Neropatin päiväkirjat.
– Aikuisten puolella kirjavarauksissa Korpilahdellakin näkyy Satu Rämö -ilmiö. Varatuimpien listalla ovat sekä kaksi häneltä jo ilmestynyttä kirjaa, ”Rósa ja Björk” ja ”Hildur”, että kolmas, vielä hankintalistalla oleva ”Jakob”. Uusimpaan kirjaan on Jyväskylässä yhteensä 564 varausta, kirjoja on tulossa 27 nidettä ja lisäksi viikkolainoihin kuusi nidettä, Mustonen-Luumi kertoo ja vinkkaa, että Satu Rämö on tulossa kirjailijavieraaksi pääkirjastolle 1. marraskuuta.
Kirjastossa on käytettävissä neljä asiakastietokonetta, tulostin ja kopiokone.
– Kaikkia niitä voi käyttää myös omatoimiaikana, tulosteet ja kopiot voi maksaa säästönorsuun. Tietokoneilla voi muun muassa maksaa laskuja, käyttää sähköpostia tai vaikkapa kirjoittaa, aikaa ei tarvitse varata. Koulupäivän jälkeen koululaiset käyvät monesti pelaamassa koneilla, Liina Mustonen-Luumi kertoo.
Kirjastossa on myös pieni kokoustila, jota voi varata, sekä lehtienlukutila, jossa on luettavana niin sanoma- kuin aikakauslehtiäkin. Lehtiä voi lukea myös ilman kirjastokorttia.
– Valitettavasti olemme joutuneet pienentämään lehtivalikoimaa, kun määrärahat pienenevät ja samalla lehtien hinnat nousevat, Liina Mustonen-Luumi toteaa.
– Lehtienlukusalin kalusteiden uusimiseen olen anonut määrärahaa, saa nyt nähdä, miten kaupungin säästöt vaikuttavat siihen.
Kokoustilassa digitutorit opastavat älylaitteiden käytössä joka toinen torstai-iltapäivä. Säännöllisesti kirjastossa käy myös koululaisia ja päiväkotilaisia.
– Ryhmiä käy lähes päivittäin. Neljäsluokkalaisilla on opetussuunnitelmassa kirjavinkkaus ja eppuluokkalaisilla kirjastonkäytön opetusta, he saavat silloin viimeistään kirjastokortin, Liina Mustonen-Luumi kertoo ja Tuula Vatiainen toteaa, että moni hankkii kirjastokortin kyllä jo ennen koulun alkua.
– Kirjasto koetaan tärkeäksi palveluksi, Liina Mustonen-Luumi toteaa.
Historian lehti on kääntynyt Uuraisilla ja se käännettiin tällä kertaa upeilta taideteoksilta näyttävillä kynsillä. Ensimmäinen ukrainanuuraislaisen yritys on syntynyt. Studio Alona aloitti samoissa tiloissa, missä Kauneushoitola Sievä lopetti elokuussa. Jonna Pasasen Sievä ei suinkaan lopettanut asiakkaiden vähyyden vuoksi, vaan sairaus pisti yritystoiminnalle stopin. Siksipä yrittäjä Alona Asanova on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Jo ensimmäisinä viikkoina liikkeen ovi on käynyt tiuhaan, kun tieto uudesta yrittäjästä on esimerkiksi Facebookin kautta kiirinyt. Jos kantasuomalaistakin yrityksen perustaminen mietityttää siihen liittyvän byrokratian vuoksi, on ulkomaalaisella vielä useampia mutkia matkassa. Onneksi apua on saatavilla. Uuraisilla on oma työnsuunnittelija ja Gradian K-S Yritysidea Jyväskylässä. – Oli se aika vaikeaa ja minullekin varsin opettavaista. Jo se, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia, joilla nykyään tunnistaudutaan todella moneen paikkaan, vaikeuttaa asioiden hoitoa. Ihan perinteisiä papereita ja lomakkeita täytettiin paljon, ennen kuin päästiin avajaisia viettämään. Onneksi Alona oli itse niin aktiivinen ja hänellä oli vahva tahto perustaa oma yritys, Ari Pekka Pasanen kertoo. Pasanen on ollut Ukrainasta Uuraisille muuttaneiden yhteyshenkilö ja sellaisena myös jatkaa, vaikka nimike muuttuu työnsuunittelijasta elinkeinoneuvojaksi. Yrittäjän ammattitaidosta asia ei ollut kiinni. Alonalla on useita manikyyri- ja pedikyyritutkintoja, sertifikaatteja ja työkokemusta jo Ukrainasta. Hän on käynyt sertifikaatin myös Suomessa, mikä ei ole edes pakollista. – Kurssilla opettaja ihmetteli, miksi olin mukana, kun osasin jo kaiken, mutta halusin varmistua, että pätevyyteni riittää myös Suomessa, Alona kertoo.
Haastatteluhetkellä ukrainalaisten kotouttaja ja rinnallakulkija Hyvän Tuulen Pajan Tiia Poikonen istui Alonalla hoidettavana. Hänellä on kokemusta monista jalkahoitajista. – Alona on todella tarkka desifioinin suhteen, Tiia on huomannut. Desifointiin Alonalla onkin omat laitteet. – Kaikki instrumentit desinfioidaan ja steriloidaan useissa vaiheissa, minkä jälkeen ne varastoidaan erityisissä säilytyspusseissa, Alona Asanova kertoo. Hän on vuodessa oppinut suomen kieltä todella hyvin ja puhuu lisäksi hyvää englantia. – Ei tarvitse pelätä kielimuuria, varmasti ymmärrämme toisiamme, tervetuloa asiakkaaksi, Alona sanoo. Nail Art Studio Alonan palvelut tukevat sekä kauneutta, että hyvinvointia. Alonan Facebook-sivut ovat täynnä toinen toistaan upeampia näytteitä kynsistä, mutta aivan yhtä tärkeä osa työtä on kaiken ikäisten jalkojen hoito. Jalkahoitajalle Uuraisilla vaikuttaisikin olevan paljon tarvetta, niin naisilla kuin miehillä.Studio Alonasta saa ostaa myös lahjakortteja.
Toivakan yrittäjät valitsivat Toivakan vakkahenkilöksi tänä vuonna nuorisotyönohjaaja Minna-Mari Kivimäen eli ”Minskin”. Toivakan markkinamessuilla julkaistu titteli tuli yrittäjien puheenjohtaja Arja Korisevan mukaan Minskin erinomaisesta kyvystä toimia nuorten ja myös vanhempien kanssa. Lisäksi Minskillä on pitkäaikainen nuorisotyön kokemus, josta voi sanoa, että se on ollut menestystarina. Kun siihen liitetään vielä partiotyö Toivakan Lepinkäisissä, on vakkahenkilötunnus aivan oikeutettu. Nuorisotyön ohjaajaksi Minski valmistui 30 vuotta sitten. – Toivakan seurakunnan työyhteydessä olen ollut 25 vuotta. Sinä aikana on tullut pidettyä suuri määrä lasten- ja nuortenleirejä. Lisäksi partiolaisten kanssa toimiminen on vahvana työkuvassani. Työ jatkuu, mutta mahdollisesti luvassa on muutoksia. – Työn jatkuvuudesta en osaa sanoa, miten se toteutetaan, mikäli seurakuntien yhdistyminen tapahtuu. Pienillä seurakunnilla on samat tehtävät ja haasteet kuin suuremmillakin, mutta varoja toiminnan toteuttamiseen on vähemmän. Minski toteaa, että nyt kuitenkin jatketaan entiseen malliin. – Mikäli yhdistyminen suurempaan seurakuntaan tapahtuu, herää kysymys, onko Toivakassa enää esimerkiksi omaa rippikouluryhmää. Omalla kohdallani olen pohtinut ns. vaellusrippikoulujen osuutta tulevassa toiminnassani. Nämä vaellusrippikoulut toteutetaan yleensä reilun viikon mittaisina Lapissa. Työn Toivakan seurakunnassa Minski on kokenut myönteisenä. – Työyhteisö ja esihenkilö ovat antaneet minulle pitkälti vapaat kädet toiminnassa nuorten keskuudessa. Joskus tulee tilanteita, että ajoitus, huono sää tai informaation epäonnistuminen on johtanut myös tapahtuman epäonnistumiseen. Tällöinkin olen saanut työyhteisöltä tukea, eikä ole tullut mitään negatiivista palautetta. Pienessä työyhteisössä tehdään kaikki yleensä yhdessä. – Esimerkiksi meidän lastenohjaaja Eija Kinnusen kanssa puhallamme yhteen hiileen saaden siten ”elämäntulet” nuorten elämässä palamaan iloisesti. – Aloittaessani Toivakan seurakunnassa, monia asioista helpottava tietotekniikka ja kännykät tekivät vasta tuloaan. Toisaalta silloin ei myöskään ollut rajoituksia kirkon julistukseen nähden. Nykyisin saa miettiä tarkkaan missä mitäkin asioita kerrotaan ja mitä sanotaan, koska useat kuvaavat kännyköillä ja julkaisevat kuvaamansa netissä, Minski miettii. – Maailma ja toimintaympäristö Toivakassa ovat muuttuneet myös hyvään sunntaan. Yhteistyö kunnan, eri yhdistysten ja eri seurakuntien välillä on avoimempaa ja toimivampaa kuin aiemmin. Vuosien edetessä Minski on nähnyt ihmisen elämänkaaren. Hän on seurannut rippikoululaisten kasvun nuoruuteen ja aikuisuuteen. Ensimmäisten rippikoululaisten lapset ovat rippikouluikään tullessaan tuoneet elämän jatkumon mukavasti esiin. – Tosin tämä elämän kiertokulku on joskus surupainotteistakin. Nuorison hääjuhlien vastapainoksi tulevat hautajaiset ja muistotilaisuudet. Elämänkudos on moninainen ja sisältää kaikki väripaletin värit. Tämä haastattelu tapahtui seurakunnan Myrskylyhdyn, eli Myrskärin tiloissa ja lopetellessamme jutustelua paikalle tulvii nuorisoa ja Minski ohjeistaa heitä alkavaa illanviettoa varten. – Täällä kokoontuvat partiolaiset, kerholaiset, isoskoulutettavat, pidetään nuorteniltoja muita tilaisuuksia, toteaa Minski. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan työ ei ole kahdeksasta neljään -toimistotyötä, vaan lähes ympärivuorokautista sisältäen nuorten illat, yöpymisiä teltoissa partiolaisten kanssa ja leirejä naapurikuntien leirikeskuksissa nuorten matkassa.
Toivakan naapurissa Jyväskylän kaupunki kasvattaa asukasmääräänsä. Kaupungin lähialueilla on huolehdittava siitä, että on tarjolla kiinnostavia, erilaisia vaihtoehtoja keskusta-asumiselle, jotta myös maaseutua kaipaaville löytyy mieluinen asuinpaikka. Kaupungin läheinen maaseutu on tutkitusti haluttua asuinseutua, jonka ehdoton vetonaula lapsiperheille on kyläkoulu. Monen maallemuuttajan unelma on oma koti maaseudun rauhassa, mutta lähellä palveluita – eli juurikin kaupungin läheisellä maaseudulla. Jos halutaan lapsiperheiden muuttavan alueelle, on itsestään selvää, että lähikouluista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus vahvistaa alueen väestökehityksen notkahtamisen koulun lakkauttamisen myötä, joten koulun merkitys alueelle on merkittävä. Se vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikkavalintoihin ja tärkeää onkin ymmärtää kouluverkkoa koskevien päätöksien merkitys: kyse ei ole vain kylien lähipalveluista vaan koko kuntaa koskevasta alueiden elinvoimasta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi hiljattain tuoreen arviointikertomuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi säästöjen sijaan olla jopa päinvastainen. Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vähäisiä tai ei ollenkaan kouluverkkomuutoksia, kun taas suuria tai erittäin suuria muutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielestä ongelmana on se, että lakkauttamispäätöksiä tehdään ainoastaan talouden näkökulmasta ja unohdetaan pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset. Tulevien vuosien väestökehitys haastaa maaseutukuntia ja kaupunkeja raakasti, lisäksi päätöksiä joudutaan tekemään tiukkenevan talouden puristuksessa. Tässäkin tilanteessa katseet pitäisi pystyä pitämään kaukana tulevaisuudessa ja muistaa, että kouluverkkopäätös on myös arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on elinvoimapäätös. Parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon. Toivakkalaisen maaseudun puolustaminen ja elinvoiman vahvistaminen tarvitsee nyt uudenlaisia toimintatapoja. Asettumalla samalle puolen pöytää ja noudattamalla kunnioittavaa, kuuntelevaa ja ymmärtämään pyrkivää keskustelutapaa, voidaan välttää kyläkoulukeskustelun eskaloituminen rikki repivine seurauksineen. Yhtä köyttä vetävässä kyläläisten ja kuntalaisten, viranhaltijoiden, koululaisten vanhempien ja kuntapäättäjien muodostamassa yhteisössä halutaan kääntää kaikki kivet. Yhdessä on mahdollisuus löytää ennakkoluulottomia ja luovia ratkaisuja, joilla hyödynnetään sijaintia Jyväskylän kainalossa: keksitään keinot oppilas- ja väestöennusteiden kampittamiseen ja Kankaisten koulun tulevaisuuden turvaamiseen. Tästä hyötyy koko kunta. Kyläkoulu on lehmä, jolla maitoa – asukkaita ja oppilaita – saadaan. Lypsävästä lehmästä on syytä pitää hyvä huoli.
Reena Laukkanen-Abbey kyläasiamies, Keski-Suomen Kylät ry Johanna Niilivuo maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry Kati Markkanen maaseudun puolustaja, Toivakka
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Usein kannattaa myös ihmetellä ääneen. Höytiälainen Timo Kuusjärvi törmäsi populäärimusiikin helmeen, jonka päälle oli jo laskeutunut kevyt historian ja unohduksen tomukerros. – 1977 perustetulla suomalaisella uuden aallon katurockia soittavalla Problems? -bändillä on sen niminen biisi kuin Hello! Uurainen. Olen miettinyt mistä moinen biisin aihe on juolahtanut tekijälle mieleen? Ovatko olleet kenties keikkabussissa matkalla kohti Saarijärven silloista Kisasuojaa ja ajelleet Uuraisten kautta, Timo pohdiskeli. Selvisi, että hän oli hyvinkin jäljillä asiassa. Hello! Uurainen on Suomipunkin kultakauden tyylipuhdas edustaja vuodelta 1981. Ilmaisu on pelkistetyn tiivistä ja säteilee alkukantaista vimmaa. Kappaleessa kuvaillaan Uuraisten vetovoimatekijöitä ja maisemaa ja lopuksi todetaan ytimekkäästi ”on tyhmää jättää Uurainen näkemättä”. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Problemsin voimahahmo Tumppi Varonen. Promlemsin kuuluisin kappale on ehkä Katupoikien laulun punk-versio, joka aikoinaan aiheutti syvää paheksuntaa, mikä epäilemättä oli tarkoituskin. Tätäkin tunnetumpi on kuitenkin Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kappale vuodelta 1979, Tahdon rakastella sinua. Moni luulee, että äänessä on Pelle, mutta lauluosuudet hoitaa Tumppi Varonen. PaikallisUutisten tutkivan journalismin osasto ryhtyi selvitystyöhön ja etsi Tumppi Varosen yhteystietoja. Facebookista legenda löytyikin ja meseviesti singahti matkaan. Tumppi Varonen eli Tuomo Valokainen on tehnyt rocktähteyden lisäksi pitkän uran lähihoitajana Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Myös Problems? on yhä voimissaan, vaikka kokoonpano on muiden kuin Varosen osalta kokenut monia muutoksia. Uusimmissa biiseissä on otettu kantaa esimerkiksi koulukiusaamista vastaan. Tumppi vastasi ja kertoi tarinan biisin taustalla. – Hello! Uurainen syntyi kun ajettiin 100 kertaa pysähtymättä esimerkiksi Saarijärveltä Jyväskylän läpi Helsinkiin ja toisinpäin… Kerran Problemsien kanssa sanottiin kuskille: Aja Uuraisiin. Hän ajoi mutta ajoi ohi. Toisella kerralla pysähdyimme Pelle Miljoona -porukan kanssa tiekyltin eteen. Kuva löytyy… Pian sähköpostiin kilahti oheinen kuva. Varosen mukaan kuvassa ovat Puosu, Pelle, Andy, Sami, uloimpana Illi ja Boozy-koira. Eli todistetusti Pelle Miljoona, Andy McCoy ja Sami Yaffa, sekä Varonen ovat käyneet ainakin 16 kilometrin päässä Uuraisista. Eikä tarina lopu vielä tähänkään, vaan jatkoa saattaa seurata, sillä nyt 67-vuotias Tumppi Varonen olisi yhä kiinnostunut näkemään Uuraisen ihan livenä lavalta käsin. Nyt se lava voisi sijaita esimerkiksi koulukeskuksella. – Olisi tosiaan kiva tulla Uuraisille vaikkapa koulukeikalle. Kerrottais musiikin voimasta ja kiertue-elämästä ennen soittoa, toivoo Tumppi Varonen ja pistää mukaan vielä tuoreenkin kuvan lähes 50-vuotiaasta Problemsista.
Tiistaiaamuisin yrittäjä Mika Rantasen työpäivä alkaa jo aamuyöllä, puoli kolmen aikaan.
– Herätys on kello 2.10, täällä Kahvin Paikan keittiössä olen puoli kolmen aikaan. Aamu alkaa ruisleipätaikinan teolla. Siinä on aika homma, kun ennen kahvilan avaamista eli kello yhdeksää leipoo ensin viitisenkymmentä ruisleipää ja sitten päivän muut tarjottavat, Mika Rantanen toteaa.
Muina arkiaamuina Rantanen aloittaa työt puoli viiden aikaan, pullataikinan teolla. Kahvilaan valmistuu paria laatua pullaa tai pullaa ja munkkeja, suolaista ja makeaa piirakkaa, kääretorttua ja juustokakkua.
– Yritän aina vaihdella vähän mitä leivon, ettei joka päivä ole ihan samoja tarjolla, Rantanen kertoo.
– Nyt on jo oppinut, mitä ehtii tehdä milläkin aikaa. Välillä on neljäkin tuotetta tekeillä yhtä aikaa ja joka askeleella tekee jotain, ottaa vaikka jonkun jutun jääkaapista ohi mennessään. Yritän tehdä niin, että uunit eivät olisi tyhjänä silloin kun ne ovat päällä eli aina seuraava tuote olisi valmiina jonossa uuniin menossa, kun edellisen saa uunista pois.
Päivän aikana Rantanen leipoo tilaustuotteita.
– Tilausasiakkaitakin on aika paljon. Tilauksesta menee muun muassa voileipäkakkuja, täytekakkuja ja juustokakkuja. Ruisleiville on vakituiset asiakkaat ja joka viikko tulee joku uusikin ruisleipäasiakas, Rantanen toteaa ja kertoo, että hänen leipomaansa ruisleipää on viety tuliaiseksi ainakin Kanarialle, Ruotsiin ja Saksaan.
– Torstaisin leivon lihapiirakoita, ne teen vasta, kun kahvila on avoinna. Ne ovat sen verran työläitä tehdä, ettei aamulla ehdi. Sämpylät täytän myös itse, mutta sitä en tee joka aamu.
Kahvin Paikassa kaikki on itse tehtyä, myös sämpylät ja ruisleivät.
– Kun aloitin, kokeilin puolivalmiita munkkeja, jotka vain paistettiin pakasteesta. Ne jäivät myymättä, kaikki itse tehty vierestä myytiin, joten jätin puolivalmiit tuotteet pois, Rantanen kertoo.
Reilussa vuodessa Kahvin Paikka on saanut paljon vakioasiakkaita.
– Tästä on tullut monelle ”olohuone”, jossa käydään säännöllisesti, tietyn porukan kanssa. Asiakkaita on riittänyt ilahduttavan paljon, iso kiitos uskollisille asiakkaille, Rantanen sanoo.
– Yksityistilaisuuksiakin on jonkin verran pidetty, kokouksia ja muun muassa muistotilaisuuksia.
Vilkkainta kahvilassa on aamuisin ja iltapäivisin, puolen päivän molemmin puolin on rauhallisempaa.
– Keittolounasta pohdittiin jo viime syksynä, mutta se veisi aamusta aika paljon aikaa, jotain muuta pitäisi sitten jättää pois. Lounaan syöjiä pitäisi olla aika paljon, eikä sitä olisi hyvä jäädä yli; on siinä monenlaista miettimistä, mutta kyllä sitä harkittu on, Rantanen sanoo.
Asiakkaita käy kahvilassa tasaisesti syksyisenäkin päivänä, vilkkainta Rantasen mukaan on kesäisin.
– Silloin täällä käyvät mökkiläisetkin, ja ihmiset liikkuvat muutenkin enemmän, ohikulkijoitakin käy, Rantanen toteaa.
Innostuksensa leipomiseen Rantanen uskoo perineensä äidiltään.
– Äiti ja sisko pitivät aikoinaan lounasravintolaa Lahdessa, äiti oli kova leipomaan ja myös siskoni leipoo paljon, varmaan oma innostukseni on sieltä peräisin. Nyt tyttäreni opiskelee kondiittori – leipuri -koulussa, hän valmistuu vuoden päästä. Elättelen vähän toiveita, että saisin hänestä kaverin tähän, on hän ollutkin jo lomillaan apuna, Rantanen kertoo.
– Se olisi kiva, kun vielä saisi vähän eloa tähän taloon, nythän tässä on tyhjää joka puolella naapurissa.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
