Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöryhmän suunnitelma julkaistiin tänään ja se on juuri niin karmea, kuin etukäteen tihkuneet tiedot uhkailivat. Leikkurilistalle on joutumassa merkittävä määrä terveysasemia – tai sote-asemia, kuten niitä nyt kutsutaan.

Ykkösvaihtoehdossa lakkautettaisiin Leivonmäen, Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan sote-asemien toimipisteet sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotto ja Haapamäen sivuvastaanotto. Toisessa, rajummassa vaihtoehdossa lakkautuslistalle joutuisivat edellisten lisäksi Tikkakosken, Korpilahden, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten sote-asemien kivijalkatoimipisteet. Tilalle tarjotaan vaihtoehtoisia malleja, kuten liikkuvien ja sähköisten palvelujen laajentamista.

Hyvinvointialue on lähestynyt tänään medioita ja sidosryhmiä useilla tiedotteilla. Suunnitelmaa avataan esimerkiksi tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: ”Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja”.
Perusteluina kerrotaan, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osasyynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eri toimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan.  Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

Esimerkiksi Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu Jouko Nykänen eivät näe logiikkaa väitteessä, että Uuraisten ikäihmisten palvelut paranisivat jos terveysasema lakkautetaan.
– Kakkosvaihtoehto pitää sisällään Uuraisten terveysaseman lakkautuksen, ja kuntalaiset ohjattaisiin Palokkaan ja Äänekoskelle, jonne ei ole suoria linja-autoreittejä. Tämä ei todellakaan vahvistaisi ikääntyneiden palveluja! Päinvastoin, perusterveydenhoidon kivijalka-aseman lakkautus Uuraisilta kostautuisi kasvavina kuluina erikoissairaanhoidossa sairaalassa ja järeämmissä hoivapalveluissa. Lakkautuksen esityksessä esillä olevat laskennalliset säästöt siis suurella todennäköisyydellä vesittyvät lisääntyvinä kuluina muualla sosiaali- ja terveydenhoidossa, Juha Valkama jyrisee.
– Sillä, että lääkäri on arkisin saatavilla paikan päällä ehkäistään todella monta vanhusten päivystyskäyntiä, sillä asioita pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan niin että tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Yleensä homma on toiminut niin että vanhus ottaa terveysasemalle yhteyttä ja sitten joko menee sinne hoidettavaksi ja sieltä tulee jatko-ohjeet vanhuspuolelle tai terveysasema ohjaa suoraan vanhustyöhön. Näin vältytään turhalta pompottelulta ja asiakas itse kokee saavansa ja saakin palvelua. Jos lääkäriä ei ole saatavilla niin sitten iäkkäämmät asiakkaat joko pitkittävät lääkäriin menoa niin, että tilanne on jo todella paha ja tarvitaan järeämpiä palveluita tai sitten ollaan vähän väliä päivystyksessä, eikä ohjauduta oikeaan palveluun ja paikkaan. Lisäksi jos miettii Uuraisten lyhytaikais- ja kuntoutuspaikkoja niin niille hallaa aiheutuu myös, kun lääkärin arviota ei saada samalla aikataululla kuin ennen, Valkama jatkaa.

Palveluverkon muutokset ovat osa talouden tasapainottamisen toimenpidekokonaisuutta.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on ennakkotiedon mukaan jäämässä alijäämäiseksi jopa 113,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron ”toimenpidekokonaisuus” tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026.
Aluehallitus päätti tiistain kokouksessaan käynnistää palveluverkkotyön lausuntovaiheen. Lausuntomateriaali sisältää laajan tausta-aineiston, palveluverkon vaihtoehtoiset mallit, eri palveluiden kuvaukset sekä ennakkovaikutusten arvioinnin. Tässä tarkoitettuun palveluverkkoon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset, alueellinen osastotoiminta, ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta.
Lausuntoaika on 22.2.–23.3., jonka jälkeen aluehallitus tekee ehdotuksen aluevaltuustolle.

Hanna Lahtinen

Toivakan Rivakan Cheerleader-ryhmässä on hyvä meininki

Toivakan Rivakan Cheerleader-ryhmässä on hyvä meininki

Toivakan Vuoden liikuntateko -palkinto meni vajaan vuoden on Toivakan Rivakan riveissä toimineelle Cheerleading- ryhmälle. Perustelut kuuluivat näin: Vilma on ohjaajana taitava ja kerho on ollut erittäin pidetty. Alaluokkalaisille suunnattu kerho on innostanut myös vähän liikkuvia lapsia liikkumaan vuonna 2023.
Ryhmässä on 14 lajista innostunutta alakouluiläistä. Ryhmän ohjaajana toimii Vilma Muurainen. Hän on aiemmin harrastanut lajia Jyväskylässä JSA:n Cheerleading ryhmässä. Toivakkaan Cheerleading- ryhmän Vilma perusti äitinsä Maarit Pitkäahon innostamana.
– Muutama lajista innostunut nuori vielä mahtuu ryhmään mukaan ja he voivat ottaa yhteyttä minuun, sanoo Maarit Pitkäaho.


Cheerleadingissa osallistujat kokevat sosiaalista yhteyttä, joka omalta osaltaan kasvattaa nuorten keskeistä yhteenkuuluvuutta ja poistaa mahdollista yksinäisyyttä. Samalla se on hyvää liikuntaa.
Sponsorina tällä iloisella nuorten voimisteluryhmällä on K-Market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen. Hänen lisäkseen ryhmää sponsoroivat nuorten vanhemmat. Toivakan Cheerleading-ryhmää voi kysyä esiintymään ohjelmanumeroksi erilaisiin kylän tapahtumiin. Tällä hetkellä ryhmässä ikäjakauma määrittelee jonkun verran toiminnan vaikeusastetta.

Veikko Ripatti

Juniorilentopallo elää nousukautta Uuraisilla

Juniorilentopallo elää nousukautta Uuraisilla

Keski-Suomen urheilugaalassa palkittiin Uuraisten kuntatekona tänä vuonna Uuraisten Raikun lentopallotoiminta, jota onkin nyt kaiken ikäisille, myös junnuille. Junioreissa kaksi joukkuetta osallistuu Tiikeri-sarjaan.
Raikun juniorilentopallo käynnistyi vuosikymmenien tauon jälkeen tammikuussa 2022. Lentopallokouluun osallistui tammi-toukokuun aikana kolmetoista 7-12-vuotiasta poikaa ja tyttöä Höytiän koulun liikuntasalissa. Lentopallokoulusta tykättiin kovasti ja sille toivottiin jatkoa, ja junnujen lentopallo jatkuikin syksyllä 2023 kahdella vuorolla viikossa.
Juniorilentopallo on tarkoitettu 2010-2014 syntyneille tytöille ja pojille. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin Höytiän koulun ja perjantaisin Uuraisten koulukeskuksen salissa.
– Hienolta tuntuu, että huomataan ja palkitaan, kertoo Oskari Kivelä, joka itse on pelannut ja toiminut lentopallon parissa jo 80-luvulta alkaen.
– Lentopallo on vähän vaikea laji päästä alkuun, sillä tekniikkaa pitää ensin hiukan hioa, mutta innokkaimmat jää sitten kunnolla koukkuun. Lentopallo on älypeli, tässä pärjää myös rauhallisempi tyyppi, jolla on pallosilmää ja jolta löytyy tarvittaessa räväkkyyttä, hän jatkaa.
Junnujen lisäksi Raikulla on kaksi veteraanijoukkuetta, sekä naisten joukkue. Kesällä pelataan beach-kentillä.
– Uuraisten sali on tosi hyvä myös lentopalloon, erityisesti lattia on erinomainen ja sitä ovat vierailijatkin kiitelleet. Kahdesta metristä jäi kiinni, että emme saaneet SM-turnausta tänne, Oskari Kivelä päättää.

Hanna Lahtinen

Salmelan Antin superyllätys

Salmelan Antin superyllätys

Lähes kaikkien uuraislaisten tuntema Kaivutyö Salmelan yrittäjä Antti Robert Ilmari Salmela täyttää marraskuussa 50 vuotta. Siksipä hänet oli helppo yllättää vielä tässä vaiheessa vuotta.
Ja melkoisen yllätyksen ystävät, etunenässä Jani Parikainen ja Timo Siik, takapirunaan Antin sisko Leena-Kaisa Flyktman, järjestivätkin. He nimittäin virittivät Volvon ja ilmoittivat Antin salanimellä Roopert Ilmarinen Toivakka-ralliin. Katturiksi istahti ”Nakki” Parikainen.


– Yllätys säilyi aamukymmeneen, vaikka olin ihan varma, että jotain kautta paljastuu, mutta ei, iloitsi Leena-Kaisa.
Antti Salmelan edellisestä kilpaa ajetusta rallista oli ehtinyt kulua 21 vuotta, mutta se ei vauhdissa näkynyt. Loppua kohti kiristynyt tahti takasi veteraaniluokan 15 kolmannen sijan.


Kokemus oli sankarille mieluinen.
– En kyllä muita synttärilahjoja tarvitsekaan, hän huokaisi maalissa. -HL

Toivakka-rallissa kylmää mutta iloista tunnelmaa

Toivakka-rallissa kylmää mutta iloista tunnelmaa

Muuramelaisen Yellow Racing Team ry:n järjestämä Toivakka-ralli 2024 onnistui siitäkin huolimatta, että edellisvuorokauden lumimyräkkä teetti melkoisesti lisätöitä. Lunta riitti ja monet penkanpusuja kalastelivat, tuskin kuitenkaan tieten tahtoen. Joidenkin matka jäi kesken, keskeyttäneitä oli kaikkiaan 52.
Ralli ajettiin harrasterallisarjan koko Suomen sarjan kolmantena osakilpailuna. Ralli oli myös neljän osakilpailun ”puolikkaan sarjan” eli etelän sarjan avauskisa.
Sarjan kisat ovat kaikille avoimia viime vuoden tyyliin. Pääosin sarja ajetaan samoilla säännöillä kuin viime vuonna. Viime kaudesta poiketen etelän ja pohjoisen aluesarjoissa voi kerätä pisteitä vain toisessa sarjassa. Näin ollen koko sarjan ajava kuljettaja ei voi napsia molempia aluemestaruuksia. Lisämausteena Toivakka-rallin oheispalveluna ICT- ja karttapalvelut Peltonen tuotti rallista livelähetyksen. Livestream kesti koko päivän ja sisälsi materiaalia koko kilpailun ajan.

Kuvat:
Mukaan oli saapunut TV-sarja Latelasta tutut miehet, Tuomas Harhala ja Lauri Valkama. Latelan bemariporukka ajeli varsin vauhdikkaasti kunnes tekninen vika keskeytti kilvanajon.

Toivakan oma poika Kristian Nieminen oli kaivanut esiin vanhan sotaratsunsa Toyota Starletin ja hyvinhän se matka sillä taittui. Kartturin paikalla istui Tapio Mäkinen.

Riku Tullila ja Riikka Tullila kisasivat luokka 1:ssä Ford Anglialla. Pari joutui keskeyttämään rengasrikkoon.


Lähtöluettelo oli varsin komea, sillä mukaan päässeitä oli 220 autokuntaa. Varallekin jäi vielä 16 mukaan halunnutta.
Kilpailukeskuksena toimi Toivakkatalo. Toivakkalaisina yhteistyökumppaneina olivat mm. Upin Lounaskahvila, joka toimi Kilpailun nuottimateriaalien jakopaikkana sekä katsojaoppaiden myyntipaikkana. Anaika Wood Ltd Oy oli myös vahvasti mukana kisassa.
– Sahalla oli autojen traileripurku ja kuljetusvaunujen säilytyspaikka. Aamun säädöt ja renkaiden vaihdot tapahtuivat keskustan alueilla ja etähuolto Leivonmäellä iltapäivällä, kertoi Mika Mäkelä.


Toivakan rengas- ja autohuolto oli kilpailun virallinen tankkauspaikka.
Itse kilpailu eteni ykkös- ja kakkoserikoiskokeiden osalta suunnitelmien mukaan, joidenkin erikoiskokeiden aloitus myöhästi lumimyräkän aiheuttamien kunnossapitotöiden vuoksi.
Vatsan tarpeista vastasi Upin Lounaskahvilan ja Ravintola Sun Toiveen lisäksi Toivakkatalolle pystytetty Toivakan Rivakan myyntipiste, jonka tuotto käytetään seuran nuorisotoiminnan hyväksi. Leivonmäen taukopaikalla Entisen Teboilin terassilta sai etähuollossa niin kilpailijat, huoltomiehet ja kyläläiset kahvia, makkaraa, pullaa ja virvokkeita. Leivonmäen kahvion tuotto menee leirikoulun varainhankintaan.

Pääluokaksi muodostui kutsukilpailuna ajettu Vetomestari-kilpailu. Siinä ajokkeina ovat kaksivetoiset ajokit. Rallin järjestäjäorganisaatio ansaitsee suuret kiitokset. Keliolosuhteiden vaikeudesta huolimatta ralli saatiin kunnialla lävitse ja hyvin oli myös Toivakan kunta edustettuna.

Veikko Ripatti

Uuraisten kirjaston kuulumisia

Uuraisten kirjaston kuulumisia

Uuraisten kirjastoon on vuodenvaihteessa tullut uusia kasvoja. Assi Kokkoniemi on aloittanut kirjastovirkailijana lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolella ja työskentelee ainakin syksyyn saakka.
Päivi Saari puolestaan aloitti Uuraisten kirjastossa koulutussopimuksella suorittamaan tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa, aiemmalta koulutukseltaan hän on kirjallisuuden maisteri. Koulutuksen järjestää Keuda, eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.
Kuten ammattinimike kertoo, nykypäivän kirjasto on aika paljon muuta kuin kirjavarasto. Ilmainen suomalainen kirjasto on hyvän ja tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan tukipilari.
– Tiedonhaku, mediakasvatus ja digineuvonta ovat isossa osassa kirjastotyötä. Näyttäisi siltä, että Uuraisilla myös kulttuurilla on iso osuus, Saari kertoo. Yksi Uuraisten kirjaston suosituista palveluista on myös kuntosalikorttien lataaminen.
– Asiakkaana olen viihtynyt kirjastoissa aina. Nyt muutaman viikon kokemuksen jälkeen voin jo sanoa, että kirjasto tuntuu omalta myös työpaikkana. Erityisesti työn vaihtelevuus viehättää. Kirjastotyössä saa käyttää luovuutta, Päivi sanoo.
Helmikuulle hän ideoi ensimmäisen oman projektin ystävänpäivän teemalla. Kirjastolta löytyy helmikuun loppuun saakka ”pyykkinaru”, johon jokainen kirjastokävijä voi ripustaa ajatuksiaan ystävyydestä. Myös ystävyysaiheisia kirjoja on esillä odottelemassa lainaajiaan.

Uuraisten kirjasto tekee paljon yhteistyötä myös koulujen kanssa. Sijainti koulukeskuksen vieressä tarkoittaa, että kirjastoon on helppo poiketa viettämään aikaa ja nappaamaan lukemiset mukaan. Kyläkouluille kirjasto toimittaa kirjakasseja.
Myös kirjavinkkaukset ovat tärkeä osa kirjaston toimintaa, niitä Uuraisten kirjastossa tekee nyt kirjastovirkailija Assi Kokkoniemi.
– Nyt kun olen ollut tässä kirjastolla, en ole enää huolestunut nykylasten lukemisesta. Se on mielestäni aktiivisempaa kuin oletetaan. Jos kirja kiinnostaa, niin kyllä lapsi siihen jaksaa keskittyä. Mielikuvituksen, sanavaraston kehittymisen, empatian ja henkisen kasvun kannalta lukeminen on tosi tärkeää. Lukiessa karttuu myös yleissivistys, Päivi Saari miettii.
Maailma on täynnä visuaalisia ärsykkeitä, mutta kirjoissa on se hyvä puoli, että maailma sivujen välissä on jokaisen itse kuviteltava näkyväksi. – Lukiessa päässään kuulee oman äänensä, omine painotuksineen, mutta on joitakin kirjoja kuten Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, joka aukesi minulle vasta kuunnelmana, Päivi Saari kertoo.
Päivi Saaren suosikkilukemista ovat dekkarit. Myös runous viehättää. Nuorempana tuli luettua paljon myös scifiä.
– Kirjallisuuden laji ei mielestäni määrittele onko jokin teos niin sanottua korkeakirjallisuutta. Esimerkiksi dekkareissa on usein humaaneja teemoja, osuvaa yhteiskuntakritiikkiä ja taitavaa miljöökuvausta. Hyvässä lastenkirjassa taas on useita tasoja. Taitavasti kirjoitettua ja kuvitettua kirjaa lukee mielellään omille lapsille – siitä saa elämyksiä itsellekin.

Hanna Lahtinen