28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden yhtenäiskoulu osallistui toukokuussa järjestettyihin koululippupallon SM-kisoihin Helsingin Velodromilla. Pientä joukkuetta vastassa oli viisi muuta koulua pääkaupunki seudulta. Peli pelattiin 5 vs. 5 muodossa ja pelaajien piti olla iältään korkeintaan yhdeksäsluokkalaisia. Tasaisessa ja tiukassa väännössä, Korpilahti nappasi lopulta toisen sijan ja hopeamitalit kaulaansa. Joukkueessa pelasivat Joni Josefsson (9.lk), Onni Heinonen (9.lk), Aaro Lepoaho (8.lk), Eetu Jokinen (8.lk), Oskari Tuovinen (8.lk) sekä joukkueen kapteenina toiminut Otso Tuovinen (5.lk). Joukkuetta valmensivat Eemeli sekä Tero Tuovinen.
Korpilahti voitti ensimmäisen pelinsä Pakilaa vastaan selvin numeroin, mutta joutui taipumaan toisessa pelissä Lauttasaarelle viimesekunnin epäonnistuneen lisäpisteen verran eli yhdellä pisteellä. Ensimmäinen voitto kuitenkin takasi pääsyn välieriin, jossa Puistopolun koulu voitettiin jälleen selkein numeroin. Finaaliin Pohjois-Haagan yhtenäiskoulua (PHYK) vastaan asettuikin sitten jo melkoisen kulunut Korpilahden joukkue. Yhden vaihtopelaajan varassa ja ilman suurempia taukoja pelinsä putkeen pelannut Korpilahti alkoi olla aurinkoisella Velodromilla silmin nähden kypsä joukkue. Pelillisesti Korpilahti osasi säännöt ja pelitekniikan paremmin, mutta fyysinen nopeus ja pituus olivat vahvasti PHYK:n puolella, ja se rullasikin käytännössä juoksemalla kuljettaen selkeään Suomen mestaruuteen. Hopea oli kuitenkin Korpilahden ensimmäinen lippupallomitali ikinä ja sitä juhlittiin asiankuuluvin menoin kotimatkalla läheisessä burger-paikassa.
Lippupallo on tällä hetkellä Suomessa vahvasti kehittyvä laji. Nostetta lajille antaa sen valinta vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin uudeksi lajiksi. Lippupallo on kuin kontaktitonta amerikkalaista jalkapalloa, jossa taklaamisen sijaan repäistään vastustajalta vyötäröllä oleva lippu irti ja peli katkeaa siihen. Laji siis on turvallinen myös hyvin eri kokoisille pelaajille. Pienempien ja ketterämpien pelaajien etu on siinä, että heitä on vaikea saada liputettua. Pitkiä pelaajia vastaan on taas vaikea puolustaa korkeuksiin suuntautuvissa heitoissa. Pisteet lajissa tehdään joko kuljettamalla tai heittämällä soikiopallo kopiksi maalialueelle. Laji on äärimmäisen nopea ja taktinen, joten sitä on mukava seurata myös katsomosta. Mikäli lajista innostuu enemmänkin, huipputason lippupalloa pääsee katsomaan Suomessa 26.-31.8.2024 jolloin Pajulahdessa järjestetään lippupallon maailmanmestaruus kisat https://jenkkifutis.fi/flag2024/
Mikäli kiinnostut pelaamaan itse lippupalloa tai amerikkalaista jalkapalloa, Jyväskylän Jaguars järjestää sekä lapsille että aikuisille siihen mahdollisuuden Jyväskylän seudulla. Kesälle suunnitteilla on ainakin lippupallon perhe-flag sekä amerikkalaisen jalkapallon Jefuliiga (alle 12-vuotiaille). Tietoja ilmoittautumisesta ja yhteystiedot löytyvät Jaguarsin nettisivuilta. https://jkljaguars.fi
Tero Tuovinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Niemelän päärakennus Putkilahdessa on seissyt paikoillaan jo 166 vuotta, kivijalasta löytyy rakennusvuosi 1858. Putkilahden kyläkirjan ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” mukaan talon rakensivat Pohjanmaan miehet ruokapalkalla. Hirret veistettiin ja talo pystytettiin ensin kehälle metsässä noin puolentoista kilometrin päässä, sitten kehä purettiin, hirret ajettiin talon paikalle ja talo pystytettiin.
Aumakattoinen, tuvan ja kuusi muuta huonetta käsittävä rakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi, Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa sen tyyliksi on Putkilahden kyläkirjan mukaan määritelty ”pohjalainen talonpoikaisempire”.
– Nyt talo on ollut asumattomana noin kymmenen vuotta, talon nykyinen omistaja Kalle Liikanen kertoo.
– Talon remontoinnissa asumiskuntoon olisi niin iso työ, ettei siihen normaalin ihmisen rahat tai aika riitä.
Niemelä on aika lailla 1800-luvun asussaan. Kun astuu sisään isoon tupaan, tuntuu kuin tulisi museoon. Tuvan seinät ovat tummunutta, paksua hirttä, katon kurkihirsi on todella massiivista puuta, nurkassa on leivinuuni ja iso avotakka, johon Liikasen mukaan menevät metriset halot pystyyn. Seiniä kiertävät penkkilaverit ja myös huonekalut näyttävät vanhalta.
– Täällä on aika paljon talon alkuperäisiä kalusteita, esimerkiksi pirtinpöytä on suurin piirtein yhtä vanha kuin talokin, Kalle Liikanen kertoo.
Vanhoilta näyttävät myös keinutuoli, puinen sohva ja sänky, joissa on koristeena puukaiverruksia. Valurautaisesta mankelista Kalle Liikanen ei ole löytänyt vuosilukua, mutta vanha sekin on.
– Täältä on löytynyt paljon vanhoja esineitä ja myös valokuvia ja tilanpitoon liittyviä papereita, Liikanen kertoo.
– Sähköt tänne on vedetty kahteen kertaan, vanhemmat johdot ovat varmasti siltä ajalta, kun Putkilahteen on tullut sähköt, uudemmatkin ovat olleet seinässä vuosikymmeniä. Vesijohtoa täällä ei ole. Jossain vaiheessa pihassa olevasta kaivosta on johdettu vesi sisälle, täällä on putkenpää ja yksi allas, mutta nyt vettä ei tule, eikä viemärikään ole käytössä.
Tuvassa ei ole juuri remontteja tehty, jossain vaiheessa keittiö on siirretty tuvan seinustalle. Muissa huoneissa hirsiseinät on päällystetty pinkopahvilla.
– Alun perin tässä on ollut pärekatto. Se on vaihdettu konesaumattuun peltikattoon joskus 1970 – 1980-luvulla. Katto on kunnossa vieläkin, eikä vuoda mistään. Se on tehty aikoinaan paksusta materiaalista hyvin, Liikanen kertoo.
Talon pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa, jotka ovat 1800-luvulta. Navetta sen sijaan on rakennettu 1990-luvulla, palaneen vanhan navetan paikalle.
Kalle Liikaselle Niemelä päätyi yllätysperintönä pari vuotta sitten.
– Taloa pitivät viimeksi veljekset, joilla ei ollut lapsia. Viimeinen isäntä asui tässä parikymmentä vuotta yksinään. Hän halusi testamentata tilan jollekin, ettei se mene valtiolle, mutta ei kuulemma halunnut antaa tätä tuttavilleen, jotka kaikki olivat iäkkäitä, vaan valitsi mieluummin nuoremman perinnönsaajan, Kalle Liikanen sanoo ja kertoo itse olevansa alle 30-vuotias.
– Olen tuntenut talon viimeisen isännän koko ikäni ja kävin häntä täällä katsomassakin. Isovanhempani rakensivat kesämökin tämän tilan maille ja myöhemmin isänikin teki tänne mökin, eli meidän sukua on mökkeillyt täällä 50 vuotta, Liikanen kertoo.
Niemelän tila on perustettu vuonna 1826, Kalle Liikasen tietojen mukaan siihen on kuulunut aikoinaan 200 hehtaaria maata.
– Sen jälkeen kun lehmät laitettiin pois, täällä oli lampaita, kaneja, kanoja, kalkkunoita ja fasaaneja. Viimeinen isäntä viljeli tilaa vielä 2000-luvun alussa, ja pellot ovat edelleen viljelyksessä, Liikanen kertoo.
– Tilaan kuuluu edelleen puolet Viljamensaaresta; sinne tilan omistaneet veljekset perustivat luonnonsuojelualueen. Tilalla on myös muutama pienempi suojelualue.
Tiina Lamminaho
14.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Kauneus on katoavaista, varsinkin jos sitä ei hoida. Uuraisten kirkkotarha, eli kirkon, tapulin ja kotiseutumuseon muodostama kokonaisuus, sekä hautausmaa ovat kauniita ja hyvin hoidettuja.
Kokonaisuudesta vastaavat seurakunnassa seurakuntamestari Jussi Seppänen sekä talousvastaava ja yleisnainen Jaana Hirsjärvi. Ilman lukuisten ahkerien talkookäsiparien työpanosta ympäristö ei kuitenkaan pysyisi siistinä vuodesta toiseen. Jo pelkästään hautausmaan eli Kuukan koivikon haravointi olisi aivan ylivoimainen urakka ilman talkoolaisia, eikä kokonaisuuden kehittämiseen ja uusien elementtien tai kukkapenkkien luomiseen ole oikein ollut resursseja.
Keväällä perustettiin vapaamuotoinen Kirkkotarhan puutarharyhmä, jonka tarkoituksena on ideoida ja kohentaa kirkon ympäristöä entisestään. Ryhmään ilmaantui kymmenkunta multasormea, mutta vieläkin on mahdollisuus ilmoittautua viettämään laatuaikaa hyvässä seurassa puuhastellen. Viime viikolla kevään työt aloitettiin hautausmaan uuden muistomerkin ympäristön siistimisellä. Tuulisessa säässä istutettiin vuorenkilpeä ja maksaruohoa ja ainakin yritettiin haravoida, työtä jatketaan vielä tällä viikolla, jotta kaikki on kunnossa, kun Matti Vanhanen saapuu kunnioittamaan Uuraisten veteraanien ja lottien muiston vaalimiseksi tehtyä hautojenmerkitsemistyötä.
Hanna Lahtinen
14.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Miian Kukkapalvelussa Toivakan K-markat Perälän vieressä on nyt palapelien kierrätyspiste.
Kierrätys ei maksa mitään, vaan Miia toteaa, että tuo tulessasi, vie mennessäsi. Tärkeää on se, että kierrätettävissä palapeleissä ovat kaikki palat tallella. Palapelikierrätystä ehdotti Minna Joutulainen ja hän toivoo vielä, että palapelin palat pussitettaisiin, niin ei laatikkoa avattaessa tapahdu sitä, että kaikki mahdollisesti tuhannetkin palat ovat pitkin lattiaa.
Palapelejä on kaikenkokoisia muutaman palan lasten peleistä aina tuhannen palan peleihin. Tosin maailman suurimpiin kuuluvassa What A Wonderful World -nimisessä palapelissä on 60 000 palaa. Sen ulkomitat ovat 2,5 x 9 metriä.
Palapelien kokoaminen on hyvää aivojumppaa lapsista vaareihin. Tämä kierrätysidea on saanut kiitosta kyläläisiltä.
Veikko Ripatti
14.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Saako kirkossa nauraa? Saako kirkossa taputtaa?
Kyllä saa ja saa myös pomppia ja syödä karkkia, varsinkin kun ollaan yötä kirkossa. 23 alakouluikäistä lastenkuorolaista yöpyi kirkossa reilu viikko sitten ja kokemus oli pikkuisen jännittävä, mutta enimmäkseen hulvattoman hauska.
Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1905 ja sen jälkeen sen seinät ovat nähneet koko elämän kirjon, paljon surua ja epätoivoa, mutta myös ihmiselämän onnellisimpiä hetkiä. 119-vuotiaat seinät eivät ehkä kuitenkaan ikinä ole kuulleet sellaista kikatuksen määrää, mitä toukokuun vaaleassa illassa raikui.
Lapset uskovat, että sata vuotta sitten lapsilla oli aika paljon tiukemmat säännöt, miten kirkossa käyttäydytään.
– Ei silloin saanut riehua, eikä niillä ollut yhtään karkkiakaan. Niillä oli varmaan tylsä elämä.
Mutta mikä olisikaan Herran huoneeseen sopivampaa kuin vallattomasti vyöryvä elämisen ilo.
– Me nukutaan täällä yö, mutta ensin me riehutaan!
– Ei yhtään jännitä, kun on paljon kavereita mukana!
– Me saatiin soittaa kirkonkelloja!
– Urkuparvi on ehkä jännin paikka.
– Mun isoveli on kateellinen, kun se ei päässyt tänne.
Illan päätteeksi rauhoitutaan ja esitetään iltaohjelmaa, joka sisältää puheita, huilun ja flyygelin soittoa, sekä monta helisevää lauluesitystä.
–Yö kirkossa on ollut minulla suunnitelmissa jo jonkin aikaa, mutta aikaisemmin ei oikein ole ollut resursseja, kertoo kanttori Jonna-Mari Koikkalainen, joka muutaman apuohjaajan kanssa kaitsee laumaa. – Uskon, että tästä jää monelle sellainen muisto, jonka muistaa vielä aikuisenakin.
Hanna Lahtinen
14.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Päivähoitoa käyttävien perheiden edustaja Moona Seppä, Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aluevastaava Minna Mustonen ja kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointialueen luottamushenkilö Ilse Weijo jättivät viime viikolla kannanoton koskien kaupungin aikeita sulkea muun muassa Korpilahden ja Tikkalan päiväkodit ensi kesänä. Tikkalan päiväkoti olisi kiinni kaksi kauukautta ja Korpilahden noin kuukauden. Kannanotto sisältää esimerkkejä tilanteista, joihin perheitä on joutumassa kesäsulun vuoksi. Toimialajohtaja Eino Leisimo sanoi, ettei perheiden päivähoito-ongelmia voi vähätellä.
-Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja ja päiväkodin johtaja selvittävät perheiden tilanteita tarkemmin. Kohtuuttomia tilanteita on pyrittävä välttämään ja lakia on noudatettava. Tämänhetkisen tiedon mukaan Korpilahdella hoitoa tarvitsee 27-44 lasta per viikko sulkuaikana. Hoidon tarvetta käydään edelleen läpi, Leisimo sanoi.
Perheiden kommenteissa toistuvat pitkät matkat, lapsille tulevat pitkät hoitopäivät sekä korkeat kustannukset.
Joutsassa töissä käyvä vanhempi kirjoittaa, että elämää hankaloittaisi paitsi pitkät hoitopäivät, myös taloudellinen rasite, jota syntyy 200 kilometrin työmatkasta yhden vanhemman perheessä.
Kannanotossa todetaan, että osalla lapsiperheistä ei ole autoa ja julkisen liikenteen aikataulut eivät sovi vanhempien työaikojen ja lasten hakuaikojen kanssa. Lasten kuljettaminen päivähoitoon linja-autolla on mahdotonta, koska Korpilahdelta kulkee harvoin linja-autoja Jämsän ja Jyväskylän suuntaan. Näin ollen kesän hoitojärjestelyt edellyttäisivät perheeltä auton hankintaa, mikäli sellaista ei ole. Edellä mainituista syistä johtuen vanhempien voi olla käytännössä mahdotonta viedä lapsensa päivähoitoon. Vanhemmat voivat joutua ottamaan työstänsä palkatonta vapaata tai jopa luopumaan kokonaan työstään.
-Lasten päivähoidon tulisi olla perheille toteutettu lähipalvelu. Mikäli lasten hoitomatkat ylittyvät 30 kilometriä totutusta hoitomatkasta, ei voida puhua lähipalvelusta. Korpilahden pinta-ala on yli puolet koko Jyväskylän kaupungin pinta-alasta, mikä tarkoittaa pitkiä välimatkoja sekä Korpilahden alueella että muuhunkin kaupunkiin nähden. Päivähoidon siirtyessä pois Korpilahdelta palvelujen saavutettavuus ei tule toteutumaan joko ollenkaan tai ainakaan lähipalveluna. Suurin osa Korpilahden asukkaista asuu kylillä, mikä tarkoittaa jo valmiiksi pitkiä kuljetusmatkoja päivähoitoon Korpilahden keskustaan, kannanotossa todetaan.
Kannanotossa kritisoidaan kaupunkia siitä, ettei päiväkotien sulkemisen kustannuksia ole laskettu kunnolla, vaikka sulkuja perustellaan säästötoimilla.
Leisimo sanoo, että päivähoidon kesäjärjestelyjen on kaikkineen laskettu säästävän noin 300 000 euroa.
-Taustalla on kaupungin talouden tasapainotus. Virkamiehet joutuvat tekemään vaikeitakin ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Uskon, että keskustelua palvelujen laatutasosta tulee lisää, kun säästöjä etsitään. Viime kädessä kysymys on luottamushenkilöiden päätöksistä, miten kaupungissa tarvittavia säästöjä toteutetaan. Varhaiskasvatuksen puolella säästötoimet konkretisoituvat esimerkiksi näin.
Kannanoton laatijat toteavat, että säästötavoite päivähoidon suhteen tulee toteuttaa tasapuolisemmilla ja vähemmän haitallisilla toimilla, joiden kustannusvaikutukset on laskettu.
Kannanoton tekijät ovat pyytäneet kaupungilta kirjallisena päätöstä, jolla päiväkodit on päätetty sulkea sitä kuitenkaan saamatta.
– Varhaiskasvatuslain mukaan päivähoidon järjestämisessä ja tuottamisessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Tämä ei tule toteutumaan Jyväskylän kaupungin suunnittelemissa päivähoidon loma-ajan järjestelyissä. Päivähoitopaikkojen sulkemisesta aiheutuvien ongelmien ja haittojen estämiseksi perheissä sekä niistä johtuvien kulujen ehkäisemiseksi, vaadimme Jyväskylän kaupunkia tekemään lapsivaikutusten arvioinnin päivähoidon kesäaikajärjestelyistä Korpilahden alueella, tarkastelemaan uudestaan tekemäänsä ilmoitusta lainmukaisuudesta käsin, esittämään laskelmat säästöistä Korpilahden kesähoidon sulkemisen osalta ja suuntaamaan katseensa muihin tapoihin saada kaupungin talous kuntoon, kannanotossa vaaditaan.
Maarit Nurminen
